Browsing by Subject "jengirikollisuus"

Tutkielma tarkastelee miten Suomen ja Ruotsin iltapäivälehdet kirjoittavat nuorisorikollisuudesta vuoden 2023 tammi- ja lokakuun aikana. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia, jonka avulla aineistosta on etsitty eri puhetapoja nuorisorikollisuudesta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten nuorista rikoksentekijöistä kirjoitetaan iltapäivälehdissä. Molempien maiden iltapäivälehdistä löydetyt diskurssit on myös verrattu toisiinsa, mahdollisten samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käytetty medialisoinnin lisäksi myös Goode ja Ben-Yehudan (2009) versiota moraalipaniikista. Tutkielmassa nuorisorikollisuuden määritelmä on kaikki alle 21-vuotiaat rikoksia tekevät nuoret ja lapset. Tutkielman aineisto on kerätty Aftonbladetin sekä Ilta-Sanomien online-lehdistä vuonna 2023. Tutkielmaan aineisto koostuu kahden kuukauden aikana kerätyistä lehtiartikkeleista. Satunnaisesti tutkielmaan valikoitui mukaan molempien lehtien tammikuussa sekä lokakuussa julkaistut artikkelit, joiden yhteismääräksi tuli 116 artikkelia (Ilta-Sanomista 50, Aftonbladetista 60). Aineistoon valittiin mukaan artikkelit, joissa uutisoitiin nuorisorikollisuudesta, hakusanoilla “nuor” ja “riko” sekä “ung” “brott”. Tutkielman analyysissa löytyi yhteensä 7 eri diskurssia nuorisorikollisuudesta, joista kaksi oli pienempiä aladiskursseja. Löydetyt diskurssit ovat; ”Nuoret uhreina” – diskurssi, ”Nuoret rikoksentekijöinä” – diskurssi, ”Yhteiskunnan vastuu” – diskurssi, ”Huoli Ruotsin tilanteesta” – diskurssi sekä ”Huoli Ruotsin tiestä” – diskurssi. ”Yhteiskunnan vastuu” – diskurssin alle muodostui aladiskurssit vanhempien vastuusta sekä ”Me vastaan Ne”-asetelma. Aineistot eroavat toisistaan löydettyjen diskurssien lisäksi myös sisällöltään. Ruotsissa uutisoitiin nuorten tekemistä murhista, linkitettynä jengirikollisuuteen, kun taas Suomessa uutisoitiin enimmäkseen esimerkiksi nuorten liikenneonnettomuuksista. Tutkielman tulokset osoittavat, että nuorista rikoksentekijöistä uutisoidaan eri tavoilla iltapäivälehdissä Suomessa sekä Ruotsissa. Löydettyjen diskurssien myötä nuorista rikoksentekijöistä puhutaan tapaan joka viitta siihen, että heidät nähdään rikoksentekijöiden lisäksi myös rikollisuuden uhrina. Vastuu nuorista rikoksentekijöistä on rikollisten ja nuorten lisäksi myös yhteiskunnalla ja vanhemmilla. Tämä tulee näkyviin yhteiskunnallisissa keskusteluissa kritiikkinä, esimerkiksi hallitusta vastaan sekä antamalla muutosehdotuksia, joiden avulla voisi estää nuorisorikollisuuden mahdollista eskaloitumista. Suurimpana erona Aftonbladetista ja Ilta-Sanomista löydettyjen artikkeleiden välillä on, että diskurssit kuten ”Nuoret uhreina” ja aladiskurssit vanhempien vastuusta sekä ”Me vastaan Ne” löytyivät pelkästään Aftonbladetista. Ilta-Sanomista löytyi sen sijaan diskurssit ”Huoli Ruotsin tiestä” sekä ”Huoli Ruotsin tilanteesta”. Näiden kahden diskurssin suurin ero on, että ensimmäiseksi mainitussa diskurissa tuodaan esille huolta Suomen nuorisorikollisuuden mahdollisesta eskaloitumisesta Ruotsin tasolle, kun taas myöhemmin mainitussa diskurssissa huoli on kohdistunut pelkästään Ruotsissa vallitsevaan tilanteeseen. Molempien lehtien aineistoista löytyy ja niissä täyttyy moraalipaniikin viisi tunnuspiirrettä. Voi todeta, että on täysin mahdollista, että molempien maiden suurimmat iltapäivälehdet voivat luoda lukijoissaan irrationaalista pelkoa nuorisorikollisuudesta.