Browsing by Subject "grounded theory"
Now showing items 1-13 of 13
-
(2013)This study describes how the families studied use and domesticate digital entertainment technologies and services at home as a part of their practices. Data were collected using fieldwork and analyzed using grounded theory. A total of eight families with children were visited, for one weekday afternoon each. During the visits, each family member was interviewed and their use of entertainment was observed and photographed. Family members also completed some assignments. Motivations for use and relevant technological development factors found were classified into key categories, and relationships between these were recognized to form theory on family digital entertainment use at home. The theory is presented as a flowchart and a narrative. The results are integrated with sociological theories and research on domestication and practices. The results of this theoretical integration are presented as a second flowchart model and a narrative. The findings are also compared with user acceptance models from other disciplines. The research question of this study is: 'How do families with children use digital entertainment at home?' The main results are that families with children use digital entertainment at home in a socially conditioned way and as a part of their everyday practices. Family members have to take others living in the same household into account when making choices. Recent developmental advances in entertainment technology (ease of use and personalization) enable new ways of using entertainment at home, encouraging the social and practical aspects of digital entertainment. Uses, places and meanings of entertainment at home are evolving. Digital entertainment technologies are becoming a part of a technology mediated lifestyle. New and traditional forms of entertainment are used side by side at home and in many creative ways. The studied families are spending quality time together in two ways: in 'Traditional quality time' everybody focuses on the same entertainment and in 'Personalized quality time' everybody is using their entertainment device of choice in a shared space while commenting on the content. Entertainment that fits into the practices of a family is called 'part of our life' and its use is actively encouraged. Forms of entertainment that do not fit the practices of a family are rejected.
-
(2013)Previous research has shown that media organizations are increasingly relying on audience-measuring metrics derived from web analytic tools for news judgment. This reliance is said to be reshaping online journalism, raising the questions of audience power, tabloidization of content and the role of journalistic values. However, research on web analytic tools in news media is scarce and does not describe how and to what effect the tools are used in various types of news media. Therefore, this study was set up to discover how web analytic tools are used in Finnish online newsrooms and how their use affects relationship with the audience and journalistic content. To answer the research questions, nine semi-structured interviews were conducted with web editors and online journalists from Finland’s major news media. To observe possible differences in the use of web analytic tools, the sample included different types of media organizations: public service broadcaster YLE, broadsheet and business news dailies Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä, Taloussanomat, general news media UusiSuomi, Aamulehti, HBL, and a more entertainment-oriented Iltalehti. Once gathered and transcribed, the interviews were coded and analyzed with grounded theory qualitative data analysis. The findings showed that web analytic tools are extensively used in Finnish online media and their use does affect journalistic work but as one factor among others. Data derived from web analytics was perceived to bring journalists closer to their readers, intensifying the dilemma of balancing news agenda between audience preferences and journalistic values. Online journalists and web editors were found to rely on web analytics for immediate handling of stories in real-time and for long-term strategic decision-making.
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract In this Master’s thesis I investigate Non-Governmental Organization (NGO) involvement, experiences and outcomes in Madagascar, including the limiting and enabling factors for impact of conservation interventions driven by NGOs. The focal point of the research is the lived experiences from the field, including identification of processes and forces shaping the preconditions for NGO interventions. As part of the research I explore experiences of NGOs from their interventions and from engaging with local communities, government, policy makers and other NGOs in Madagascar. Many NGOs are active in biodiversity hotspots like Madagascar, but evaluation outcomes and lessons learned tend not to be extensively shared across organizations and thematic focus areas. This in turn affects preconditions to influence outcome determinants not only in isolated interventions but also across organizational borders. This study aims to define the situation and the issues faced by NGOs in Madagascar to suggest how the landscape could be navigated to improve the preconditions for long term intervention impact. The purpose is not to evaluate specific projects, but to assess the mechanisms through which the NGO sector can make a significant contribution to conservation, as well as the challenges in doing so. As the analysis seeks to broaden and contextualize the discussion of NGO involvement in conservation interventions, the theoretical framework for the research is based on theory on Non-Governmental Organizations and grounded theory. The theoretical framework facilitates the analysis of the findings, understanding of the results, as well as structuring and highlighting new insights. The theory is complemented with a background assessment of the environmental context in Madagascar, reviewing other research on conservation and its challenges in the country. This helps to understand the dimensions of the challenges, as well as the avenues open for exploration. Insights are gathered from representatives of long-term in situ NGOs to better understand the wider playing field in which they operate. The empirical research is based on semi-structured interviews conducted with 21 representatives from 12 international and local NGOs working with biodiversity conservation in Madagascar. The data was transcribed and analyzed through thematic network analysis and constructivist grounded theory analysis. The interviews were combined with a literature review, a group interview, a field visit to a project site, and more informal conversations with academic researchers and experts in the field. As part of the study, a two-week field trip to Madagascar was undertaken. To present the findings from this research, thematic categorizations were used to illustrate factors that affect outcomes of conservation interventions driven by NGOs. The categories are related to internal organization specific factors, cooperation with other actors (including other NGOs, government and actors in the local communities), as well as the Malagasy environment and politics (including government, laws and policies). The findings reveal challenges especially with systematic coordination of NGO interventions, NGO evaluation practices, resources, as well as issues with implementing sustainable community involvement in project design and decision making. Local community involvement is considered important, but in practice is not fully scaled up and inclusive in terms of decision making and consistent involvement. Findings indicate that the cooperation between NGOs and their key stakeholders works reasonably well from the NGO perspective, but still has potential to be better utilized in order to improve long-term sustainability. Consideration of external constraints is important to assess the potential of different types of interventions and approaches, allowing NGOs to focus their efforts according to the context and their capacities. While acknowledging and navigating the diversity of viewpoints, it is essential to be aware of the impact of structural challenges, the political complexity and the often-conflicting interests between conservation, the commercial and extractive sector, as well as local livelihoods and practices. Findings indicate issues with policy implementation and harmonization, and with conservation prioritization and law enforcement by the government. Local and national ownership and leadership backing is seen as essential for biodiversity conservation, pushing for stronger leadership from within the society. My research provides insights, recommendations and conclusions from which NGOs and conservation actors can gain better understanding of factors impacting interventions, as well as on the Malagasy playing field and its dynamics. This can be helpful in order to capitalize on opportunities and counter challenges, focusing actions on areas that make a difference. The findings can also be of value to other biodiversity conservation researchers, funding agencies, associations, communities and government stakeholders specifically focused on Madagascar. The research may also benefit NGOs and conservation actors involved in other countries, which confront similar challenges concerning conservation, governance, NGO involvement and interventions.
-
(2011)Tutkielman tutkimusongelmana on hallinnonalariippumattoman palvelumallin toteuttaminen julkisessa hallinnossa. Hallinnonalariippumattomalle palvelumallille määritellään tutkielmassa kolme teoreettista lähtökohtaa, jotka ovat toimivalta, asiakkuus ja hallinnon kehittäminen. Tutkimusongelmaan vastataan ottamalla suomalainen yhteispalvelumalli empiirisen ja aineistolähtöisen tutkimuksen kohteeksi ja peilaamalla siitä saatuja kokemuksia määriteltyihin teoreettisiin lähtökohtiin. Samassa yhteydessä tutkimuksen kohteena oleva suomalainen yhteispalvelumalli asettuu osaksi laajempaa hallinnon tutkimuksen viitekehystä ja teoreettista keskustelua. Tutkielman teoreettisia lähtökohtia koskien aineistona on tutkielmassa tarkemman tarkastelun kohteiksi valittuja käsitteitä käsittelevä hallinto- ja organisaatlotieteellinen kirjallisuus. Empiirinen tutkimuskohde, yhteispalvelu, määritellään hallinnon tuottamia virallisasiakirjoja ja voimassa olevaa lainsäädäntöä aineistona käyttäen. Tutkimuskohteen empiirisen analyysin edellyttämän aineiston keräämisen metodina on sovellettu teemahaastattelua. Haastatteluja on tehty yhteensä kuusi tutkimuskohteena olevan aiheen asiantuntijoille, ja haastatellut edustavat kuntakenttää sekä valtion keskus- ja paikallishallintoa. Empiirisen aineiston analyysissa sovelletaan aineistolähtöisen kuvan muodostamiseksi grounded theorya. Tutkielman johtopäätökset muodostuvat tarkasteltaessa tutkimusongelman teoreettisia lähtökohtia yhteispalvelusta aineistolähtöisesti ja ilman teoriaohjautuvuutta muodostuneen kuvan valossa. Toimivaltaa koskien keskeinen johtopäätös on, että kun tavoitellaan kokonaisvaltaista ja laajasti sovellettavaa hallinnonalariippumatonta palvelumallia, ei toimivallan kysymystä voida jättää huomiotta. Yhtenä ratkaisumahdollisuutena on määritellä perinteisen asiallisen toimivallan ohella hallinnonalariippumattomalle palvelujen tarjoamisen menetelmälle toimivaltainen ja keskitetty omistaja- ja vastuutaho. Asiakkuutta koskien hallinnonalariippumaton palvelumalli edellyttää kokonaisvaltaista Citizen Relationship Management -käsitteen kaltaista ymmärrystä asiakkuuksista ja asiakaslähtöisyydestä. Näin ollen New Public Managementin mukainen kulttuurinen siirtymä pois perinteisestä julkisen hallinnon paradigmasta ei ole riittävä, vaan asiakkuuden suhteen olisi huomioitava myös organisaatio-, teknologia- ja prosessinäkökulmat. Hallinnon kehittämisestä voidaan todeta sen sisältyvän implisiittisesti ajatukseen hallinnonalariippumattomasta palvelumallista. Tämä koskee erityisesti eGovemment -käsitteen mukaista informaatioteknologian hyödyntämistä. Vasta informaatioteknologian kehitys on mahdollistanut hallinnonalariippumattoman palvelumallin visioimisen ja tavoittelemisen käytännössä. Samalla hallinnon kehittäminen kohtaa toimintana kuitenkin monia haasteita, joista hallinnonalariippumattoman palvelumallin tapauksessa erityisen relevantteja ovat yhteispalvelusta saatujen kokemusten perusteella rakenteelliset, kulttuuriset ja toiminnalliset haasteet.
-
(2011)Tutkielma keskittyy hoivahenkilöstön työhyvinvoinnin merkityksiin ja sen ongelmakohtiin erään vanhusten hoivalaitoksen henkilökunnan kertomana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Blumerin (1969) teoria symbolisesta interaktionismista, sekä Strykerin strukturaalinen symbolinen interaktionismi (2008). Tutkimuskohteena ovat sosiaaliset prosessit siltä osin kuin ne haittaavat tai tukevat työhyvinvointia hoivalaitoksissa. Tutkielman tavoitteena ei ole käyttää grounded theorya uuden teorian löytämiseen, vaan uusien työhyvinvoinnin tekijöiden kartoittamiseen. Tutkimuskysymykset käsittelivät sitä, millaisena työhyvinvointi näyttäytyy haastateltavien kertomana. Ja lisäksi tarkasteltiin sitä, miten sosiaaliset suhteet työyhteisössä kytkeytyvät työhyvinvoinnin eri aspekteihin. Vanhustenhoidon erityispiirteitä ja aikaisempia työhyvinvoinnin tutkimuksia käydään läpi, sekä kartoitetaan vanhustenhoidon tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työhyvinvoinnin käsitettä tarkastellaan sekä yleisesti että vanhustenhoidon osalta. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen aineistolähtöinen symboliseen interaktionismiin perustuva grounded theory. Aineisto koostui puolistrukturoiduista haastatteluista ja käsitti yhteensä 24 haastattelua, joista 12 valittiin tähän tutkielmaan. Kaikki haastateltavat olivat naisia, johon kuului 8 lähi- ja perushoitajaa, 2 sairaanhoitajaa ja 2 osastonhoitajaa. Haastateltavien valinnan kriteerinä oli työskentely pitkäaikaispotilaiden osastolla. Aineisto analysoitiin glaserilaista grounded theory metodologiaa käyttäen hyödyntäen abduktion logiikkaa. Haastattelut analysoitiin grounded theory metodologian mukaisesti avoimen ja selektiivisen koodauksen avulla CAT-ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että työhyvinvointi koostuu dynaamisista työyhteisön prosesseista, joita säätelevät luottamuksen ja vallankäytön tasapainottelu. Työhyvinvointia kannatteleviin tekijöihin lukeutui avoin kommunikaatio, kollegiaalinen tuki, tasavertaisuus ja yhteiset pelisäännöt. Työhyvinvointia haittaaviksi sosiaalisiksi prosesseiksi fokusoitui vallankäyttö, joka oli selkein työhyvinvointia uhkaava kategoria haastateltavien puheessa. Se oli yhteydessä lukuisiin suoriin ja epäsuoriin interaktion muotoihin, kuten vaientamiseen, syyllistämiseen ja nonkommunikaatioon. Hoivaorganisaation keskeinen dynaaminen elementti oli hoivaorganisaation jähmeys, joka näkyi monella tapaa työyhteisön arjessa vaikeuttaen koko organisaation toimintaa. Organisaation johdolla on merkitystä hoivaorganisaation toiminnan kannalta sekä puheen kulttuurin että konservatiivisen johtamisen muodossa. Merkityssisältöjen erilaisuus johdon ja alaisten välillä aiheutti vuorovaikutuksen vaikeutumista. Sosiaaliset suhteet olivat odotetusti tärkeässä asemassa hoivahenkilöstön työn arjessa. Analyysin tulokset tukivat hoivalaitoksien työntekijöiden työhyvinvointitutkimuksen aikaisempaa linjaa, joissa on korostettu sosiaalisten suhteiden, luottamuksen ja vallankäytön merkitystä työhyvinvointiin. Työn tarkoituksena oli tuottaa uusia työhyvinvoinnin tekijöitä. Tällaisena voidaan pitää nonkommunikaation merkitystä organisaation vuorovaikutusprosessien kannalta. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat: Blumer, H.: Symbolic Interactionism: Perspective and Method; Utriainen, K.: Arvostava vastavuoroisuus ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ytimenä hoitotyössä, sekä Stryker, S.: From Mead to a Structural Symbolic Interactionism and Beyond.
-
(2013)As the quantity of material available on the Internet grows, problems finding the right information at the right time may follow. Recommender systems have been created to tackle this problem. This study is centered on a collaborative filtering system for news and magazine articles called Scoopinion. Scoopinion collects behavioral information about the reading habits of the users with a browser plug-in. Collaborative filtering can also be called social filtering. Reasons for the use of online social filtering of news and magazine articles and the perceptions about the process of online social filtering are investigated. Analysis was conducted using grounded theory. Research material was interviews that were conducted to ten Scoopinion-users. Interviews were semi-structured. Interviewees were all native Finns. Their ages ranged from 25 to 34. The results of the data-driven analysis were linked to the prior literature on social influence and social comparison. Findings show that online social filtering of news and magazine articles is used to gain access to material that is somehow outside individual’s normal routines of news browsing, to avert possible information overload and for entertainment in situations, where one has nothing else to do. Individuals interact with the recommendation algorithm of the Scoopinion by suggesting magazines as possible sources of recommendations or simply by reading. The reading time that the service tracks was interpreted as showing interest, but it was stated that the algorithm cannot understand whether something is evaluated as important. When a recommendation can be tied to certain individual, the perceived expertise of the recommender on the topic of the recommended article handles affects how the receiver evaluates the recommendation. Lack of clear information about the way the Scoopinion’s algorithm works led to some misunderstandings. The recommendations the service offered were in some cases falsely thought to originate partly from the reading behavior of the user’s personal social network. The most central references: On recommender systems: Schafer, J. B., Frankowski, D., Herlocker, J., & Sen, S. Collaborative filtering recommender systems (2007). On social influence: Deutsch, M., & Gerard, H. B. A study of normative and informational social influences upon individual judgment (1955); Mason, W. A., Conrey, F. R., & Smith, E. R. Situating social influence processes: Dynamic, multidirectional flows of influence within social networks (2007). On social comparison: Festinger, L. A theory of social comparison processes (1954); Suls, J., Martin, R., & Wheeler, L. Three kinds of opinion comparison: The triadic model (2000). On grounded theory: Glaser, B. Basics of Grounded Theory Analysis: Emergence vs. Forcing (1992); Strauss, A., & Corbin, J. Basics of qualitative research. Grounded theory procedures and techniques (1990).
-
(2017)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielma käsittelee 1990-luvun alun parlamentaarista pakolaisretoriikkaa. Työssä selvitetään, miten pakolaisista ja turvapaikanhakijoista puhuttiin vuosien 1990–1993 eduskuntakeskusteluissa, miten puolueiden ja edustajien argumentit ja puheenvuorojen sävyt erosivat toisistaan, ja miten edustajien taustatekijät, kuten puolue, ikä, sukupuoli tai vaalipiiri, vaikuttivat retoriikkaan ja puheenvuorojen sävyyn. 1990-luvun alun pakolaisretoriikan analyysin avulla päästään tarkastelemaan, miten suomalainen parlamentaarinen pakolaisdiskurssi muotoutui aikana, jolloin niin Suomen ulko- kuin sisäpolitiikkakin oli murroksessa, ja jolloin turvapaikanhakijoita saapui maahan merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Neuvostoliiton hajoaminen ja mahdolliseksi tullut asemoiminen länteen ja kohti EU:ta asettivat Suomen uuteen tilanteeseen, jossa ihmisoikeusperustainen pakolaispolitiikka syrjäytti ulkopolitiikan ehdoilla ohjatun, rajoittavan pakolaispoliittisen linjan. Poliittisten muutosten lisäksi Suomi oli taloudellisestikin uudessa tilanteessa; syvä talouskriisi ja uusliberalismin nousu päättivät hyvinvointivaltion laajentumiskauden. Lama ja poliitikkojen luoma kriisitietoisuus näkyivät myös pakolaisretoriikassa. Tutkielman aineistona ovat kaikki ne eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat vuosilta 1990–1993, joissa mainitaan sana ”pakolainen” tai ”turvapaikanhakija” tai jokin niiden taivutusmuodoista. Aineisto on kerätty eduskunnan kirjaston sähköisen aineistohaun avulla ja käsitelty ja koodattu Atlas.ti-ohjelmalla grounded theoryn periaatteita noudattaen. Aineistoa käsitellään niin laadullisin kuin määrällisinkin menetelmin. Tutkielman ensimmäinen analyysiosa keskittyy määrälliseen tarkasteluun ja sen selvittämiseen, miten edustajien taustatekijät vaikuttivat heidän retoriikkaansa ja puheenvuorojensa sävyihin. Määrällinen tarkastelu osoittaa, että avoimen pakolaispolitiikan puolesta puhuivat useimmin vasemmistopuolueiden kansanedustajat, kun taas oikeistopuolueiden edustajat vaativat usein kiristyksiä pakolaispolitiikkaan. Pienten puolueiden kohdalla oikeisto-vasemmisto -jako ennusti pakolaispoliittista linjaa huonommin kuin suurempien puolueiden kohdalla. SMP ja RKP erottuvat aineistosta rikkoen pakolaispolitiikan oikeisto-vasemmisto -linjaa, sekä samalla toistensa vastinpareina, joiden pakolaispolitiikka oli lähes päinvastaista toisiinsa nähden. SMP ajoi hyvin näkyvästi hyvinvointisovinistista ja rajoittavaa pakolaispolitiikkaa, kun taas RKP:n edustajien puheenvuoroissa korostuivat ihmisoikeudet ja vaatimukset avoimemmasta pakolaispolitiikan linjasta. Toisessa analyysiosassa aineistoa tarkastellaan laadullisesti, pääasiassa diskurssianalyysin ja retorisen analyysin keinoin, ja eritellään pakolaisaiheisten täysistuntokeskustelujen yleisimpiä argumentteja. Aineistosta nousee esiin Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän merkitys niin pakolaisten kuin rikollistenkin lähtö- ja kauttakulkumaana ja siten merkittävänä uhkakuvana. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan sitä, millaiselle yleisölle poliitikot puhuivat, ja millaisia vaikutuksia puhetyypeillä tyypillisesti on yleisöönsä. Aiempien tutkimusten mukaan työväenluokkaan kuuluvat, pienituloiset ja työttömät suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin tyypillisesti kielteisesti, ja suurituloiset ja koulutetut useammin myönteisesti. Aineisto kuitenkin osoittaa, että vasemmistopuolueet, joiden äänestäjäkunta oli 1990-luvun alussa valtaosin pienituloista ja kouluttamatonta, puhuivat useimmin sallivan pakolaispolitiikan puolesta, kun taas oikeistopuolueet, joiden äänestäjät olivat tyypillisesti hyvätuloisia ja koulutettuja, puhuivat pakolaispolitiikan kiristämisen puolesta. Onkin mahdollista, että poliittisessa keskustelussa saamastaan huomiosta huolimatta pakolaisaiheet eivät lopulta vaikuttaneet suomalaisten äänestyspäätöksiin voimakkaasti vielä 1990-luvulla. Tästä saattaa kertoa myös SMP:n jyrkästi laskenut kannatus jatkuvasta ja populistisesta kielteisestä pakolaispuheesta huolimatta. Pakolaispoliittisista puheenvuoroista erottuvat vastakkaiset pyrkimykset toisaalta vartioida kansallisvaltion rajoja ja kansallisen yhteisön jäsenyyttä, toisaalta suuntautua uudella tavalla ja uudessa roolissa osaksi globaalia poliittista järjestelmää. Eduskuntakeskustelu heijastelee suomalaisten poliitikkojen toiveita ja uhkakuvia uuden poliittisen ja taloudellisen ajan kynnyksellä.
-
(2018)Suomen väestön ja suurten ikäluokkien ikääntyessä myös muistisairaiden ihmisten lukumäärä ja osuus väestöstä kasvaa. Muistisairautta on tutkittu paljon lääke- ja hoitotieteissä, mutta sen sosiaalitieteellinen tai sosiaaligerontologinen teoretisointi on jäänyt vähemmälle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on täydentää sosiaalitieteellistä muistisairaustutkimusta tarkastelemalla muistisairauden maailmaa ja muistisairaiden ihmisten elämää muistakin kuin sairauden ja hoivan näkökulmista. Tämä vaatii teoreettisilta lähtökohdiltaan avointa ja käsitteellistävää tutkimusotetta. Näistä lähtökohdista kiteytettynä tämän tutkimuksen tehtävänä on muodostaa aineistolähtöinen abstraktin tason malli siitä, miten muodostuu muistisairauden sosiaalinen. Tutkimus nojautuu toimijaverkkoteoriaan ja ajatukseen sosiaalisen moniaineksisuudesta. Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä ja käsitteellisen tason tietoa tuottavaa grounded theorya, joka sopii lähtökohdiltaan avoimiin tutkimuskysymyksiin ja alueille, joiden teoretisointi on niukkaa. Aineisto poimittiin kaunokirjallisista teoksista, joissa muistisairaus on mukana pääteemana tai sivuosassa. Tutkimuksen tuloksena on aineistolähtöinen abstraktin tason malli, joka on nimetty kelpoisten kokoonpanojen teoriaksi. Teoria selittää käsitteidensä avulla, miten muistisairauden sosiaalinen tapahtuu. Teorian mukaan sosiaalinen näyttäytyy kokoonpanoissa ja kokoonpanojen muutoksissa. Kokoonpanot muodostuvat kolmesta jäsenestä: muistisairaasta, läheisestä ja osallisesta. Kokoonpanon jäsenet muodostavat toisiinsa suhteita, joiden määrä vaihtelee ja joita voi olla samanaikaisestikin useita erilaisia. Suhteiden ominaisuuksia ovat suuntautuminen, intensiteetti ja affektiivisuus. Suhteiden luonne muuttuu kun niihin liittyy tai niistä poistuu oheisia. Kokoonpanon jäsenten ominaisuuksia ovat minuus, kuuluminen ja kelpoisuus. Minuus on kuulumista erilaisiin kokoonpanoihin ja kelpoisuutta näissä kokoonpanoissa. Kokoonpanon jäsenet osoittavat kuulumistaan ja kelpoisuuttaan. Jäsenet tuottavat näitä ominaisuuksia suhteiden välityksellä kokoonpanon muille jäsenille. Näin ollen kokoonpanon suhteita voi tarkastella kuulumis- ja kelpoisuussuhteina ja tätä kautta minuuteen vaikuttavina suhteina. Kuuluminen jakautuu minän kuulumisen ja minulle kuulumisen suhteisiin. Kelpoisuus koostuu kelpoisuudesta jäsenelle itselleen, kelpoisuudesta muille kokoonpanon jäsenille ja kelpoisuudesta kokoonpanossaan. Kokoonpanon sisältämät suhteet vaikuttavat kokoonpanon kelpoisuuteen, joten kelpoisuus on myös kokoonpanon ominaisuus. Hahmottamis- ja kontrollisuhteet tukevat kuulumisen ja kelpoisuuden suhteita. Näiden suhteiden yhdistelmä tuottaa koosteisuuden, joka on kokoonpanon ominaisuus ja vaikuttaa kokoonpanon kelpoisuuteen. Orientoituminen ja organisointi ovat suhteiden muodostamisen tapoja. Orientoituminen liittyy kuulumisen ja hahmottamisen suhteisiin siinä, missä organisointi on ensisijaisesti kelpoisuus- ja kontrollisuhteiden muodostamisen tapa. Kelpoisten kokoonpanojen teoria kuuluu sosiaalisen elämän suhteisuutta ja moniaineksisuutta painottaviin lähestymistapoihin. Se lisää ymmärrystä muistisairauden sosiaalisesta ja sosiomateriaalisuudesta ja kytkeytyy tutkimuksen kirjallisuuskatsauksensa kautta yhteiskunta- ja ihmistieteiden teorioihin. Kelpoisten kokoonpanojen teoria on tarkoitettu muistisairaan ihmisen elämän ja toiminnan ymmärtämisen apuvälineeksi. Teoria tuo esiin esimerkiksi sen, että suhteisiin vaikuttamisella näyttää olevan suotuisammat seuraukset verrattuna suoraan muistisairaaseen ihmiseen tai hänen toiminnan kohteeseensa suuntautuviin toimenpiteisiin. Tämä on merkittävä havainto muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimijuuden tukemisen kannalta. Teoriaa voi muokata soveltuvaksi myös muille elämän alueille ja yhdessä kirjallisuuskatsauksensa kanssa se tarjoaa ideoita uusien tutkimusten lähtökohdiksi. Tässä tutkimuksessa on kartoitettu sosiaaligerontologian katvealuetta – muistisairauden sosiaalista – rajautumatta ainoastaan ihmistoimijoiden välisiin suhteisiin. Tämä lähestymistapa auttaa havaitsemaan ihmisten toimintakentät laajemmassa mittakaavassa ja useampien ulottuvuuksien kautta. Sosiaalisen toiminnan ymmärtäminen ihmistoimintaa laajempana ilmiönä avaa uusia näkökulmia myös ihmisten välisten suhteiden tarkasteluun, jolloin ihmiskeskeisestä näkökulmasta luopuminen voi tuottaa inhimillisemmän ja ihmislähtöisemmän näkökulman.
-
(2023)Tutkielma käsittelee asuntopolitiikan ja omistusasumisen välistä suhdetta Helsingissä. Aineisto on Helsingin asuntopolitiikkaa edustavat 25 asunto-ohjelmaa vuosilta 1971–2016. Asunto-ohjelmien sisältöä tutkitaan kvalitatiivisena analyysina grounded theoryn periaatteita ja koodausta hyödyntäen. Laadullisen analyysin tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen kuva toteutetusta asuntopolitiikasta Helsingissä ja tunnistaa asuntopoliittisia välineitä, eli päätöksiä, asetuksia ja toistuvia teemoja, joilla kaupunki on pyrkinyt vastaamaan asumisen ongelmiin. Näistä välineistä muodostettiin aikasarjamuuttujat, joiden vaikutusta tutkielmassa esitettyyn selitettävään muuttujaan, vanhojen osakeasuntojen hintaindeksiin, laskettiin Newey-West -keskivirheiden aikasarjan regressiolla. Regressio toteutettiin yhdeksänä mallina. Ennen regressiota muuttujat logaritmoitiin sekä differentioitiin, ja niille suoritettiin yksikköjuuritestit vääristyneiden estimaattien tunnistamiseksi ja karsimiseksi. Tutkielman johtopäätöksinä esitetään, että toteutetulla asuntopolitiikalla on yritetty vaikuttaa Helsingin omistusasumisen hintatasoon. Tavoitetta on usein kuvattu ”kohtuuhintaiseksi asumiseksi”. Riittävällä vuokra-asuntotuotannolla Helsinki on tahtonut varmistaa kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden, ensisijaisen asuntotarpeen tyydyttämiseksi. Hitas-järjestelmällä on haluttu mahdollistaa saavutettavampi omistusasumisen muoto ja asuntokantaa monipuolistamalla, esimerkiksi pientalotuotannolla, on tavoiteltu pienasuntovaltaisen asuntokannan muodostamien rajoitteiden purkamista. Kvantitatiivisen analyysin tuloksina asuntopolitiikan vaikutus omistusasuntojen hintojen muodostukseen näyttää tämän tutkielman asetelmassa jäävän makrotaloudellisten muuttujien marginaaliin. Hitas-omistusasuntojen tuotannolla omistusasuntojen hintatason nousua on ollut mahdollista ehkäistä kahdessa regressiomallissa, kun taas asuntotuotannon kokonaisvaltainen kasvattaminen Helsingissä noudattelee historiallisesti asuntojen hintakehitystä.
-
(2023)Moni suomalainen lähiö on saanut oman tunnistettavan identiteetin, ja erilaiset kulttuuriset käsitykset ja sosiaaliset merkitykset näkyvät kaupunginosahierarkiassa. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä paikan ominaisuuksia Korso saa ja miten Korson maine näkyy Helsingin Sanomien julkaisemissa teksteissä vuosina 2011–2021. Suomalaisessa kontekstissa Vantaalla sijaitseva Korso mielletään usein huonomaineiseksi leimautuneeksi paikaksi ja samalla paikalliset korsolaiset asukkaat mielletään maineeltaan tietynlaisiksi. Tutkielmassa pohditaan myös median osallisuutta huonomaineiseksi leimautuneen lähiön ja sen asukkaiden maineen luomiseen ja uusintamiseen. Tutkielmassa Korson mediateksteissä saamia paikan ominaisuuksia analysoidaan hyödyntäen muun muassa paikan maineeseen liittyvää aiempaa sosiologista tutkimusta sekä Loïc Wacquant'n (2008) alueellisen eli territoriaalisen stigman käsitettä. Tutkielmassa aineisto, Helsingin Sanomissa 2011–2021 julkaistut tekstit, joissa mainitaan Korso tai korsolaisuus, on analysoitu aineistolähtöisesti grounded theory -menetelmää hyödyntäen. Aineistolähtöinen analyysi nosti aineistosta esiin neljä Korson mediajulkaisuissa saamaa ominaisuutta: Korso hurjamaineisena paikkana, Korso haavoittuvaisten paikkana, Korso tavanomaisen elämän paikkana sekä Korson syvän vaikutuksen siellä asuvaan tai joskus asuneeseen. Keskeisinä johtopäätöksinä tutkielmassa todetaan, että erityisesti Korson lähiön ulkopuoliset ajattelevat Korson hurjamaineiseksi paikaksi ja liittävät korsolaisiin jopa alaluokkaisia piirteitä. Media ja fiktio osallistuvat Korson ja korsolaisten hurjan maineen uusintamiseen, kun taas paikalliset korsolaiset hyödyntävät erilaisia strategioita asuinpaikkansa rajun maineen kanssa toimimiseen. Näitä keinoja ovat muun muassa huumori ja jopa Korson brändäys. Korso haavoittuvaisten paikkana tulee aineistossa esiin erilaisina alueella esiintyvinä sosiaalisina ongelmina, epäsiistinä fyysisenä ympäristönä sekä erilaisten globaalien ja lokaalien yhteiskunnallisten muutosten kautta. Aineisto kertoo Korson olevan kuitenkin myös tavanomaisen elämän paikka. Aineiston analyysin kautta tuli myös esiin, miten syvästi Korsossa asuminen vaikuttaa siellä asuvan tai joskus asuneen maailmankuvaan. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten korsolaisuus sallii ja suorastaan edellyttää suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta niin muita ihmisiä kuin paikan ulkonäköä kohtaan. Tutkielmassa tulee myös esiin median vastuu yhteiskunnallisena vaikuttajana.
-
(2022)Tutkielma käsittelee kotieläintuottajien näkemyksiä tuotannon ympäristö- ja ilmastokeskustelusta ja liittyy osaksi maatalouden sosiologiaa sekä yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta. Lähtökohtana tutkielmassa on ollut tuottajien toimeentulon ja kannattavuuden haasteiden, sekä ympäristö- ja ilmastovaatimusten vastaamisen ristipaine. Tulevaisuuden haasteena onkin, miten ruokajärjestelmän kestävyyttä tulisi kehittää niin että se koetaan oikeudenmukaiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan kotieläintuottajien toimijuutta muutoksessa, sekä tapoja oikeuttaa toimintaansa tilanteessa, jossa kotieläintuotannon kestävyys on kyseenalaistettu. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä kotieläintuottajien oikeudenmukaisiksi kokemista tavoista tehdä kestävää maataloutta sekä lisätä ymmärrystä maatalouden merkitysten ja tuottajien roolien rakentumisesta. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta naudanlihan ja maidon tuottajan haastattelusta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina Zoomin välityksellä tammi-huhtikuussa 2022. Aineiston analyysi tapahtui aineistolähtöisesti grounded theory -menetelmää hyödyntäen. Analyysin apuvälineenä ja tulkinnan syventämisessä hyödynnetään oikeuttamisteorian näkemyksiä oikeuttamisen maailmoista. Tekninen analyysityö on tehty Atlas.ti -ohjelmalla. Analyysin perusteella kotieläintuottajat vastasivat kannattavuuden ja toimeentulon haasteisiin toimintastrategioilla, jotka tiivistyvät ajatukseen hyvästä yrittäjyydestä. Hyvää yrittäjyyttä edustivat pyrkimys tehokkuuteen, riskien hallinta, ennakointi ja reagointi sekä yrittäjyystaidot. Maataloustuet ja tuottajien asema ruokajärjestelmässä asettuvat kuitenkin ristiriitaisesti yrittäjyyteen nähden. Maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimia punnitaan erityisesti kannattavuuden, työllisyyden, maatalouden elinvoimaisuuden, huoltovarmuuden ja viljelyolosuhteiden näkökulmista. Hyvinä tapoina edistää kestävyyttä esiintyy erilaiset kannustimet ja tehokkaat, resursseja säästävät toimet. Myös kotimaista maataloutta pidetään jo lähtökohtaisesti kestävämpänä vaihtoehtona. Naudanlihan ja maidon tuottajien konkreettista merkitystä hiilensidonnassa korostetaan erityisesti nurmiviljelyn, sekä yleisemmin maanomistajuuden näkökulmasta. Maatalouden merkitystä hiilensidonnassa haastaa kuitenkin tuottajien käsitykset ruuantuotannon ensisijaisuudesta. Tulonmuodostuksen logiikka vaikuttaa käsityksiin maatalouden merkityksistä ja tuottajien rooleista. Oikeuttamisteoria havainnollisti tuottajien moraalisten järjestysten ja maatalouden merkitysten rakentumista. Tukijärjestelmän ja maatalouspolitiikan suunta tulevat vaikuttamaan tuottajien rooleihin ja maatalouden merkitysten muotoutumiseen. Tukipolitiikan painopisteen siirtyminen vahvemmin kohti ympäristö- ja ilmastotoimia voikin laajentaa tuottajien rooleja ruoantuottajista esimerkiksi hiilensitojiksi.
-
(2023)Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi ja alalla tapahtuva vaihtuvuus ovat jo pitkään olleet tiedostettu ja keskusteltu asia. Sosiaalityön johtamisesta etenkin lastensuojelun kontekstissa löytyy vain vähän tutkimusta Euroopasta. Sosiaalityön maisterintutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista, johtamisesta ja niiden välisestä suhteesta. Tutkielmaa varten on haastateltu kuutta Suomessa työskentelevää lastensuojelun sosiaalityöntekijää etäyhteyksin toteutetuin yksilöteemahaastatteluin. Laadullinen aineisto on analysoitu sisältölähtöisesti grounded theory -menetelmää noudattaen. Analyysin apuna on hyödynnetty Atlas.ti 9 -ohjelmaa. Haastateltavat kokivat työhyvinvoinnin sosiaalityöntekijän toimintakykynä työssä ja vapaa-ajalla ajallisesti vaihtelevana ja jatkuvana tasapainotteluna sekä työpahoinvoinnin puutteena. Johtaminen sijoittui sosiaalityöntekijöiden kokemuksissa oman työn johtamiseen ja siihen liittyvään vastuuseen. Merkittävä rooli johtamisessa koettiin olevan lähiesihenkilöllä. Lähiesihenkilön merkitykseen liittyen keskeisiä käsitteitä olivat luottamus ja tuki sekä linjaukset työyhteisöä koskien. Lähiesihenkilöllä koettiin olevan merkitystä yksittäisen sosiaalityöntekijän ja koko työyhteisön työhyvinvointiin. Johtaminen kytkettiin myös vaihtelevissa määrin organisatoriseen kontekstiin. Tässä tutkimuksessa sosiaalityöntekijät merkillistivät johtamisen ja työhyvinvoinnin välille yhteyden.
-
(2011)Background: Social and material deprivation is associated with poor health, decreased subjective well-being, and limited opportunities for personal development. To date, little is known about the lived experiences of Finnish low-income youths and the general purpose of this study is to fill this gap. Despite the extensive research on socioeconomic income disparities. only a few scholars have addressed the question of how low socioeconomic position is experienced by disadvantaged people themselves. Little is known about the everyday social processes that lead to decreased well-being of economically and socially disadvantaged citizens. Data: The study is based on the data of 65 autobiographical essays written by Finnish low-income youths aged 14-29 (M=23.5I, SD=3.95). The research data were originally collected in a Finnish nationwide writing contest 'Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä' [Everyday Experiences of Poverty] between June and September of 2006. The contest was partaken by 850 Finnish writers. Methods and key concepts: Autobiographical narratives (N=65) of low-income youths were analyzed based on grounded theory methodology (GTM). the analysis was not built on specific pre-conceived categorizations: it was guided by the paradigm model and so-called 'sensitizing concepts'. The concepts this study utilized were based on the research literature on socioeconomic inequalities, resilience, and coping. Socioeconomic inequalities refer to unequal distribution of resources, such as income, social status, and health, between social groups. The concept of resilience refers to an individual's capacity to cope despite existing risk factors and conditions that are harmful to health and well-being. Coping strategies can be understood as ways by which a person tries to cope with psychological stress in a situation where internal or externals demands exceed one's resources, the ways to cope are cognitive or behavioral efforts by which individual tries to relieve the stress and gain new resources. Lack of material and social resources is associated with increased exposure to health-related stressors during the life course. Aims: The first aim of this study is to illustrate how youths with low socioeconomic status perceive the causes and consequences of their social and material deprivation. The second aim is to describe what kind of coping strategies youths employ to cope in their everyday life. The third aim is to build an integrative conceptual framework based on the relationships between causes, consequences, and individual coping strategies associated with deprivation, the analysis was carried out through systematic coding and orderly treatment of the data based on the grounded theory methodology. Results: Finnish low-income youths attributed the primary causes of deprivation to their family background, current socioeconomic status, sudden life changes, and contextual factors. Material and social deprivation was associated with various kinds of negative psychological, social, and material consequences. Youths used a variety of coping strategies that were identified as psychological, social, material, and functional-behavioral. Finally, a conceptual framework was formulated to link the findings together. In the discussion, the results were compared and contrasted to the existing research literature. The main references of the study were: Coping: Aldwin (2007): L a z a r u s * Folkman (1984); Hobfoll (1989. 2001. 2002). Deprivation: Larivaara, Isola. & Mikkonen (20(17): Lister (2004); Townsend (1987); Raphael (2007). Health inequalities: Dahlgren & Whitehead (2007): Lynch, et al. (2000): Marmot & Wilkinson (2006): WHO (2008). Methods: Charmaz (2006): Flick (2009): Strauss & Corbin (1990). Resilience: Cutuli & Masten (2009): Luthar (2006).
Now showing items 1-13 of 13