Browsing by Subject "identiteettineuvottelu"

Aikaisemman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset poliitikot joutuvat tasapainottelemaan erilaisia heidän vähemmistötaustaansa liittyviä odotuksia ja toisiaan leikkaavia ryhmäjäsenyyksiä. Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on perehtyä tähän maahanmuuttajataustaisen poliitikon erityiseen asemaan yhteiskunnallisena vaikuttajana. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten maahanmuuttajataustaiset poliitikot rakentavat diskursiivisesti etnistä ja kansallista identiteettiään poliittisissa blogeissaan. Tutkielman aineisto koostuu kolmen maahanmuuttajataustaisen poliitikon – Abdirahim Husseinin, Nasima Razmyarin ja Ozan Yanarin – 37 poliittisesta blogikirjoituksesta. Maisterintutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi ja tutkimusaineistoa lähestytään kriittisen diskursiivisen psykologian ja retorisen psykologian tarjoamien käsitteellisten ja menetelmällisten työkalujen avulla. Kriittisen diskursiivisen psykologian näkökulman mukaisesti identiteettiä lähestytään diskursiivisena toimintana ja neuvotteluna, ei yksilön sisäisenä ominaisuutena. Analyysin apuna käytetään subjektiposition käsitettä. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia diskursiivisia resursseja ja retorisia keinoja poliitikot käyttävät rakentaessaan subjektipositioita. Retorisen psykologian näkökulman mukaisesti tutkielmassa otetaan huomioon kielenkäytön argumentatiivinen luonne ja se, että poliitikot kirjoittavat blogeja poliittisten viestien välittämiseksi. Poliittisen ja laajemman yhteiskunnallisen kontekstin huomioiminen tarkoittaa myös sitä, että tutkielmassa tarkastellaan poliitikkojen blogikirjoituksissaan rakentamien subjektipositioiden diskursiivisia funktioita. Poliitikkojen etniseen identiteettiin liittyvä puhe jakautui aineistossa kahteen luokkaan sen mukaan, oliko kyseessä itse määritelty vai ulkopuolelta määritelty identiteetti. Poliitikot rakensivat etnistä identiteettiään aktiivisesti itse määritellyllä tasolla, mutta torjuivat sen ulkopuolelta määritellyllä tasolla. Itse määritelty etninen identiteetti rakennettiin monipuolisesti muun muassa olemisen, tietämisen, tekemisen, tuntemisen ja haluamisen tasoilla sekä rinnakkain suomalaisen kansallisen identiteetin kanssa. Lisäksi poliitikot tekivät paljon diskursiivista työtä suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamiseksi. Aineistossa kuitenkin korostuivat erilaiset diskursiiviset ja retoriset keinot, joilla poliitikot haastoivat ulkopuolelta määriteltyä etnistä identiteettiä. Poliitikot siis rakensivat sekä etnistä että kansallista identiteettiään usein ulkopuolelta määritellyn etnisen identiteetin haastamisen kautta. Poliitikot haastoivat ulkopuolelta määritellyn etnisen identiteetin muun muassa kritisoimalla suomalaisuuden kiistämistä ja maahanmuuttajien toiseuttamista. Lisäksi poliitikot vastustivat etnisen identiteetin ensisijaisuutta ja erityisen arvioinnin kohteeksi joutumista. Kriittinen suhtautuminen ulkopuolelta määriteltyä etnistä identiteettiä kohtaan näkyi myös yleistämisen, arvottamisen, luokittelun ja stereotyyppisen ajattelun vastustamisena. Poliitikkojen rakentamien subjektipositioiden diskursiivisia funktioita olivat rasismin osoittaminen Suomea yhä vaivaavaksi ongelmaksi, tavallisten suomalaisten mobilisoiminen syrjintää ja oikeistopopulististen puolueiden ideologiaa vastaan sekä maahanmuuttajien yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Muita subjektipositioiden funktioita olivat yhteiskunnan jakautumisen ehkäiseminen ja suomalaisuuden käsitteen laajentaminen sellaiseksi, joka tukee eri etnisten ryhmien sisällyttämistä yhteisen suomalaisuuden alle. Tutkielman tulokset asetetaan vuoropuheluun Petterssonin ym. (2016) tutkimuksen kanssa, sillä molemmissa tutkimuksissa tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten poliitikkojen identiteettineuvotteluja poliittisissa blogeissa. Erot tutkimusten tuloksissa osoittavat sen, miten joustavasti ihmiset rakentavat identiteettejään ja miten diskursiivisesti rakennettuja identiteettejä on mahdollista käyttää erilaisten diskursiivisten funktioiden aikaansaamiseksi ja erilaisten poliittisten viestien välittämiseksi.