Browsing by Subject "geoeconomics"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielma käsittelee kiertotaloutta ja maailmantalouden keskinäisriippuvuuksien vaikutusta sen kehittymiseen globaalilla tasolla ja etenkin Euroopan Unionin kontekstissa. Tutkielmassa päähuomio kohdistuu Kiinan keskeiseen asemaan useiden merkittävien raaka-aineiden, erityisesti harvinaisten maametallien louhinnassa sekä tuotannossa. Kiinan keskeisestä asemasta on tullut riski muille maille, sillä muut maat ovat riippuvaisia Kiinasta kyseisten raaka-aineiden suhteen ja riskit osittain aktualisoituivat 2010-luvun alussa Kiinan asettaessa rajoituksia raaka-aineiden viennille. Tutkimus yrittääkin havainnollistaa pystyykö Kiina käyttämään muiden riippuvuutta raaka-ainetoimituksista ’aseena’, toisin sanoen käyttämään raaka-aineita geoekonomian ja geopolitiikan välineenä. Tutkimuksen toinen keskeinen huomio koskee miten Kiinan toimet, ja maailmantalouden keskinäisriippuvuudet ovat toisaalta nopeuttaneet kiertotalouden kehitystä etenkin EU:n kontekstissa. Tutkimuksen ensimmäinen puolisko esittelee keskeiset konseptit kuten kiertotalouden sekä keskinäisriippuvuuteen liittyvät kansainvälisen politiikan teoriat. Kolmannessa osiossa esitellään maailmantalouden kehittymistä ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä ajasta nykyiseen globaaliin talouteen ja huomio kiinnittyy varsinkin kehityskulkuihin, jotka johtivat keskinäisriippuvuuden syntymiseen ja Kiinan aseman vahvistumiseen. Neljäs osio käsittelee Kiinan asemaa raaka-aine louhinnan ja tuotannon keskuksena ja pohjustaa kuudennen osion analyysiä siitä, että käyttikö Kiina vientirajoituksia ’aseena’. Neljännessä osiossa käsitellään myös Kiinan tuontikieltoa muovijätteelle, mikä on osaltaan vauhdittanut kiertotaloutta muilla alueilla. Tutkielman viides osio esittelee EU:n kiertotaloutta ja arvioi kriittisesti EU:n teknologiakeskeistä lähestymisnäkökulmaa kiertotalouteen. Kuudes osio kokoaa aiempien osioiden havainnot yhteen ja pohtii toimiko Kiina strategisesti vientirajoitusten kanssa ja voisiko se toimia tällä tavoin tulevaisuudessa. Seitsemäs osio on lyhyt katsaus kiertotalouden potentiaalisista globaaleista talousvaikutuksista. Tutkimuksen keskeisiin havaintoihin kuuluu epävarmuus Kiinan toimien strategisuudesta, jota on vaikea todentaa. Keskinäisriippuvuuden kasvu ja siirtymä hiilineutraaliin tulevaisuuteen kasvattavat useiden raaka-aineiden kysyntää, joiden kauppaa Kiina hallitsee. Tutkimus havaitsi kyseisestä Kiina-riippuvuudesta irtoamisen olevan haastavaa, jolloin Kiinan keskeinen asema tuskin olennaisesti muuttuu lähitulevaisuudessa. Kiristyvät suurvaltapoliittiset jännitteet tekevät riippuvuuden Kiinasta haastavaksi muille. Loppuhavaintoihin sisältyy myös kiertotalouden välttämättömyys globaalin materiaalikulutuksen kasvaessa. Tutkimuksen kantava teema on myös kiertotaloudesta käytävän keskustelun monipuolistaminen käsittämään myös kansainvälisen politiikan teorioita, joiden määrä on toistaiseksi vähäinen.
-
(2023)Global politics of the 21st century has witnessed two distinct developments: a rise in economic statecraft, or the use of economic means in international influence attempts, and the fragmentation of production into global supply chains. This thesis investigates how these phenomena coexist by analysing how interdependencies in global supply chains can be leveraged in acts of economic statecraft. Specifically, it looks at the structure of interdependencies in the supply chain for semiconductor devices, and how they have been weaponized in the contemporary U.S.–China trade war. For this, a unique theoretical framework is developed by bringing over insights from Power-Dependence theory, network analysis, and Global Value Chain analysis into International Relations theory on economic statecraft and international interdependence. Arguing that interdependence is a type of power resource, this thesis posits that the interdependent exchange relations between individual firms in a supply chain together constitute a power structure. The topology of this power structure is determined by how interdependence asymmetries are distributed across it. States who are in control of advantageous positions of this topology can leverage interdependencies in acts of economic statecraft against other states. This structure is not fixed and can be shaped by state action, including economic statecraft, that can be motivated either by power balancing or power maximisation. Alternatively, a state may assume a strategy of cost-reduction which is aimed at accepting the state of dependence and power imbalance. This thesis maps the power structure of the semiconductor supply chain by looking at the chain at the level of the individual firm. The structure is assessed with the help of the Herfindahl-Hirschman index, based on data about where the market on each chain segment of the supply chain is nationally concentrated in. The results of this mapping reveal that the U.S., and to a lesser extent South Korea and Taiwan, are in control of strategically important positions in the supply chain, allowing them to leverage this position against others. China especially is shown to be vulnerable due to its high level of dependence on other countries in the chain. The thesis also shows that the power structure has both motivated China’s attempts at achieving ‘semiconductor independence’ and enabled the U.S.’s use of economic sanctions against China.
Now showing items 1-2 of 2