Browsing by Subject "jalkapallo"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2017)Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millä pelin osa-alueilla Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen edesottamukset poikkesivat vastustajiinsa nähden karsittaessa vuoden 2016 Euroopan mestaruus lopputurnaukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda menetelmä, jossa tilastolliseen analyysiin perustuen voidaan osoittaa pelin yksittäiset osa-alueet, joissa joukkue suoriutuu vastustajaansa paremmin tai huonommin. Menetelmän tuottaman informaation avulla voidaan toimenpiteet kohdistaa osa-alueisiin, joilla on eniten vaikutusta ottelun lopputuloksen kannalta. Tutkimuksessa selvisi että Suomen maajoukkueella ei ollut vastustajiinsa nähden selkeää etua millään pelin osa-alueella, joita tutkimuksessa mitattiin. Sen sijaan Suomen maajoukkue oli vastustajaansa selkeästi huonompi sekä erikoistilanteissa että maalintekoyrityksissä, joissa maalintekoa yritettiin puskemalla päällä. Tutkimuksen lopputuloksena luotiin myös menetelmä, jossa pelin eri osa-alueiden vaikutus lopputulokseen nähden on kvantitatiivisesti mitattavissa. Tälläistä menetelmää ei löytynyt tutkimusta valmisteltaessa, joten se luotiin osana tutkimusta. Menetelmän kantava ajatus on pelin kuvaaminen käänteisen prosessin mallina, jossa jalkapallopeli pilkotaan pienempiin kokonaisuuksiin, joiden mittaaminen on mielekästä ja mahdollista kvantitatiivisten menetelmien avulla.
-
(2011)Antropologisessa ja muussa yhteiskunnallisessa tutkimuksessa magia on määritelty perinteisesti traditionaaliseksi ja menneisyyteen kuuluvaksi, kun taas urheilu on määritelty magian vastakohtana dynaamiseksi moderniksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tansanialaista jalkapallomagiaa, jota on mahdotonta määrittää kyseisen dikotomian kumpaankaan kategoriaan. Tansaniassa tammi-syyskuussa 2010 kerätyn etnografisen aineiston perusteella tutkielmassa kuvaillaan, minkälaisia merkityksiä tansanialaiset itse antavat jalkapallomagialle ja miten nämä merkityksenannot liittyvät modernin ja traditionaalisen diskurssiin. Tutkielman pääteemana on tutkittavien tansanialaisten subjektiviteetti tai persoona, joka määritellään suhteessa muihin. Tansanialaisen jalkapallon historia juontaa juurensa siirtomaa-aikaan, jolloin siirtomaahallitsijat pyrkivät lajin avulla modernisoimaan paikallista väestöä ja opettamaan heille kurinalaisuutta ja lojaalisuutta. Tähän liittyi olettamus siitä, että kulttuurit kehittyvät teleologisesti kohti yhtä modernia. Tansaniassa jalkapallon suosio on nykyisin huikeaa, mutta suosio perustuu jo olemassa oleville kulttuurisille rakenteille. Tutkielmassa analysoidaan, kuinka Tansanian kahden vanhimman ja suurimman jalkapalloseuran historia linkittyy erityisesti traditionaalisiksi nimettyihin ngomatansseihin, joihin liittyy olennaisena elementtinä kilpailullisuus. Tutkimusaineistossa korostuvat jalkapallon ja magian ambivalentit luonteet. Tansanialaiset eivät itse määrittele jalkapallomagiaa suoraan traditionaaliseksi tai moderniksi. Heidän mielestään traditionaaliseen magiaan kuuluu, että yliluonnollisia voimia käyttääkseen henkilön täytyy vahingoittaa omaa perheenjäsentään. Traditionaalinen magia on erityisen vaarallista ja sitä käytetään pahaan. Jalkapallomagian avulla puolestaan pyritään ensisijaisesti suojelemaan omaa joukkuetta ja varmistamaan ottelun voitokas lopputulos. Toisaalta jalkapallojoukkueita myös verrataan laajennettuihin perheisiin, ja jalkapallomagian toimintamuodoissa on jatkuvuutta traditionaalisen magian mekanismeihin. Analyysin loppuosa perustuu Harri Englundin käyttämään lähestymistapaan, jossa magian avulla tuodaan esille tutkittavan yhteisön keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa olevia jännitteitä. Englundin tutkimuksessa yhteisön jäsenen syyttäminen magian käyttämisestä on hyökkäys syytetyn henkilön moraalista laatua kohtaan. Syytetyiksi joutuvat ne, jotka eivät tee näkyviksi suhteita, joilla he ovat maallisen menestyksensä ansainneet. Tansanialaisen jalkapalloilun kontekstissa voitto tai häviö ei aiheuta syyttelyä maagisesta toiminnasta. Sen sijaan henkilön moraalista laatua arvioidaan jalkapalloyhteisössä sen perusteella, kuinka omistautuneita henkilöt ovat lajille ja joukkueelleen. Tutkielmassa tullaan johtopäätökseen, että tansanialaiset määrittävät jalkapallomagiaan sekä traditionaalisen että modernin piirteitä. He tuomitsevat oman edun tavoittelun yhteisen hyvän kustannuksella. Tämä tulee esille traditionaalisessa magiassa, jossa henkilö uhraa perheensä oman menestyksensä saavuttamiseksi. Vastaavasti jalkapallon yhteydessä henkilöitä syytetään niin sanotun jalkapalloperheen rikkomisesta ja lojaaliuden puutteesta. Tansanialaiset haluavat diskurssin tasolla moderniutta, mutta arvostavat myös traditionaalista jatkuvuutta. Modernius assosioituu eurooppalaisiin, mikä näkyy muun muassa siinä, että eurooppalaisilla ajatellaan olevan myös moderneimmat jalkapallomagian toimintatavat. Modernin ja traditionaalisen kategoriat ovat aktiivisesti kuviteltuja kategorioita, jotka kuitenkin vaikuttavat toimintaan ja toiminnan moraaliseen arvottamiseen myös konkreettisesti joskin ristiriitaisesti.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa havainnoin suomalaisessa yhteiskunnassa, identiteeteissä, narratiivieissä ja journalismissa 1990–2010 -luvuilla tapahtuneita muutoksia Suomen miesten jalkapallomaajoukkuetta käsitelleen mediakirjoittelun kautta. Urheilu- tai menestyshulluksi kuvailtu suomalainen kansakunta on kansainvälisessä vertailussa poikkeava, sillä jalkapallo ei ole kaikilla mittareilla mitattuna maan suurin ja suosituin laji. Suomalaisen jalkapallon ja ennen kaikkea miesten maajoukkueen tarina on tarina pettymyksistä ja epäonnistumisista. Narratiivi maajoukkueen ympärillä on perustunut kiroukseen ja ikuiseen alisuoriutumiseen. Menestyksen puutteesta huolimatta laji on kuitenkin – enenevissä määrin – liikuttanut suuria kansanjoukkoja ja noussut alati kasvavan väestönosan intohimojen ja kulutuksen kohteeksi. Tutkimuksessani havainnoin diskurssianalyysin keinoin suomalaismediaa, tarkemmin suurta päivälehteä Helsingin Sanomia ja urheilun aikakauslehti Urheilulehteä sen edeltäjineen. Tarkastelen median diskursseja ja havainnoin muutoksia, mitä tulee muun muassa suhtautumiseen jalkapalloon ja jalkapallomaajoukkueeseen, sille asetettuihin odotuksiin ja sen otteluita seuraavaan yleisöön sekä kannattajiin. Lisäksi tarkastelen suomalaisen urheilujournalismin muutosta sekä yleisempiä ja laajempia narratiiveja kansallisesta identiteetistä ja erilaisuudesta sekä muista yhteiskunnallisista teemoista. Tutkimukseni osoittaa, että kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana suomalaisessa journalismissa ja sen edellä mainituista teemoista välittämässä kuvassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut käynnissä kansainvälisessäkin tutkimuksessa havaittu jalkapalloistuminen. Jalkapallomaajoukkueeseen kohdistuva kiinnostus ja mediajulkisuus on lisääntynyt ja muuttunut globaaleja trendejä vastaavammaksi. Myös muita, globaaleja trendejä vastaavia kehityskulkuja on esiintynyt. Suomalaisen jalkapalloyleisön kulutusvalinnat ja käytös ovat muuttuneet, samoin median ja tapahtumajärjestäjien käsitys ihannefanidesta eli suhtautuminen aktiiviseen ja intohimoiseen mukana elämiseen urheilutapahtumissa. Myös kansallisessa identiteetissä ja sitä luovassa narratiivissa on ainakin kansallisen jalkapalloidentieetin osalta tapahtunut muutoksia. Kansainvälisissäkin esimerkeissä kuvatuin tavoin on narratiivi häviämisestä ja ikuisesta pettymyksestä muuttunut uskoksi ja toivoksi. Myös journalismi on kaiken kaikkiaan muuttunut urheiluaktin kuvailusta syvällisempään analyysiin ja kantaaottavuuteen. Vaikka havainnoimani kehityskulut ja muutokset monin paikoin vastaavatkin kansainvälisessä tutkimuksessa esitettyjä esimerkkejä, on niissä myös paljon kansallisia erityispiirteitä. Näitä ovat muun muassa ihannefaniuden muutos, joka on tapahtumajärjestäjien ja median sijaan lähtöisin katsojista itsestään. Myös yhteiskunnan jalkapalloistumisen ja narratiivin muutoksen taustalla olevat tekijät poikkeavat kansainvälisistä esimerkeistä, sillä kehitys on alkanut jo huomattavasti ennen maajoukkueen hiljattaista menestystä.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan jalkapallon vedonlyöntimarkkinoiden tehokkuutta kiinteäkertoimisessa vedonlyönnissä. Vedonlyöntimarkkinoiden ollessa tehokkaat, vedonlyöntikertoimet toimivat todennäköisyysarvioina jalkapallo-otteluiden lopputuloksista ja vedonlyöjillä ei ole mahdollisuuksia ylisuuriin tuottoihin. Tutkielman päätarkoituksena on tutkia vedonlyöntimarkkinoiden sisäisiä tehokkuuseroja erilaisten vedonlyöntikohteiden välillä sekä miten vedonvälittäjien erilaiset toimintatavat vaikuttavat vedonlyöntikertoimien tehokkuuteen. Keskeisenä tavoitteena on muodostaa kattava kokonaiskatsaus tekijöistä, jotka vaikuttavat vedonlyöntikertoimien muodostumiseen sekä syihin, jotka voivat aiheuttaa tehottomuuksia vedonlyöntimarkkinoilla. Tehottomuudet jaetaan tilastollisiin ja taloudellisiin tehottomuuksiin. Vedonvälittäjien ottaman komission takia, tilastollisten tehottomuuksien havaitseminen ei automaattisesti johda siihen, että vedonlyöjät pystyisivät hyödyntämään tehottomuuksia taloudellisesti. Vedonlyöntimarkkina tai sen osa on taloudellisesti tehoton, kun vedonlyöjällä on mahdollisuus ylisuuriin tuottoihin. Tutkielman alussa vedonvälittäjät jaetaan positioita ottaviin vedonvälittäjiin, jotka asettavat rajoituksia voittaville vedonlyöjille, sekä tilejä tasaaviin vedonvälittäjiin, jotka eivät aseta rajoituksia yksittäisille vedonlyöjille. Lukuisten aikaisempien tutkimuksien mukaan suosikki-altavastaaja-harha aiheuttaa tehottomuutta vedonlyöntimarkkinoilla. Sen mukaan suosikkien puolesta vedonlyöminen on kannattavampaa kuin altavastaajien. Empiirisessä tutkimusosiossa tutkitaan suosikki-altavastaaja-harhan esiintymistä jalkapallon 1x2-vedonlyöntikohteissa. Aineiston keskiarvo- ja maksimikertoimien oletetaan koostuvan pääosin positioita ottavista vedonvälittäjistä. Pinnaclen kahdelta ajanhetkeltä kerätyt kertoimet edustavat tilejä tasaavan vedonvälittäjän kertoimia. Näiden kategorioiden avulla voidaan vertailla suosikki-altavastaaja-harhan esiintymistä positioita ottavien vedonvälittäjien sekä tilejä tasaavan vedonvälittäjän välillä. Empiirisen osion lopuksi tutkitaan aasialaisten tasoitusvetojen tehokkuutta verrattuna 1x2-vedonlyöntikohteisiin sekä arbitraasimahdollisuuksien syntymistä 1x2-vedonlyöntikohteissa. Suosikki-altavastaaja-harhan vaikutus havaitaan kaikissa tarkasteltavissa kerroinkategorioissa 1x2-vedonlyöntikohteissa. Pienikertoimiset suosikit ovat huomattavasti parempia vedonlyöntikohteita verrattuna suurikertoimisiin altavastaajiin aiheuttaen, 1x2-vedonlyöntikohteissa tilastollista tehottomuutta. Tilastolliset harhat ovat voimakkaimpia keskiarvokertoimissa. Maksimikertoimissa esiintyy taloudellista tehottomuutta, jota hyödyntämällä vedonlyöjillä olisi teoriassa mahdollisuus ylisuuriin tuottoihin. Pinnaclen kertoimissa suosikki-altavastaaja-harha on myös havaittavissa, mutta taloudellisia tehottomuuksia ei juurikaan havaita. Pinnaclen keräyshetken kertoimissa ja lopullisissa kertoimissa on yhtälailla suosikki-altavastaaja-harhan vaikutus havaittavissa, vaikka lopulliset kertoimet toimivat parempina estimaatteina otteluiden lopputuloksista. Aasialaisissa tasoitusvedoissa ei havaita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilastollisia tai taloudellisia tehottomuuksia. Arbitraasimahdollisuudet 1x2-vedonlyöntimarkkinalla aiheutuvat positioita ottavien vedonvälittäjien tehottomasta kertoimien asettelusta. 1x2-vedonlyöntikohteissa havaitut tehottomuudet viittaavat tilejä tasaavien vedonvälittäjien tehokkaampaan hintojen asetteluun verrattuna positioita ottaviin vedonvälittäjiin. Aasialaisten tasoitusvetojen ollessa tehokkaita, voidaan esittää, että vedonvälittäjät hinnoittelevat suosikki-altavastaaja-harhan suoraan 1x2-vedonlyöntikohteisiin. Vedonlyöjien mahdollisuudet hyödyntää positioita ottavien vedonvälittäjien taloudellisia tehottomuuksia ovat kuitenkin rajalliset.
-
(2024)Tämä tutkielma käsittelee lontoolaisen jalkapallojoukkue West Ham Unitedin fanien suhtautumista seuraa ravistelleisiin taloudellisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Tutkielmaa varten on suoritettu kaksi kuukautta kestänyt etnografinen kenttätyö Lontoossa, Newhamin kaupunkipiirissä syksyllä 2023. Tutkimusaineisto muodostuu osallistuvan havainnoinnin avulla kerätyistä kenttämuistiinpanoista sekä puolistrukturoiduista haastatteluista. Tutkielma paikantuu pääasiassa urheiluantropologian ja antropologisen fanitutkimuksen perinteisiin. Se osallistuu erityisesti kasvavaan yhteiskunta- ja kulttuuritieteelliseen keskusteluun jalkapallon kaupallistumisesta ja faniuden globalisoitumisesta. Englannin Valioliigassa tapahtuneet muutokset, kuten monikansalliset omistussuhteet, modernisoidut stadionit, korkeat lippujen hinnat ja kasvava turismi, ovat vaikuttaneet laajalti seurojen ja fanien väliseen dynamiikkaan. Tutkielmassa näitä muutoksia hahmotetaan erityisesti hyperkapitalisoitumis- ja globalisoitumisprosessien kautta määrittyvänä uutena aikakautena. Tämä tutkielma syventyy siihen, miten parhaillaan uuden aikakauden muutosprosesseja läpikäyvän West Ham Unitedin fanit neuvottelevat uudelleen fani-identiteettiään ja faniuden käytäntöjään muutosten seurauksena. Tämän lisäksi se tarkastelee seuran fanikannan globalisoitumisen myötä syntyneitä kansainvälisiä sosiaalisia verkostoja. Tutkielmalla on kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: miten fanit suhtautuvat West Hamin uuteen aikakauteen, ja miten West Hamin uusi aikakausi on vaikuttanut fanien elämään. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu pääasiassa antropologi Marc Augélta sovellettuun epäpaikan teoriaan, jonka kautta tarkastellaan seuran uutta kotistadionia ja sen lähiympäristöä. Augén mukaan epäpaikat ovat identiteettiä vailla olevia tiloja, joita yhdistää historiattomuus ja kulttuuristen erityispiirteiden puute. Fanikannan kansainvälistymistä tarkastellaan sosiologi Ronald Robertsonin glokalisaation teorian avulla. Sen kautta globalisaatio ymmärretään mikrososiologisena ilmiönä: kulttuurien ja tapojen yhteen kietoutumisena, joka synnyttää uniikkeja ilmiöitä eri puolilla maapalloa. Tutkielman tutkimusaineistosta nousee esiin fanien uutta aikakautta seurannut petetyksi tulemisen kokemus, jonka ytimessä on tunne siitä, että seura ikään kuin "ryöstettiin" faneilta muutosten seurauksena. Fanit ovat kuitenkin löytäneet uuden tilanteen myötä uusia yhteisöllisyyttä ja autonomiaa lisääviä toimintamalleja. Tutkielma argumentoi, että vaikka markkinavoimat sanelevatkin reunaehtoja faniudelle, fanit luovat aktiivisesti uusia käytäntöjä ja traditioita, joiden avulla fani-identiteettiä neuvotellaan uudelleen. Faniutta tuotetaan aktiivisesti ja sille annetaan jatkuvasti uusia merkityksiä. Fanius tapahtuu siten tekemisen kautta, eivätkä sen muutokset ole paikannettavissa ainoastaan passiivisena näyttäytyvään markkinapragmatismiin, joka on viimeaikaisissa tutkimuksissa voimakkaasti esiin nostettu ilmiö. Tutkimusosallistujien mukaan kansainvälisten, kaukaa toisesta maasta West Hamia kannattavien fanien määrä on lisääntynyt uuden aikakauden myötä. Fanikannan globalisoitumisen seurauksena paikallisten ja kansainvälisten fanien välille on syntynyt uniikkeja valtioiden rajat ylittäviä sosiaalisia verkostoja, joita luodaan jatkuvasti lisää sekä stadionilla että sosiaalisen median faniryhmissä. Kansainvälisiä faneja ei rinnasteta turisteihin, vaan paikalliset fanit pitävät heitä tasavertaisina kannattajina. Tutkielma argumentoi, että faniuden paikallinen ja kansainvälinen muoto ovat toisiinsa kietoutuneita ilmiöitä, joiden keskinäinen luomisprosessi on dialektinen ja relationaalinen. Ympäri maailmaa levinneestä fanikannasta on tullut vakiintunut osa sitä, mitä West Ham -fanius tänä päivänä on.
Now showing items 1-5 of 5