Browsing by Subject "hallintamentaliteetti"

Now showing items 1-3 of 3

”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta

Karppinen, Aleksi (2019)

Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa. Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta. Kooma-mallia tarkastellaan kriittisen historiallisen rekonstruktion ohella luomalla katsaus sen talousteoreettisiin taustaoletuksiin. Taustaoletukset konstituoivat mallissa ilmeneviä tapoja hahmottaa taloudellista toimijuutta sekä taloudellisten suureiden välisiä suhteita ja niissä vallitsevia prosesseja. Taustaoletusten osalta tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota niissä vallitseviin epävarmuuksiin ja ristiriitaisuuksiin. Esimerkkeinä talousteoreettisista taustaoletuksista tutkielmassa analysoidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia, mallien mikroperustaisuutta, rationaalisten odotusten hypoteesia sekä siihen kytkeytyvää ricardolaisen ekvivalenssin teoreemaa. Analyysissa näihin taustaoletuksiin todetaan sisältyvän epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi finanssipolitiikan kerroinvaikutusten empiirisen tulkinnan tulkinnan vaikeuteen sekä ricardolaisen ekvivalenssin realistisuuteen taloudellisten toimijoiden käyttäytymistä kuvaavana teoreemana. Tutkielman keskeisenä tarkoituksena on tuoda esille Kooma-mallia konstituoivien teoreettisten taustaoletusten syntyhistoriaa ja niihin kytkeytyviä tiedollisia epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia. Valtiovarainministeriössä laadituissa aineistoissa ei olla lainkaan käsitelty Kooma-mallin teoreettiseen taustaoletuksiin liittyviä epävarmuuksia tai yleensä reflektoitu Kooma-mallin avulla laaditun tiedon varmuusastetta. Tutkielmassa on Kooma-mallin olemassaolon mahdollisuuksien genealogisen tarkastelun kautta horjutettu Kooma-mallin avulla laadittujen laskelmien itsestäänselvää, neutraalia tai luonnollista ulkokuorta tuomalla esille niissä piileviä ristiriitaisuuksia ja epävarmuuksia.
Humanitarismi ja terrorismin torjunta : kriittinen diskurssianalyysi humanitaarisesta hallinnosta

Sintonen, Sara (2020)

Tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin humanitaariset kansalaisjärjestöt kuvaavat terrorismin torjunnan ja humanitaarisen avunannon välistä suhdetta sekä terrorismin torjunnan vaikutuksia humanitaariselle avunannolle, kansalaisjärjestöille ja avunsaajille. Tämän lisäksi analyysi peilaa näitä kansalaisjärjestöjen teksteistä esiin nousevia näkökulmia laajempiin humanitarismin valtasuhteisiin, humanitaariseen hallintoon ja sen hierarkioihin. Analyysin apuna käytetään Foucault’laiseen valtakäsitykseen pohjautuvaa Mitchell Deanin hallintamentaliteetin käsitettä, Gramscin teoriaa hegemoniasta sekä kosmopolitanistisen vahinkoperiaatteen käsitettä. Tutkielman empiirisenä aineistona on humanitaaristen kansalaisjärjestöjen ja niiden työntekijöiden lausuntoja ja kannanottoja, mielipidekirjoituksia sekä raportteja. Analyysin menetelmänä hyödynnetään kriittistä diskurssianalyysia. Analyysi on jaoteltu kolmeen eri osioon – humanitarismi ja turvallisuus, humanitarismi ja vastuuvelvollisuus sekä humanitarismi ja vallitsevat valtarakenteet – joiden mukaan analyysi etenee ja joihin humanitaaristen kansalaisjärjestöjen terrorismin torjuntaa kommentoivia tekstejä peilataan. Tutkielmassa havaittiin, että terrorismin torjunnan diskurssi vaikuttaa siirtäneen myös humanitarismin diskurssia enemmän länsimaisten valtioiden geopoliittisten intressien suuntaan. Lisäksi analyysi osoitti, että humanitaarisilla toimijoilla on myös terrorismin torjunnan kontekstissa kaksijakoinen rooli – toisaalta ne uudentavat vallitsevia valtarakenteita ja toisaalta niihin liittyy myös vastahegemonista potentiaalia. Tämän lisäksi analyysi havainnollisti, että humanitaariseen hallintoon liittyy sekä pakottavaa että suostutteluun perustuvaa valtaa.
Nation-building in education development of Ethiopia

Wolde, Kaisa (2018)

This thesis studies the development of Ethiopian education policy discourse from na-tion-building perspective. Nation-building is examined from three supplementary as-pects: technologies of truth, governmentality and historical change, to describe how it has been discussed in chosen policy documents. Ethiopian Education and Training Policy (ETP) and Education Sector Development Pro-grams I–V (ESDP) between 1994 and 2015 were analyzed with Michel Foucault’s con-cepts for analytics of governance: power, knowledge and subjectivity, and governmen-tality. Critical discourse analysis with Foucauldian concepts was used as a methodologi-cal framework in this research. Nationhood is produced in the education policy documents from one side with integra-tive strategies and civics education, and from other side with regional language and de-centralization policies. Education policy discourse appears to seek balance between ‘one nation’ and ‘multination’ perspectives. The national subjectivity ethos is described with expectations for acquired attitudes and values on individual level. Unified nation-ality is presented in the documents’ visualizations. It was found out that integrationist programs are aiming primarily at equity in education system instead of promoting com-mon nationhood. Educational language policies support cultural diversity and regional differentiation. The findings of this research show that nationality ethos appears ambig-uously formed and fragmented in Ethiopian education policy discourse. Nation-building aim has faded in Ethiopian education policy discourse and the primary role of education has shifted into being an instrument for economic growth. This re-search raises concerns about the social sustainability of current policies with weakened nation-building aims and regional disparity. Strengthened democratization of the society and civic education play an important role in influencing national subjectivity for-mation. Further research about citizenship education and its effectiveness in Ethiopia is needed.

Now showing items 1-3 of 3

Browsing by Subject "hallintamentaliteetti"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO