Browsing by Subject "julkiset palvelut"

Background: Finland’s health care system has been internationally recognized. However, the issue of inequity in access to health care services has been an ongoing matter in recent years. The labor status is said to have an important impact on the level of physician visits. This thesis aims to examine the potential differences in physician visits among four groups in the structure of the labor market. Methods: The data was a postal survey in 2003 and was attracted from the Health and Social Support Project (HeSSup). Visits to physicians in public health care, occupational health care, and private health services during 12 months were used as indicators of service utilization. Respondents were categorized as employees who were full time employed, part time employed and those who experiencing short term and long term unemployment.Binary logistic regression was used to obtain odds ratio to examine for the differences in doctor visits among these groups of employees. Results: Full time participants visited a physician in occupational health care most often, whereas long term unemployed respondents had physician visits most often in public health care. An analysis based on labor market status showed that the lowest odds ratio in occupational health care for the unemployed and in particular among the long term unemployed (OR 0.368, 95% CI 0.247 – 0.547). Conclusion: The use of physician services varies based on labor market status. It is relative high among the full time employed and it is relatively low among the unemployed. The main reason for this variance lies in the existence of the three different pathways of the Finnish health care system.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta voidaan pitää tämän vuosikymmenen merkittävimpänä hallintoreformina Suomessa. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut, että osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka antaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle mahdollisuuden valita palvelunsa julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta. Suunniteltu valinnanvapausuudistus kytkeytyy laajaan kehittyneissä maissa toteutuneeseen suuntaukseen, jossa julkisen terveydenhuollon uudistuksien lähtökohtana on ollut asiakkaan valinnanvapauden lisääminen ja palvelujen tuotannon avaaminen kilpailulle. Laaja valinnanvapaus on perustavanlaatuinen muutos palvelujen tuottamisen tavassa. Valinnanvapaus vaatii julkisesti ohjattujen markkinoiden luomista, ja uudistukseen sisältyy paljon epävarmuutta ja erimielisyyksiä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien, yksityisten palveluntuottajien, erikoissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitopiirien sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten käsityksiä asiakkaan valinnanvapaudesta ja tuottajien välisestä kilpailusta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Tutkimuksen aineisto koostuu valinnanvapauslain luonnoksesta marras-joulukuussa 2017 annetuista lausunnoista, joita tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Teorialähtöisen sisällönanalyysin lähtökohtana hyödynnetään brittiläisen sosiaalipolitiikan tutkijan ja professorin, Sir Julian Le Grandin jäsennystä julkisen palvelun tavoitteista, niihin pääsemisen keinoista ja valinnanvapauden ja kilpailun edellyttämistä olosuhteista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Le Grandin jäsennyksen mukaiset näkökulmat ilmentyvät toimijoiden näkemyksissä, ja mitä mahdollisuuksia, haasteita ja ongelmia näihin näkökulmiin liitetään. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, antaako analyysiaineisto tukea Le Grandin esittämälle väittämälle, jonka mukaan asiakkaan valinnanvapaus ja palveluntuottajien välinen kilpailu edistävät parhaiten julkisen palvelun tavoitteita. Le Grandin jäsennyksen pohjalta julkisen palvelun tavoitteiksi määritellään laatu, tehokkuus, palvelujen reagointikyky käyttäjien tarpeisiin ja toiveisiin, vastuullisuus veronmaksajia kohtaan ja palvelujen oikeudenmukaisuus. Tarkasteltavista ryhmistä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, palvelujen käyttäjät, sairaanhoitopiirit sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset eivät näytä pääasiassa uskovan valinnanvapausuudistuksen mahdollisuuksiin parantaa palvelujen laatua, tehokkuutta, reagointikykyä käyttäjien tarpeisiin ja toiveisiin ja oikeudenmukaisuutta. Yksityiset palveluntuottajat suhtautuvat tarkasteltavista ryhmistä kaikista myönteisemmin valinnanvapauden ja kilpailun mahdollisuuksiin edistää julkisen palvelun tavoitteita. Valinnanvapauslain luonnoksesta annetut lausunnot osoittavat, että suunniteltuun valinnanvapausmalliin liitetään monenlaisia mahdollisuuksia, haasteita ja ongelmia. Tavoitteiden näkökulmasta uudistuksella nähdään olevan eniten mahdollisuuksia edistää palvelujen reagointikykyä käyttäjien tarpeisiin ja toiveisiin, jota valinnanvapaudella on perinteisesti pyritty parantamaan. Suurimmat haasteet liitetään uudistuksen kykyyn parantaa palvelujen tehokkuutta, laatua ja oikeudenmukaisuutta. Ongelmia nähdään etenkin todellisen kilpailun, kuten julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välisen kilpailuneutraliteetin, toteutumisessa.