Browsing by Subject "ideologiat"

This Master s thesis analyses the politisation of collective memory in the Cuban Museum of Art and Culture founded in 1973 in Miami. The museum was established by Cubans who exiled after the revolution of 1959. The goal of the museum was to maintain Cuban culture and tradition until the return to homeland. The purpose of this thesis is to find out why an auction that took place at the museum in 1988 polarised the internal relations in the museum and why the functions of the museum slowly ceased after the auction. The research methods are anthropological participant observation, ethnographic fieldwork and archive research. The data is mainly gathered during the two months of field work in 2006 in Miami. The archive data comprises of 49 documents from the archives of the Cuban Museum, derived from the Cuban Heritage Collection of the University of Miami. The interview data includes five in-depth interviews with key figures from Miami, three of which were central actors in the case of the museum. Furthermore, field notes and 71 media texts concerning the Cuban Museum collected from the Cuban Heritage Collection are analysed. The thesis demonstrates that the tensions between processes of counter-memory and official history are negotiated in the operations of the museum as the collective memory of a community becomes public. The thesis depicts how the politics of memory are apparent in the efforts of the Cuban community to institutionalise memory and participate in the processes of constructing Cubanness. The tight institutional structure and political and cultural unity of the Cuban community of Miami, and especially of the first, golden generation of exiles, have made possible a parallel public sphere local to Miami. This definition of Cubanness is based on a specific projection of time, where the authentic Cuba is recognised as the Cuba before revolution, and the socialist Cuba is considered a context of the disfigurement of Cubanness. Victoria Boym s concept of restorative nostalgia explains the nostalgic nationalism of Cubans forced to settle outside the borders of the homeland, as the negotiations of past in the operations of the museum aim at a reproduction of the home and at overcoming the temporal distance from the idealised Cuba of the past. This thesis proposes that the Cuban Museum of Art and Culture can be considered an institution that reproduces counter-memory, understood after Johannes Fabian and John R. Eidson as social action that makes collective memory public. The museum participated in the production of collective memory and discussion of authentic Cubanness as opposed to the State of Cuba s official understanding of history. The conclusion is that through the exile ideology of the Cuban community in Miami, the public representations of memory are controlled in such a way that the historicity produced in the museum did not sufficiently represent the Cuban community, and as such, did not gain general support. This may be one reason for the termination of the operations of the museum, even as the Cuban community continues to wait for the possibility of return.

Tutkimuksessa on tarkasteltu valtion liikelaitosreformia Suomessa ja pyritty problematisoimaan aiempi hallintotieteellinen tutkimus siltä osin, kuin se on pyrkinyt yksinkertaistamaan liikelaitosreformin taustalla olleita ideologisdiskursiivisia lähtökohtia. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että teknokraattisesti suunnitellun valtion liikelaitosreformin taustalla on ollut poliittinen ohjaus. Tutkimuksen oletuksena on ollut, että tämä poliittinen ohjaus oli uusliberalistisesti latautunutta. Tutkimuksen aineistona on käytetty kolmen suurimman suomalaisen puolueen (SDP, Kokoomus ja Keskusta) yleisohjelmia sekä valtion liikelaitoslakia ja Valtionrautateiden liikelaitostamista koskeneita Eduskunnan täysistuntokeskustelupöytäkirjoja vuosilta 1987 ja 1989. Yleisohjelma-aineisto on rajattu koskemaan kaikilta puolueilta yhtä öljykriisiä edeltänyttä yleisohjelmaa ja kaikki sen jälkeisiä 1970- ja 1980-luvuilla julkaistuja ohjelmia. Tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen viitekehys rakentuu post-marxilaisen diskurssiteorian sekä ongelmalähtöisen (problem-driven) tutkimusmetodin varaan. Keskeisinä teoreettisina lähtökohtina tutkimukselle toimivat uusliberalismin ja New Public Managementin käsitteet. Tutkimuksen tuloksena voidaan osoittaa, että liikelaitosuudistus oli tarkastellun aineiston perusteella teknokraattisesti suunniteltu, mutta sillä oli poliittinen tuki ja uudistuksen sisältöön vaikutettiin myös parlamentaarisin keinoin. Näin ollen aiempien tutkimusten selityksiä liikelaitosreformin taustoista voidaan pitää yksinkertaistettuina. Analysoitu aineisto osoittaa, että tarkasteluajankohdan suomalaisessa politiikassa talousjärjestelmästä käytiin hegemonista kamppailua ja tämä kamppailu heijastui myös liikelaitostamista koskeneisiin keskusteluihin. Tutkimuksen perusteella uusliberalististen ideologisten lähestymistapojen tunnistamista aiemmassa hallinnontutkimuksessa näyttää häirinneen käsitteen määrittäminen ja hahmottaminen metodologisista lähtökohdista käsin. Toteutetulla diskurssiteoreettisella lähestymistavalla onnistutaan kuitenkin yhden esimerkin kautta tuomaan esille niitä suomalaiseenkin yhteiskuntaan ja politiikkaan kuuluvia rakenteita, jotka osoittavat ideologioiden läsnäolon myös kotimaisessa politiikassa.