Browsing by Subject "itsensä esittäminen"

Tutkielmassa käsitellään pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten aikuisten suhtautumista sosiaalisen median ja kulutuksen väliseen sidokseen heidän elämässään. Tutkielman lähtökohtana on ajatus sosiaalisen median suuresta suosiosta ja sen mahdollisista vaikutuksista yksilön elämään. Kulutus on arkipäiväistä toimintaa, mihin saadaan vaikutteita ympäristöltä. Koska sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä kanavista nuorille verkostoitua ja olla sidoksissa ympäristöön, on oleellista tutkia sen mahdollisia vaikutuksia myös kulutukseen. Tutkielman tavoitteena on tarkastella sosiaalisen median mahdollisia vaikutuksia nuoren aikuisen kulutustapoihin. Tutkielma on rajattu käsittelemään sosiaalisen median palveluista Instagram-kuvasovellusta. Tutkielman aineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla, jossa jokaisessa oli mukana kolme haastateltavaa. Haastateltavat olivat 18–22-vuotiaita nuoria naisia, jotka asuivat pääkaupunkiseudulla. Haastateltavat käyttivät ahkerasti sosiaalista mediaa ja erityisesti tutkielman pääkohdetta Instagram-sovellusta. Haastatteluihin osallistuneet nuoret aikuiset olivat niin opiskelijoita kuin työssäkäyviä nuoria. Aineiston analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysia ja aineistosta nousseet pääteemat on jaettu neljään luokkaan. Analyysissa perehdytään nuorten ajatuksiin sosiaalisesta mediasta, kulutuksesta ja niiden välisestä suhteesta. Neljän luokittelun pohjalta analyysin keskiössä ovat sosiaalisen median käyttö, itsensä esittäminen sosiaalisessa mediassa, suhtautuminen Instagramin sisältöön ja mainontaan sekä nuorten aikuisten ajatukset Instagramissa esiintyvästä inspiraatiosisällöstä. Haastateltavien sosiaalisen median käyttö on erittäin aktiivista ja sosiaalisen median sovelluksia selataan useita kertoja päivän aikana. Sosiaalisen median kautta halutaan sekä jakaa omaa sisältöä muille että samalla seurata muiden jakamaa sisältöä, inspiroitua siitä ja pitää muihin ihmisiin yhteyttä. Instagramissa pidetään yllä tietynlaista julkikuvaa. Sovelluksessa julkaistut kuvat ovat yleensä edustavia ja melko suunniteltuja kuvia itsestä tai omasta elämästä, ja jokaisen kuvan julkaiseminen on tietoisesti harkittua. Tämän toiminnan kautta rakennetaan hallinnoitua kuvaa itsestä, joka esitetään sosiaalisen median kautta muille. Tutkielman aineiston avulla voidaan esittää, että Instagramin sisällöstä otetaan vaikutteita omaan pukeutumiseen ja vaatevalintoihin, minkä kautta vaikutteita saadaan myös omaan kulutukseen. Instagramissa sallittiin maksetut sponsoroidut mainokset vuonna 2015, minkä jälkeen sovelluksessa alkoi näkyä virallista mainontaa. Ennen kyseisiä muutoksia, sovelluksessa oli havaittavissa sisältöön upotettua mainontaa. Haastateltavien puheissa nousi esille monenlaisia ajatuksia mainonnasta. Haastateltavat eivät nähneet mainonnan tehoavan itseensä, mutta sen sijaan sovelluksen inspiraatiosisältö on antanut haastateltaville virikkeitä ja malleja kuluttamiseen. Instagramin inspiraatiosisällön kautta haastateltavat kokivat saavansa myös selville uusimmat trendit ja sen kautta pystyvänsä seuraamaan muotia. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että sosiaalisesta mediasta etsitään inspiraatiota ja otetaan vaikutteita omaan toimintaan. Sosiaalisessa mediassa esiintyvään mainontaan suhtaudutaan eri tavoin eikä sen yhteyttä suoraan kulutukseen voida varmuudella todeta. Tutkielma haastaa tarkastelemaan yksilön esittämää julkikuvaa sosiaalisessa mediassa sekä sen yhteyttä kulutukseen. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että sosiaalisen median käyttö, itsensä esittäminen ja omat kulutustavat ovat sidoksissa toisiinsa nuoren aikuisen elämässä.

Tämän pro gradu-tutkielman tutkimuskohteena on sosiaalinen vuorovaikutus kaupungissa, jossa informaatioteknologia on integroitunut osaksi fyysistä ympäristöä. Ennen älypuhelimia ihmisiä on kohdattu joko kasvotusten tai internetin välityksellä. GPS-teknologian ja älypuhelinsovellusten nopea kehittyminen on tehnyt ihmisten fyysisen kohtaamisen mahdolliseksi digitaalista ympäristöä hyödyntäen. Uudet tavat olla vuorovaikutuksessa sekä muiden ihmisten että ympäristön kanssa ovat tulleet luonnolliseksi osaksi todellisuudenkokemusta. Kaupunkitilasta on muodostunut fyysisen ja digitaalisen todellisuuden hybridi, jossa ihmisiä kohdataan uusin tavoin. Tavoitteena on selvittää, millaista sosiaalisuutta tällaisessa hybridikaupungissa rakentuu. Kasvoittain tapahtuva ja digitaalinen vuorovaikutus muodostavat yhdentymän, jonka puitteissa tuntemattomien kohtaaminen tapahtuu. Vuorovaikutuksen perinteiset ja digitaaliset käytännöt kohtaavat ensi kertaa tutkitun teknologian myötä muodostaen hybridin, jossa molemmat ehdollistavat toisensa. Teoreettisessa katsauksessa käsitellään tämän hybridin taustaa. Osiossa käydään läpi teknologian kehityksen historiaa ihmisen mekaanisista jatkeista tietokoneiksi sekä sosiaalisen murrosta digitaalisten vuorovaikutusteknologioiden kehityksen myötä. Lisäksi tehdään katsaus lokaatioperustaisten pelien sekä internetpohjaisten seuranhakupalveluiden tutkimukseen. Tutkimuskysymys on: Millaista on sosiaalinen vuorovaikutus Grindrissä? Grindr on miehistä kiinnostuneille miehille suunnattu geososiaalista paikannusta hyödyntävä älypuhelimissa toimiva seuranhakupalvelu. Aineistonkeruun aikaan se oli myös ainoa suurta suosiota saavuttanut paikannusta hyödyntävä seuranhakusovellus. Aineisto koostuu kolmestatoista Berliinissä tehdystä haastattelusta, jotka on kerätty vuoden 2014 aikana. Haastateltavat on rekrytoitu sovelluksen välityksellä. Aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu ja -analyysimenetelmänä teemoittelu. Kaikki haastattelut olivat 40–120 minuuttisia yksilöhaastatteluja, ja ne toteutettiin englannin kielellä. Tutkimustyön perusteella voidaan todeta seuraavia asioita: Tuntemattomia voi kohdata Grindrin välityksellä ajasta ja paikasta riippumatta. Viestintä perustuu enemmän kuviin kuin sanoihin. Identiteetti ja intressit määritellään digitaalisessa ympäristössä, ja niissä luodot käsitykset ohjaavat toimintaa vahvasti myös fyysisessä kohtaamisessa. Digitaalisessa ympäristössä on luonnollista ilmaista tarpeensa suoraviivaisesti ja siirtyä nopeasti eteenpäin, mikäli intressit eivät kohtaa. Perinteiset ympäristöt ja tavat kohdata tuntemattomia ovat menettäneet merkitystään. Sosiaalinen vuorovaikutus Grindrissä vaikuttaa sekä ihmisten käsityksiin itsestä että muista. Kasvottaisen ja digitaalisen vuorovaikutuksen käytännöt limittyvät ja vaikuttavat vastavuoroisesti toisiinsa hybridisosiaalisen kanssakäymisen myötä. Fyysinen olemus määrittää puitteet digitaalisen persoonan konstruktiolle, samaan aikaan kun digitaalinen identiteetti vaikuttaa siihen, miten itsensä esittää fyysisissä kohtaamisissa. Tämän seurauksena on syntynyt uudenlaista sosiaalisuutta. Fyysistä ja digitaalista vuorovaikutusta ei hybridikaupungissa ole mielekästä tarkastella toisistaan irrallaan niiden asettuessa kaksisuuntaiseen suhteeseen, jossa molemmat välittyvät erottamattomasti toisikseen.