Browsing by Subject "itsen esittäminen"

Työssä on lähestytty yhteistyössä Suomen Mielenterveysseura ry:n kanssa Mielenterveyden ensiapu®2 -koulutukseen osallistuneita pyytäen heitä puhumaan tietämyksestään ja auttamistaidoistaan mielenterveyden häiriöiksi luokiteltaviin tiloihin liittyen. Tutkimuksella haluttiin selvittää, millaisia vaikutelmia haastateltavat luovat itsestään koulutuksen sisältöjä sisäistäneinä auttajina ja millaisin keinoin. Mielenkiinnon kohteena on myös se, millaista puhetta tuotetaan, kun terveydenhuollon ammattilaisten välineeksi luotu diagnostinen psykiatrian kieli ja käsitteistö kohtaavat kliinisestä kontekstista irrotetut arjen tilanteet. Tutkimuksen lähestymistapana hyödynnetään laadullista asennetutkimusta. Taustateorioina toimivat Erwing Goffmanin teoria itsen esittämisestä sekä Michael Billigin retorinen sosiaalipsykologia. Tutkimuksessa käydään vuoropuhelua näiden taustateorioiden, tulosten sekä mielenterveyden ensiapuun liittyvän tutkimuksen välillä. Aineisto kerättiin toteuttamalla viiden koulutukseen osallistuneen kanssa puolistrukturoitu haastattelu, joissa haastateltavat tuottivat kannanottoja ja perustelevaa puhetta mielenterveyden ensiavun hyödyntämiseen sekä omiin tietoihin, taitoihin ja mielenterveyden ensiapukoulutukseen liittyen. Haastateltavia lähestyttiin mielenterveyden ensiavun koulutuksen käyneinä ja he tuottivat puhetta suhteessa heille esitettyihin virikkeisiin. Haastatteluissa luotuja vaikutelmia tulkittiin teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Haastattelussa haastateltavat loivat kannanottojen ja niiden perustelujen avulla itsestään kuvaa tietynlaisina mielenterveyden ensiavun hyödyntäjinä, eli haastattelijat asemoivat itseään eri tavoin suhteessa koulutukseen ja sen sisällön hallitsemiseen. Haastatteluaineistosta pystyttiinkin tulkitsemaan runsaasti erilaisia keinoja osaavan vaikutelman luomiseen, joista yleisimpiä olivat omakohtaiseen kokemukseen vetoaminen, koulutusretoriikka ja erilaisten instituutioiden käyttäminen perustelujen hakupaikkana. Haastatteluissa syntyneet vaikutelmat heijastelivat sitä, että mielenterveyden ensiavun antaja voi esiintyä osaavana muun muassa kokemusasiantuntijan, entisen tai tulevan alan ammattilaisen, tai kriisitilanteista kokemusta saaneen auttajaroolista käsin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mielenterveyden ensiapuun liittyvää osaamista voidaan perustella monin keinoin ja luomalla itsestä erilaisia vaikutelmia. Lisäksi tutkimus osoittaa, että laadullinen asennetutkimus on toimiva menetelmä tuottaa haastattelupuhetta, joka on luonteeltaan kantaa ottavaa ja argumentoivaa.