Browsing by Subject "haastekilpailu"

Innovaatioiden katsotaan tuottavan taloudellista hyötyä ja näitä kohtaan on suuria intressejä. Innovaatioita pyritään edistämään tiede- ja innovaatiopolitiikan toimilla, minkä tarkoituksena on tukea kansantaloutta ja valtion kilpailukykyä. Yliopistoilta odotetaan koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi myös entistä enemmän kaupallisten innovaatioiden tuottamista. Tutkielma kytkeytyy osaksi tätä tiede- ja innovaatiopoliittista keskustelua ja hyödyntää yrittäjämäisen yliopiston tai yrittäjyysyliopiston käsitettä tarkastellessaan kahden tapauksen avulla, miten yliopistot vastaavat odotuksiin. Tutkielmassa tarkastellaan kahden tiedepohjaisen Helsinki Challenge -ideakilpailuun (2014-2015 ja 2016-2017) osallistuneiden tiimien esityksiä retorisen sosiaalipsykologian lähestymistavan kautta. Lähestymistapa on laadullinen ja tulkinnallinen ja tarkastelee puhetta toimintana ja painottaen sen strategista luonnetta. Tutkielman aineisto koostuu kahden ideakilpailun järjestämistä pitch-tilaisuuksista, joissa kilpailutiimit esittelivät ratkaisujaan yleisölle. Tutkielman tutkimuskysymyksiä on, minkälaisia argumentteja ja retorisia keinoja tiimit käyttävät Helsinki Challenge -ideakilpailussa. Lisäksi tutkielma kysyy, miten tutkimusta kaupallistetaan retorisesti Helsinki Challenge -ideakilpailussa. Tutkielma tunnistaa esityksien keskeisen rakenteen, joka koostui tiimin esiintyjän tai esiintyjien esittäytymisestä, haasteesta, ratkaisusta ja sen vaikutuksista. Lisäksi esitysten rakenteeseen kuului tiimin jäsenten esittely ja yhteistyökumppanien esittely sekä avoin kutsu osallistua tukemaan tiimiä. Lisäksi tutkielma esittelee kilpailutiimien pääväitteet tiimien haasteista ja niiden ratkaisuista. Esityksistä tarkastellaan tiimien argumentteja, joita tiimien esiintyjät käyttävät esityksissään argumentoidessaan, miksi haaste on merkittävä ja miksi tiimin ratkaisu on hyvä. Tiimien haasteen merkittävyyttä argumentoitiin haasteen vakavuudella tai nykytilan tai -ratkaisujen puutteilla. Tiimien ratkaisuja argumentoitiin esimerkiksi myönteisten ominaisuuksien, kuten toimivuuden tai innovatiivisuuden kautta. Lisäksi tiimit argumentoivat ratkaisuja sekä niiden välittömillä myönteisillä vaikutuksilla ja hyödyillä että laajemmilla vaikutuksilla muun muassa talouteen, inhimilliseen pääomaan ja kestävään kehitykseen. Tutkielma erittelee myös tiimien retorisia keinoja logos, ethos ja pathos -kolmijaon kautta. Miten esiintyjät rakentavat argumenttiaan, esiintyjän uskottavuutta ja asiantuntijuutta sekä pyrkivät herättämään yleisön tunteita. Tutkielmassa tulkitaan, että ratkaisut esitellään erilaisina kaupallisina ja sosiaalisina innovaatioina. Helsinki Challenge ideakilpailun esityksissä tutkimusta kaupallistetaan retorisesti palvelu-, tuote- ja teollisuusinnovaatioina. Kilpailun esityksien pohjalta ideakilpailu hahmottaa hyvin yrittäjämäisen yliopiston tai yrittäjyysyliopiston konseptia ruohonjuuritasolta. Kilpailu tarjoaa verkostoja ja mahdollisuuden ulkoiseen rahoitukseen tiimeille, jotka tuottavat innovaatiota, patentteja, palveluita, tuotteita ja yritystoimintaa. Taas kilpailun järjestäjälle se tarjoaa näkyvyyttä, poikkitieteellistä yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Tutkielmassa esitellään yhtenä mahdollisena jatkotutkimuksena retorisen tarkastelun soveltamista myös muihin suomalaisiin innovaatio- ja haastekilpailuihin sekä tunnistetaan tarve näitä kilpailuja kokoavalle tarkastelulle.