Browsing by Subject "itseohjautuvuusteoria"

Työntekijöiden itseohjautuvuus, sisäinen motivaatio, työssä viihtyminen sekä työhön sitoutuminen ovat saaneet paljon huomiota työelämän keskusteluissa – niin tutkimuksen parissa kuin arkisemmissa keskusteluissakin. Työelämän murros aiheuttaa muutospaineita organisaatioille työntekijöiden sitouttamisen ja hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu itseohjautuvuusteoriaan, joka on teoria ihmisen motivaatiosta ja kolmesta psykologisesta perustarpeesta yksilön hyvinvoinnin ja kasvun taustalla. Itseohjautuvuusteorian kolmea psykologista perustarvetta autonomiaa, yhteisöllisyyttä ja kyvykkyyttä on pidetty pohjana työntekijöiden hyvinvoinnille, sisäisen motivaation kehittymiselle ja sitoutumiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan kokemuksia näiden kolmen psykologisen perustarpeen toteutumisesta teknologia-asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteena on selvittää työntekijöiden puhetta tarkastelemalla perustarpeiden ilmentymisen muotoja sekä kokemuksia niiden täyttymiseen ja estymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tätä kautta tutkimus pyrkii selvittämään työntekijöiden viihtymiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia asioita. Tutkimusaineisto koostuu viidestä työntekijän teemahaastattelusta, joissa selvitettiin psykologisiin perustarpeisiin liittyviä kokemuksia. Haastattelut toteutettiin jakamalla ne kolmeen eri teemaan perustarpeiden mukaisesti. Työntekijöiden kokemuksia tarkasteltiin litteroinnin jälkeen teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Työntekijät ilmentävät psykologisia perustarpeita puheessaan eri tavoin. Työntekijöiden autonomiaan liittämästä puheesta oli tulkittavissa autonomian edellytyksenä pidettäviä tekijöitä, autonomian elementtejä yleisemmin, eväitä sen toteutumiselle, autonomian seurauksia sekä autonomisen tekemisen kielteisiksi koettuja puolia. Yhteisöllisyydestä ja yhteyksistä eri tekijöiden välillä työntekijät puhuvat eri abstraktiotasoin. Sitä ilmennettiin käytännöllisenä ja konkreettisena yhteytenä viitaten esimerkiksi arkiseen yhteydenpitoon ja toisaalta henkisenä yhteytenä, viitaten esimerkiksi jakamisen sekä sitoutumisen kokemuksiin. Kyvykkyyttä työntekijät kuvasivat puhumalla henkilökohtaisesta kyvykkyydestään ja sitä kautta työssä pärjäämisestään. Lisäksi he kuvasivat, miten ympäristö vaikuttaa tai voi vaikuttaa kyvykkyyden kokemiseen. Perustarpeiden eri ilmenemismuotojen luokittelun jälkeen, eritellään työntekijöiden kokemuksia perustarpeita edistävistä ja estävistä tekijöistä. Autonomian koetaan toteutuvan työympäristössä monin eri tavoin. Autonomiaa kuvattiin esimerkiksi monin eri vapauden tasoin. Työntekijät viittasivat liialliseen vapauteen, yksinäisyyteen ja fokuksen puutteeseen autonomian kääntöpuolina. Yhteisöllisyys mahdollistui työntekijöiden kokemusten mukaan vaihtelevasti arkisessa tekemisessä, kommunikaatiossa ja henkisesti koettuna yhteytenä. Kyvykkyyden kokemukset vaihtelevat työntekijästä riippuen. Kyvykkyys ilmeni työntekijöille henkilökohtaisena varmuutena, epävarmuutena ja haastavasta tekemisestä selviämisenä. Kyvykkyydestä ympäristövälitteisesti puhuttaessa, ympäristöltä toivottiin enemmän tukea ja sitä, että se loisi koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia. Tiimin kyvykkyyden koettiin edistävän omaa kyvykkyyttä. Kyvykkyys koettiin myös työtehtävistä sekä resursseista riippuvaiseksi. Itseohjautuvuusteoria ja psykologiset perustarpeet on todettu hyödyllisiksi organisaatioiden kehittämisen kannalta, sillä ne tarjoavat konseptin, joka ohjaa sellaisten käytäntöjen ja ympäristön luomista, jotka edesauttavat työntekijöiden hyvinvointia, laadukasta toimintaa, itseohjautuvuuden ymmärtämistä ja sitä kautta mahdollisuutta tukea sitä.

Digitalisation, automation, and globalisation have caused significant changes in the nature of work during recent decades. During volatile times, the importance of motivated employees and the ability to produce new innovations is highlighted. The aim of this master’s thesis is to study the connection between quality of work motivation and innovative work behaviour, which consists of idea generation, promotion, and realisation. Self-determination theory’s (Deci & Ryan, 2000; 1985) conceptualisation on autonomous (intrinsic and identified) and controlled (introjected and external) motivational types and the three basic psychological needs (autonomy, competence, and relatedness) are used as the key theoretical standpoint. This quantitative research studies whether satisfaction of the three basic needs is positively connected to autonomous forms of motivation, whether autonomous forms of motivation are positively connected to innovative work behaviour, and whether the three basic needs are positively connected to innovative work behaviour. Furthermore, the mediating influence of autonomous motivation types in the relationships between the three basic needs and innovative work behaviour is also studied. A cross-sectional survey study was conducted to test the hypotheses. The data consist of responses of 92 knowledge workers (response rate 25.6%) from headquarters of a large Finnish organisation. The sample group is characterised by high educational level (81.6% of participants had lower- or higher-degree tertiary education from university or university of applied sciences) and quite even gender distribution (58.7% females and 40.2% males). In addition to background information, respondents answered to questions related to need satisfaction, motivational types, and innovative work behaviour. All the scales used in this research are developed specifically for work context and they have been validated in previous studies. The main statistical methods included linear regression analysis, Spearman correlation analysis, t-test, and one-way analysis of variance, and the factorial structures of scales were assessed with exploratory factor analysis. The mediation model was tested using the causal steps by Baron and Kenny (1986). The results show partial support for hypotheses. Autonomy and competence are positively connected to autonomous types of motivation, and all three basic needs are negatively connected to amotivation, i.e. lack of motivation. Only intrinsic motivation of the four motivational types explains positively and statistically significantly innovative work behaviour, and the coefficient of determination is notable (R2 adj. = .21) considering all the possible antecedents influencing innovativeness. Innovative work behaviour correlates positively with competence and autonomy, but only competence explains innovative work behaviour positively and statistically significantly in regression analysis. Intrinsic motivation mediates fully the connection between competence and innovative work behaviour, also when the effects of autonomy and relatedness are controlled. The influence of relatedness on autonomous types of motivation and innovative work motivation remains unclear. The results of this research indicate that innovative work behaviour might be endorsed among knowledge workers by supporting employees’ intrinsic motivation, which can be done by supporting their satisfaction of needs for autonomy and competence. According to previous research, autonomy can be supported by allowing influence on how, when, and what tasks are done, as well as including employees in goal setting and decision making, whereas competence can be supported by reducing unnecessary bureaucracy, allocating tasks so that they match employees’ skills, and providing training for employees.