Browsing by Subject "hallinnan analyysi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2012)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sosiaalikeskus Satamasta (2009-2011) ja sen pihalla sijainneesta romanileiristä käytyä kamppailua. Tuo kamppailu tapahtui sosiaalikeskuksen aktiivien eli Vapaa katto ry:n ja Helsingin kaupungin välillä. Kaupungilla oli tapauksessa monta roolia. Nuorisoasiankeskus oli Sataman vuokranantaja, joka tarkasteli tilannetta nuorisopolitiikan näkökulmasta ja toimi välittäjänä Sataman ja kaupungin muiden tahojen välillä. Kaupungin johto halusi romanileiristä eroon, minkä vuoksi se kohdisti Satamaan voimakkaita hallintatoimia. Tässä välittävänä tekijänä toimivat kaupungin virastojen Satamaan kohdistamat turvapoliittiset toimet. Tutkielmassa on tarkasteltu kamppailua näiden eri osapuolten näkökulmista. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto koostuu asiakirjoista, havainnoinnista ja haastatteluista. Lisäksi tietoa Satamasta ja siihen liittyneistä tapahtumista on kerätty sanoma- ja aikakauslehdistä sekä Intenetistä. Aineistoa on käytetty sekä informaation keräämiseen että analysointiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on hallinnan analyyttinen. Hallinnan analyysi on kohdistettu nuorisopoliittisiin diskursseihin sekä tilan hallinnan keinoihin. Tutkimuksessa tehty tilan hallinnan analyysi osoittaa vallan käytön muodot ja seuraukset. Tilan hallintaa ovat käyttäneet sekä kaupunki että Satama. Näin tutkimus edustaa samalla myös niin sanottua tilan sosiologiaa, joka ottaa tilan erityisyyden huomioon. Lisäksi tutkimus jatkaa sosiaalisten liikkeiden ja erityisesti talonvaltaus- ja sosiaalikeskus-liikkeiden tutkimusta. Yksi työn tuloksista on nuorisotoimen asiakirjoista löydetyt diskurssit. Ne on tutkimuksessa nimetty aktiivisen kansalaisuuden ja vaarallisen nuorison diskursseiksi. Työssä esitetään, että nuorisotoimi käytti diskursseja perusteluna Sataman perustamiseksi ja sen säilyttämiseksi. Liberaalin hallinnan mukainen aktiivinen kansalaisuuden ihanne, jollaisen nuorisotoimi näki Satamassa, törmäsi kuitenkin hallinnan kontrolli-aspektiin. Sataman autonomiaa haluttiin rajoittaa, jotta romanileiristä päästäisiin eroon. Satamalle yhteistyö kaupungin kanssa oli ollut kompromissiratkaisu laillisten tilojen saamiseksi. Romanileiri kuitenkin polarisoi liikkeen radikaalin, autonomiaan pyrkivän puolen ja yhteistyö kaupungin kanssa päättyi. Työn tulokset liittyvät laajemmin suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin ja demokratian kriisi -keskusteluun. Sataman edustama vastademokratia törmäsi jähmeään hallintademokratiaan.
-
(2022)Sosiaalisen median teknologinen kehittyminen on johtanut perhealbumien perinteen digitalisoitumiseen sekä mahdollistanut erilaisia vertaistuen ja poliittisen vanhemmuuden muotoja. Samanaikaisesti vanhempien uudet käytännöt sosiaalisessa mediassa ovat synnyttäneet jännitteitä suhteessa lasten digitaalisiin oikeuksiin. Pro gradussa tutkitaan digitaalisen vanhemmuuden rakentumista suomalaisen 2010–2020-luvun dataistuneen yhteiskunnan ja Facebookin vertaisryhmien konteksteissa. Tutkielmassa avataan digitaalisen vanhemmuuden ihannesubjektiviteettien rakentumista Foucault’n hallinnan analyysin keinoin. Tutkielmassa kysytään, minkälaisten minätekniikoiden kautta Facebook ja kansalaisjärjestöt rakentavat digitaalisen vanhemmuuden ihanteita ja miten nämä ihanteet eroavat toisistaan. Aineisto on kerätty näiden verkostotoimijoiden tuottamista odottavia ja 0-2-vuotiaiden lasten vanhempia puhuttelevista julkaisuista, joita on analysoitu foucault’laisen kriittisen diskurssianalyysin metodilla. Ihannesubjektiviteettien tutkimiseen sisältyy emansipatorinen tavoite: niiden avulla voidaan tehdä näkyväksi verkostotoimijoiden tapoja hallinnoida vanhemman henkilökohtaisiltakin tuntuvia käyttäytymisen strategioita, huolia ja erilaisia arjen jännitteitä. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme digitaalisen vanhemmuuden problematisoitumisen osa-aluetta. Toimijaverkostot rakensivat ihannesubjektiviteetteja vanhemman läsnäolon, mediakasvattajuuden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksissa. Diskurssien keskeiset erot tulivat esiin makrodiskursseissa: Facebook rakensi ihannesubjektiviteettia voimaantuvan ja kansalaisjärjestöt vastuullistuvan vanhemmuuden makrodiskursseissa. Tutkielmassa tunnistettiin yhteensä kuusi digitaalisen vanhemmuuden ihannesubjektiviteettiä. Facebookin voimaantumisdiskurssin alla tunnistettiin kolme ihannesubjektiviteettiä, jotka nimettiin vanhemmuuden kuluttajaksi, stressin hallinnoijaksi sekä medialukutaitoiseksi mediakasvatuskumppaniksi. Kansalaisjärjestöjen vastuullistamisdiskurssin alla tunnistettiin kolme ihannesubjektiviteettiä: tiedostava läsnäolija, tasapainoileva itsetutkiskelija ja sitouttava portinvartija. Subjektiviteettien alla tunnistettiin lukuisia ihannesubjektiviteetteja rakentavia minätekniikoita. Tutkielman johtopäätöksenä on, että diskurssit digitaalisesta vanhemmuudesta dataistuneessa yhteiskunnassa ovat kauttaaltaan jännitteisiä. Vanhempien ja lapsen edun näkökulmasta, vanhemman toimijuus on siten monin paikoin heikentynyt. Tutkielman ihannesubjektiviteetit ja minätekniikat voivat toimia vanhempien osallistamisen ja poliittisen päätöksenteon välineenä, jos halutaan purkaa jännitteisiä digitaalisen vanhemmuuden diskursseja ja arvioida sen edellytyksiä teknologia- ja perhepolitiikalle.
-
(2013)Tutkin poliittisen historian pro gradu -työssäni vuonna 2009 säädetyn Lex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien valmistelua hallinnan analyysin kautta. Historiallisena kontekstina tutkielmassani on useiden tutkijoiden raportoima viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut politiikan katoaminen vallan käytöstä ja sen korvautuminen valmentajavaltiolla. Valmentajavaltiossa päätökset pyritään tekemään ilman ideologisia painotuksia perustellen ne taloudellisina välttämättömyyksinä. Pyrin selvittämään, olivatko valmentajavaltion hallinnan strategiat läpäisseet lainsäädäntökoneiston niin tehokkaasti, että Lex Nokia perusteltiin epäpoliittisella rationalisoinnilla ilman ideologisia painotuksia. Olin kiinnostunut tutkielmassani myös lain valmisteluasiakirjojen hallituksen esityksen ja eduskunnan vastauksen hallinnan tapojen mahdollisista eroista. Tutkielmani alkuperäislähteinä toimivat Lex Nokian valmisteluasiakirjat Hallituksen esitys 48/2008 vp ja Eduskunnan vastaus 3/2009 vp. Tarkastelin aineistoani hallinnan näkökulman kautta. Hallinnan näkökulma on yhteiskuntatieteellinen tutkimussuuntaus, johon on vaikuttanut ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n ajattelun perintö. Hallinnan analyysissä hallinnan tapoja voidaan analysoida tutkimalla puhetapoja, käsitteitä ja tiedon tuottamisen tapoja. Minua kiinnostikin erityisesti lain valmistelussa ilmenneet uusliberaalin paradigman mukaiset hallinnan tavat, joita pyrin erittelemään aineistostani analysoimalla tiedon tuottamisen strategioita ja käsitteitä. Valmentajavaltion hallinnan eetos oli ilmeinen Lex Nokian valmistelussa. Lakia perusteltiin yritysten eduilla, kilpailukyvyn säilyttämisellä ja välttämättömyytenä. Jonkin verran lakia myös kritisoitiin eduskunnan vastauksessa toteamalla sen lähtevän yritysten tarpeista. Lakia moitittiin myös suoraan käyttökelvottomaksi. Kritiikissäkin muistettiin kuitenkin usein mainita yrityksillä olevan oikeus omaisuuteensa. Johtopäätöksinä pro gradustani voidaan todeta, että Lex Nokian valmistelu ilmensi hyvin historiallista kehitystä, jossa päätöksentekoa perustellaan yhä enenevissä määrin taloudellisilla välttämättömyyksillä. Päätöksenteon ei ylipäätänsä haluta nähdä olevan poliittista, vaan se viedään läpi vetoamalla rationaalisuuteen. Asia ei kuitenkaan ollut aivan näin yksiselitteinen, vaikka Lex Nokian valmisteluasiakirjojen hallinnan tavat näyttivät vahvasti edustavan managerivaltion oppeja, niin lakiehdotus myös haastettiin eduskunnan vastauksessa. Sitä vaadittiin ja saatiin muutetuksi siten, että sen varsinaisesta käyttämisestä tuli vaikeaa. Tästä kohdin löysin vielä ideologian päätöksentekoketjusta.
Now showing items 1-3 of 3