Browsing by Subject "itsemurhakuolleisuus"

Itsemurha on yksi yleisimmistä nuorten kuolinsyistä niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Lapsuudessa koettujen haitallisten kokemusten, mielenterveyden ongelmien ja kuormittavien asioiden kasautumisen lisäksi myös tietyt perherakenteet ja sosioekonomiset tekijät liittyvät usein nuoren itsemurhakuolemaan. Keskeisiin nuoren itsemurhalta suojaaviin tekijöihin kuuluvat läheiset perhesuhteet ja muu sosiaalinen tuki. Itsemurhalta suojaavissa perhesuhteissa tyypillisesti korostuvat suhteet vanhempiin, mutta perhesuhteisiin kuuluvat myös sisarussuhteet. Aikaisempaa tutkimusta vanhempien merkityksestä on olemassa jo jonkin verran, mutta sisarusten lukumäärän ja itsemurhakuolleisuuden yhteyttä on tutkittu huomattavan vähän, ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Sisarusten lukumäärällä voi olla keskeinen vaikutus lasten hyvinvointiin, kun asiaa tarkastellaan vanhempien resurssien ja niiden jakautumisen näkökulmasta. Suuret sisarusmäärät voidaan nähdä negatiivisina perheen lasten joutuessa kilpailemaan vanhempiensa huomiosta ja resursseista. Sisaruksista saattaa olla toisilleen kuitenkin myös hyötyä, koska vahvat ja positiiviset sisarussuhteet voivat toimia tärkeänä tuen lähteenä, erityisesti jos vanhempien tarjoama tuki on rajoittunutta, vanhemmat ovat eronneet tai toinen vanhempi on kuollut. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää sisarusten lukumäärän yhteyttä nuorten itsemurhakuolleisuuteen Suomessa. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa nuorten itsemurhakuolemien taustatekijöistä, josta voi olla hyötyä itsemurhakuolemien ehkäisyssä. Pääkiinnostuksen kohteena on sisarusten lukumäärän yhteys 15–29-vuotiaiden itsemurhakuolleisuuteen ja se, miten yhteys vaihtelee sosioekonomisen taustan ja perhemuodon perusteella. Koska itsemurhakuolleisuuden tiedetään olevan miehillä suurempaa kuin naisilla, tarkastellaan sukupuolia erikseen. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen rekisteridatan pohjalta taulukoitua aineistoa. Tutkimusväestönä ovat vuosina 1977–1992 syntyneet miehet ja naiset ja vastemuuttujana syntymäkohortin itsemurhakuolemat 15–29 vuoden iässä vuosina 1992–2018. Tulosten mukaan sisarusten lukumäärän ja miesten itsemurhakuolleisuuden välillä ei havaita yhteyttä, mutta naisilla yhteys sen sijaan havaitaan. Naisten itsemurhakuolleisuus on matalampaa niillä, joilla on yksi sisarus tai vähintään kaksi sisarusta, verrattuna naisiin, joilla ei ole yhtään sisarusta. Kaikkein matalinta itsemurhakuolleisuus on niillä naisilla, joilla on yksi sisarus. Sosioekonomisen taustan huomioiminen analyysissa vaikuttaa vain vähän sisarusten lukumäärän ja itsemurhakuolleisuuden väliseen yhteyteen kummallakin sukupuolella, mutta vanhempien korkea-asteen koulutus näyttää kuitenkin olevan yhteydessä matalampaan itsemurhakuolleisuuteen. Merkittävimpänä taustatekijänä esiin nousee lapsuuden perhemuoto, itsemurhakuolleisuuden ollessa lähes puolet pienempää kummallakin sukupuolella niiden keskuudessa, jotka ovat lapsuudessaan asuneet molempien vanhempiensa kanssa. Perhemuodon vakiointi näyttää naisten kohdalla heikentävän yhteyttä sisarusten lukumäärän ja itsemurhakuolleisuuden välillä. Interaktiotarkastelussa havaitaan, että niillä naisilla, joiden vanhemmalla ei ole korkea-asteen koulutusta, itsemurhariski on samalla tasolla jos sisaruksia on yksi, mutta korkeampi mikäli sisaruksia ei ole tai niitä on vähintään kaksi. Lisäksi ajallisessa tarkastelussa naisten itsemurhien havaitaan lisääntyneen miesten itsemurhien puolestaan vähentyessä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sisarusten lukumäärällä ja nuorten itsemurhakuolleisuudella on yhteys, mutta vain naisten keskuudessa. Lapsuuden perhemuoto on kuitenkin sisarusten lukumäärää merkittävämpi tekijä nuorten itsemurhariskin suhteen. Sisarusten lukumäärän yhteys itsemurhakuolleisuuteen näyttääkin liittyvän vahvasti siihen, minkälaisesta perheestä muuten on kyse. Sisarusten lukumäärän ja nuorten itsemurhakuolleisuuden yhteydessä on selkeitä eroja sukupuolten välillä, mitä voidaan pitää tärkeänä havaintona. Varsinkin nuorten naisten itsemurhien ehkäisyyn tulee panostaa aiempaa enemmän ja naisten kohdalla sisarussuhteiden tukemisella voi olla positiivisia vaikutuksia. Yhteiskunnassa olisi erityisesti tärkeää kiinnittää huomioita niihin itsemurhariskissä oleviin lapsiin ja nuoriin, jotka asuvat vain yhden vanhemman kanssa sekä osoittaa tukea perheille, joissa vanhempia on vain yksi.