Browsing by Subject "itsemäärääminen"

Tutkielmassa tarkastellaan nuorten laitossijoitusten keskeytymistä ja asiakasohjausrakennetta, jossa nuorelle etsitään uutta sijoituspaikkaa sopimattomaksi osoittautuneen tilalle. Tutkimusaiheen valinnan motiivina on ollut kiinnostus nuorten parissa tehtävää sosiaalityötä sekä käytännön sosiaalityön taustalla vaikuttavia rakenteellis–hallinnollisia tekijöitä kohtaan. Sekä sijaishuollon rakenteita että sijoitusten keskeytymistä on tutkittu Suomessa hyvin vähän, vaikka sijaishuolto on sekä inhimillisesti että taloudellisesti katsottuna hyvin merkittävä sosiaalityön kenttä. Sijaishuollon asiakasohjaukseen liittyviä vastuun, vallan ja valintojen kysymyksiä tutkielmassa on lähestytty pohtimalla ammattietiikkaa, sosiaalityön tietoa ja päätöksentekoa, joita koskevista keskusteluista koostuu tutkimuksen käsitteellinen ympäristö. Tutkimus on toteutettu Vantaan lastensuojelun sijaishuollossa, laitoshoidon yksikössä. Tutkimuksen pääasiallinen empiirinen aineisto koostuu lähetteistä, joilla laitoshoidon sosiaalityöntekijät ovat hakeneet asiakkainaan oleville nuorille uusia sijaishuoltopaikkoja asiakasohjausta koordinoivalta työryhmältä vuosina 2008–2012. Tutkitut lähetteet on poimittu systemaattisen satunnaisotannan menetelmällä kaikkien keskeytyviä pitkäaikaisia sijoituksia koskevien lähetteiden joukosta. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millaisin perusteluin sosiaalityöntekijät puoltavat huostassa olevien nuorten pitkäaikaisten laitossijoitusten keskeyttämistä ja sijaishuoltopaikkojen vaihtoa? 2) Miten nämä perustelut ja laitospaikan vaihtoon liittyvä asiakasohjausrakenne näyttäytyvät sosiaalityön ammattieettisistä lähtökohdista? 3) Millaisia sijaishuollon jatkuvuuden edellytyksiä sosiaalityöntekijöiden kirjoittamista lähetteistä on tunnistettavissa? Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten laitossijoitukset uhkaavat keskeytyä useimmiten siksi, että nuorille ei kyetä asettamaan lastensuojelulaitoksissa riittäviä rajoja. Laitoksista karkailu ja psyykkisen voinnin ongelmat ovat seuraavaksi yleisimpiä sijoitusten keskeyttämisen perusteluita. Johtopäätöksenä on, että asiakassuhteen laadulle ja huolenpito-orientaatiolle tulisi antaa sijaishuollon työssä yhä suurempi arvo, ja että aikuisilta tulisi edellyttää nykyistä painokkaammin nuorten hoitoon sitoutumista. Tutkimusaineiston perusteella sitoutumista vaaditaan nyt lähinnä sijaishuollossa eläviltä nuorilta, mikä vaikuttaa heidän lähtökohtiinsa nähden kohtuuttomalta. Tutkimuksen pohjalta itsemääräämisoikeuden ja osallistumisoikeuden periaatteet näyttäytyvät välttämättöminä sijaishuollon eettistä kestävyyttä määrittävinä kriteereinä, joiden merkitys korostuu myös nuoren sijaishuoltopaikkaa vaihdettaessa. Hyvin toimiva asiakasohjausrakenne vahvistaa eettisesti kestävää toimintatapaa sijoitusten keskeyttämistarvetta arvioitaessa ja uutta sijaishuoltopaikkaa valittaessa.

I min avhandling undersöker jag de maktstrukturer som ligger som grund för arbetet i UNHCR:s flyktingläger. Min forskning fördjupar sig i frågan om hur fältarbetare omsätter UNHCR:s strategier i praktiken. Hur används strategierna i det vardagliga arbetet och vilka maktrelationer är det arbete som fältarbetarna utför invävt i? Mitt empiriska material består av intervjuer med personer som arbetar eller har arbetat på fältet i flyktingläger för FN:s flyktingorgan UNHCR eller FN:s organ för palestinska flyktingar UNRWA. Jag har använt mig av samtalsintervjuer för att samla in mitt material och jag analyserar materialet med hjälp av kvalitativ innehållsanalys, Norman Faircloughs kritiska diskursanalys och Erving Goffmans dramaturgiska sociologi. Utgående från mina forskningsfrågor har jag kommit fram till följande slutsatser. Strategierna och programmen som används av fältarbetarna i det dagliga arbetet i flyktinglägren är enligt mina informanter formade utifrån de behov som finns i lägren, både för flyktingarna och för fältpersonalen. Strategierna och programmen skall stöda arbetet och fungera som riktlinjer så att alla som arbetar för organisationen jobbar på samma sätt. Informanterna formar ändå strategierna utifrån de lokala behov som finns i lägren och utför arbetet på der sett de anser vara bäst. Jag gör en indelning i interna och externa maktrelationer som påverkar fältarbetarnas arbete i analysen av mitt empiriska material. Interna maktrelationer i organisationen som präglar arbetet på fältet går enligt mina informanters svar att identifiera i organisationens hierarkiska och byråkratiska kultur. De externa maktrelationerna som påverkar arbetet är relation till flyktingarna, till det internationella samfundet, till bidragsgivarna och till de lokala makthavarna. Jag undersöker hur organisationen arbetar med att öka kvinnors självbestämmandemakt med hjälp av strategier och program i flyktingläger. För att forma arbetet i relation till de externa maktrelationerna skapas program och strategier som ger en bild av UNHCR som en organisation som har makt och kunskap att genomföra sitt mandat. Jag använder mig av organisationssociologi utifrån Max Webers, Amitai Etzionis och David Silvermans teorier. Förenta Nationerna som organisation och kvinnors roll i utveckling utgör också en viktig del av min teoretiska diskussion i kombination med Michel Foucaults teorier om makt och styrning. Som en fördjupning av begreppen styrning och makt använde jag mig av forskningen om självbestämmandemakt.