Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "häirintä"

Sort by: Order: Results:

  • Nevalainen, Sofia (2024)
    Kunnallisiin viranhaltijoihin kohdistuva häirintä voi vahingoittaa poliittisen järjestelmän toimintaa. Viranhaltijoiden rooli on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä heidän tehtäviinsä kuuluu kuntalaisten arjen kannalta välttämättömien toimintojen mahdollistaminen. Hallinnon tulisi toimia liberaalin demokratian ideaalin mukaan poliittisesti sitoutumattomana. Painostuksen ja uhkailun kohteeksi joutuminen ovat kuitenkin valitettavan monelle viranhaltijalle tuttuja kokemuksia. Tutkielman tarkoituksena on selvittää viranhaltijoihin kohdistuvan häirinnän muotoja, syitä ja sen vaikutuksia poliittiseen järjestelmään. Häirinnän ilmiötä on tutkittu aiemmin luottamushenkilöiden näkökulmasta, mutta kunnallisten viranhaltijoiden kokemuksiin liittyvä tutkimus on vielä vähäistä. Julkista valtaa käyttävien kritisoiminen on tärkeä osa yhteiskuntaamme, mutta jatkuvan häirinnän kohteeksi joutuminen ei kuulu terveeseen demokratiaan. Pahimmillaan se voi heikentää poliittista järjestelmää, johtaa päätöksenteon häiriöihin ja vaikuttaa julkisten palveluiden laatuun. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen suhteen, asiantuntijuuden, demokratian häiriöiden ja vallan väärinkäytön teemojen ympärille. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla yhdeksää kunnallista viranhaltijaa eri puolilta Suomea, joilla on kokemuksia häirinnän ilmiöstä. Aineistoa käsitellään laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielmalle asetetut tutkimuskysymykset ovat: 1. minkälaista häirintää kunnalliset viranhaltijat kokevat työssään, 2. mistä kunnallisiin viranhaltijoihin kohdistuva häirintä johtuu ja 3. minkälaisia vaikutuksia viranhaltijoiden häirinnällä on poliittisen järjestelmän toiminnalle. Tutkimuksen johtopäätökset tukevat aiempien tutkimusten käsitystä siitä, että häirinnän ilmiö liittyy laajemmin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden väliseen epäluottamuksen ilmiöön sekä muihin päätöksentekoon ja paikalliseen toimintakulttuuriin liittyviin ongelmiin.
  • Tervonen, Essi (2020)
    Viestintävälineiden ja digitaalisen ympäristön nopea muuttuminen ovat synnyttäneet uudenlaisen seksuaalisuuden kulttuurin nuorten keskuuteen. Tutkimukseni selvittää, minkälaisia merkityksiä 15–17-vuotiaat tytöt antavat seksuaalissävytteiselle kuva- ja viestintäkulttuurille sekä minkälaisten kokemusten kautta he näitä merkityksiä luovat. Aikaisempien tutkimusten perusteella nuoret pitävät seksuaalissävytteisten kuvien julkaisua ja jakamista normaalina sekä hyväksyttävänä, etenkin seurustelusuhteessa kumppaneiden välillä tapahtuvana toimintana. Aikuisissa nuorten – etenkin tyttöjen – sosiaalisen median käyttö sekä kuvakulttuurin muutos on kuitenkin herättänyt huolta. Tyttöjen oma ymmärrys sekä heidän kokemuksensa ja käsityksensä aiheesta jäävät tässä huolidiskurssissa huomiotta. Tästä syystä tyttöjen näkemykset ovat tutkimukseni keskipisteenä. Tutkimukseeni osallistui viisi pääkaupunkiseudulla asuvaa 15–17-vuotiasta tyttöä, jotka rekrytoin Tyttöjen Talon sekä Espoossa toimivan urheilujoukkueen kautta. Toteutin aineistonkeruun teemahaastattelulla, johon tytöt osallistuivat yksi kerrallaan. Aineiston purkamiseen käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää. Aineiston kautta muodostin teemoja esimerkiksi tyttöjen tekemistä rajanvedoista ja kehysten muodostamisesta. Vähäpukeisuus ilmeni jokaisen tytön vastauksissa seksuaalista kuvaa määriteltäessä. Itseilmaisu, huomion saaminen sekä oma halu olivat tyttöjen mielestä yleisimpiä syitä kuvien julkaisuun. Tyttöjen itse muodostamat rajanvedot ovat tutkimukseni ydin. Osa tytöistä oli vastaanottanut kuvia tuntemattomilta ja tutuilta henkilöiltä, ja osa kertoi myös itse lähettäneensä kuvia. Tytöt kuitenkin pitivät kuvien julkaisua hyväksyttävänä tiettyjen ehtojen rajoissa. Ehdot sekä rajanvedot olivat riippuvaisia kuvan julkaisijan iästä, tuttuudesta sekä julkaisualustasta. Epätoivottuja olivat vanhemmilta miehiltä vastaanotetut viestit, jotka muodostivat häirinnän kehyksen. Tutkimustulosten perusteella seksuaalissävytteinen kuvakulttuuri on tämän päivän ilmiö, ja mitä enemmän kyseiselle materiaalille altistuu, sitä normaalimmaksi se muotoutuu. Tulokset kannustavat tekemään lisätutkimusta nuoriin liittyvien ilmiöiden sekä digitaalisen ympäristön jatkuvasti muuttuessa. Sosiaaliseen mediaan ja nuoriin liittyvää tutkimusta tehdään kuitenkin yhä enemmän, joka kertoo aihealueen tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta.