Browsing by Subject "julkiset hankinnat"

As the Finnish population ages the costs of publicly funded around-the-clock elderly care facilities rises. Contracting elderly care out has been suggested as a way of reducing the costs of expensive elderly care, utilizing the private sectors competition and stronger incentives for cost reduction. However, the theory of the proper scope of government provision highlights a concern that the possible efficiency gains of outsourcing may come at a cost to non-contractable (unmeasurable or unpredictable) quality of care provision. In this thesis, I investigate the effects of outsourcing municipal elderly care provision on the mortality rates of the elderly, using municipal level data from 2001 to 2022. During this period, most Finnish municipalities had some form of private elderly care provision. However, in the 2010s, some municipalities shifted to providing almost all around-the-clock elderly care through private providers. Replicating a study from Sweden by Bergman et al. (2016), I utilize a triple difference method to study these major shifts towards private provision of elderly care, using individuals aged 60 to 69 as a population whose mortality rates are unaffected by changes in elderly care provision. I formulate a control group that is comparable to the outsourcing municipalities in terms of demographical characteristics using nearest neighbour propensity score matching. I estimate the effects on social and healthcare costs of outsourcing using a difference-in-differences design. The triple difference estimation results indicate a 6 percent increase in the mortality rates of the elderly following the shift to private provision. The difference-in-differences estimation found no observed effects on costs. These findings suggest that vital non-contractable quality dimensions of elderly care are adversely affected by municipalities seizing most of publicly provided around-the-clock elderly care.

Pro gradu -tutkielmassa perehdytään vaikeavammaisten palveluasumisen järjestämiseen tarkastelemalla kunnallisten viranhaltijoiden käsityksiä palveluasumishankintojen suunnittelusta. Tutkimusaihe sijoittuu kunnallisten sosiaalipalveluiden murrokseen, jolle on ominaista markkinasuuntautuneiden toimintatapojen lisääntyminen julkisten palveluiden tuottamisessa. Tutkielman kiinnostuksen kohteena ovat palveluasumishankinnan suunnitteluvaiheen käytännöt, ongelmakohdat ja tavoitteet. Tutkielmassa tuodaan esiin aiheita, joita palveluasumishankinoissa voidaan tarkastella sosiaalityön ja vaikeavammaisten asiakkaiden kannalta. Tutkielmaa ohjaavat seuraavat kysymyksenasettelut: 1) Minkälaiset käytännöt ohjaavat palveluasumishankintojen suunnittelua?, 2) Minkälaisia ongelmia palveluasumishankinnan suunnittelussa on paikannettavissa? ja 3) Minkälaisia tavoitteita palveluasumisen järjestämisessä ja palveluhankinnan suunnittelussa on havaittavissa? Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa on haastateltu seitsemän suuren suomalaisen kaupungin kahdeksaa palveluasumisen järjestämiseen ja suunnitteluun osallistunutta kunnallista viranhaltijaa. Haastattelut on toteutettu asiantuntijahaastatteluina ja haastateltavat on valittu virka-asemansa perusteella. Haastattelut toteutettiin joulukuussa 2011 ja tammikuussa 2012. Tutkimusote on laadullinen ja litteroitu aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla. Tutkielman keskeisimpien havaintojen perusteella palveluasumishankintojen suunnittelussa korostuu virkamiestyön osuus kunnallispoliittisen strategisen suunnittelun jäädessä suuntaa-antavaan rooliin. Palveluasumishankintojen operatiivinen suunnittelu ilmenee kaksijakoisena yhteistyönä, jossa kunnallinen hankintatoimi vastaa ensisijaisesti hankintalainsäädännön edellytyksistä ja sosiaalityön substanssiosaajat hankinnan sisällön määrittelemisestä eli tuotteistamisesta. Analyysin perusteella sosiaalityön asiantuntijuuden kannalta keskeiseksi kehityssuunnaksi paikantuu talouteen perustuvien käytäntöjen ja ajattelutapojen esiin nouseminen. Tutkielman mukaan palveluhankintojen suunnittelu edellyttää sosiaalityön asiantuntijoilta palveluasumisen tuotteistamis- ja segmentointitaitoa. Palveluhankinnan suunnittelussa käytettävä vaikeavammaisten asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja palveluasumismarkkinoita koskeva tuntemus perustuu suurelta osin kokemuksen kautta hankittuun sosiaalityön osaamiseen. Kokemustiedon ja palvelusuunnitelmissa kerättävän tiedon systemaattista kokoamista ja hyödyntämistä tulisi kehittää. Asiakaslähtöisten toimintamallien käyttämiseen palveluhankinnan suunnitteluvaiheessa on halukkuutta, mutta niiden toteuttamiseen toivotaan konkreettisia keinoja. Palveluasumishankintojen suunnittelun suurimmat ongelmat liittyvät siihen, miten eri asiakkaiden yksilölliset tarpeet voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti ja tiivistää suunnittelussa laadittavien tarjouspyyntöasiakirjojen edellyttämään muotoon. Ongelmia aiheutuu myös hoivapalvelun ja asumisen yhdessä kilpailuttamisesta, mutta tulevaisuudessa niiden erottamista pidetään pääsääntönä. Palveluasumisen suunnittelun tavoitteina korostuu joustavien, monipuolisten ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioivien järjestämis- ja hankintatapojen käyttäminen. Tavoitteina on havaittavissa myös asiakkaiden asumisen jatkuvuuden ja valinnanvapauden turvaaminen sekä kotoisan ja moniarvoisen asuinympäristön huomioiminen palveluasumista järjestettäessä.