Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "funktionshinderservice"

Sort by: Order: Results:

  • ”Kämpa med brukaren och inte emot” : En studie i hur barn med funktionsnedsättning och deras familjer är delaktiga i serviceplanering 
    Wikman, Michaela (2019)
    Den här magisteravhandlingen är en kvalitativ analys av barns- och barnfamiljers upplevelser av delaktighet inom funktionshinderservicen. Syftet med avhandlingen är att undersöka om barn med funktionsnedsättning och deras familjer är delaktiga i serviceplaneringsprocessen samt att synliggöra hur man kan göra barn och barnfamiljer mera delaktiga inom funktionshinderservicen. Forskningsfrågorna som jag söker svar på är; Hurudana möjligheter ges barn med funktionsnedsättning och deras familjer att delta i ärenden som rör dem själva? Vad kunde göras för att öka delaktigheten hos barn och barnfamiljer? De teoretiska perspektiven för avhandlingen är barns delaktighet och barnperspektiv. En förutsättning för barns delaktighet är att vuxna har förmåga att se barns perspektiv. Delaktighet och makt har ett samband; delaktighet är barnens och familjernas rätt att vara delaktig i ärenden som rör en själv. Det empiriska materialet består av enkätsvar insamlade av FDUV, en intresseorganisation för svenskspråkiga personer med intellektuell funktionsnedsättning i Finland. Enkäterna har besvarats av 17 anhöriga till personer med en intellektuell funktionsnedsättning och av ett barn med intellektuell funktionsnedsättning. Resultatet bekräftar sådant som har kommit fram i tidigare forskning och har av mig kategoriserats enligt följande; Ta med barnen, bli tagen på allvar, individanpassade lösningar och de professionellas betydelse. Analysen visar att barnens delaktighet behöver förbättras inom funktionshinderservicen. Familjerna upplever en högre grad av delaktighet jämfört med enbart barnens delaktighet. Det finns utrymme att utveckla service och bemötande av hela familjen.
  • Serviceanvändning hos barn med funktionsnedsättningar i familjer med invandrarbakgrund : en mångmetodologisk studie av service och registerdata i Esbo 
    Nordberg, Josefine (2021)
    Tässä maisteritutkielmassa tarkastelen maahanmuuttajataustaisten perheiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palveluiden käyttöä sekä dokumentaatiota liittyen heidän tuen- ja palveluiden tarpeeseen. Tutkimuskysymyksinä ovat olleet 1) Mitä palvelumuotoja on myönnetty vammaispalveluissa 0–15-vuotiaille lapsille ja onko kieliryhmien välillä eroja?2) Miten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten tuki- ja palveluntarvetta kuvataan erityishuoltolain mukaisen hoitoavun päätösten dokumentoinnissa? Tutkimusprosessi seuraa Irwin Epsteinin (2010) Clinical Data-Mining (CDM) -menetelmän periaatteita. Tutkielmaa voi kutsua monimenetelmälliseksi. Tutkielmassa on hyödynnetty kahta palvelu- ja rekisteritietomateriaalia, jotka on tuotettu osana päivittäistä sosiaalityötä yhden kunnan vammaispalveluissa. on vammaispalvelujen ikäryhmän 0 - 15-vuotiaiden (n=704) palvelunkäyttöä kuvaava rekisterimateriaali, jota on analysoitu kvantitatiivisilla analyysimenetelmillä. Ensimmäisen analyysin perusteella valittiin toinen materiaali, joka koostuu palvelupäätöksistä (n=28). Palvelupäätökset koskevat erikoishuoltolain mukaisen hoitoavun palvelumuotoa, jota analysoitiin laadullisin menetelmin. Suurin osa päätöksistä on kieliryhmästä suomi ja ruotsi (20) ja toinen osa on kieliryhmästä muut kielet (8). Teoreettisesi tutkimus nojaa intersektionaalisiin teorioihin havainnollistamaan valtasuhteita ja rakenteita, jotka vaikuttavat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajataustaisten lasten elämän eri osa-alueisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajataustaisten lasten yleisimmät palvelumuodot kyseisessä kunnassa ovat omaishoidon tuki, koululaisten ja opiskelijoiden aamu- ja iltapäivähoito sekä loma – ajan hoito. Kvantitatiivinen analyysi osoittaa tilastollisesti merkittäviä eroja joidenkin palveluiden osalta myönnetyissä palvelumuodoissa eri kieliryhmien välillä. Palvelupäätösten dokumentoinnin analyysi osoitti, että lasten tuki- ja palvelutarpeet kuvataan lasten päivä- ja yöaikaisten tukitarpeiden sekä perheen tilanteen perusteella. Palvelupäätösten analyysissä oli havaittavissa myös kieliryhmien välisiä eroja päätösten pituudessa. Suomen ja ruotsinkielisten päätökset olivat keskimäärin noin 3 vuotta, joka on selvästi enemmän kuin muunkielisten kieliryhmässä, jossa päätökset olivat noin 1,5 vuotta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että on tärkeää kiinnittää huomiota intersektionaalisuuteen ja vammaisten lasten lapsuuteen. Vammaispalveluissa tuloksia voidaan käyttää käytäntöjen kehittämiseen sekä laadukkaan yhdenvertaisen palvelun varmistamiseen.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO