Browsing by Subject "journalistinen professio"

Tässä tutkielmassa tutkitaan, millaista julkista kuvaa journalistit rakentavat Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkeleissa vuonna 2013–2017. Tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa journalistit luovat uusista media-alan ammattilaisista, tubettajista. Tutkielma kysyy ja selvittää, luovatko journalistit tubettajista stereotypioita ja uhkaavatko tubettajat journalistista professiota. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaista asiantuntijuutta tubettajien ympärille rakentuu. Tutkielma aloitetaan kertomalla YouTube-alustan historiasta ja tubettamisen anatomiasta. Lisäksi kerrotaan, miten tubettamisen ympärille muodostuu fanikulttuuria. Tutkielman aluksi määritellään myös tutkielman kannalta keskeiset käsitteet: journalistinen professio, journalistin vapaus, asiantuntijuus, imago ja stereotypia. Tutkimusmenetelmänä on laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Sen avulla analysoidaan aineisto, joka koostuu 67:stä Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkelista. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään myös määrällistä sisällönerittelyä, jonka avulla havainnollistetaan ja tuetaan laadullisen tutkimuksen avulla nousevia seikkoja. Tutkielma osoittaa, että tubettaminen ja siihen kytkeytyvä fanikulttuuri ovat 2010-luvun ilmiö, ja journalistien rooli tubettajista luotujen mielikuvien synnyttämisessä on olennainen. Perinteisen median toimijat luovat tubettajista stereotypian erilaisia uhkia 2020-lukua lähestyttäessä. Toistuessaan tulevaisuudessa stereotypioiden toteutuminen on mahdollista. Lisäksi tutkielma osoittaa, että tubettajat esiintyvät perinteisessä mediassa erilaisissa asiantuntijarooleissa, joista keskeisimpiä ovat kokemus- ja näkemysasiantuntijoiden roolit. Tutkielman tuloksista käy ilmi myös se, että journalistien silmin tubettajat ovat media-alan moniottelijoita, joiden työnkuva haastaa journalismia yleisösuhdetta ja sisältöjä viihteen keinoin ja tarjoamalla rajatuista aiheista kiinnostavaa tietoa ja henkilötarinoita. Tässä pro gradu -tutkielmassa aineisto on rajattu Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkeleihin. Tutkielman lopputulokset ovat vertailukelpoisia, ja tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää myös muissa konteksteissa, joissa tutkitaan tubettajista luotua julkista kuvaa.