Browsing by Subject "julkistalouden kestävyys"

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen on ollut erilaisin painopistein kahdeksan viimeisen hallituksen agendalla. Uudistamistarve kumpuaa väestön ikärakenteen muutoksesta aiempaa vanhemmaksi, joka haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimivaa järjestämistä ja julkistalouden kestävyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus astui voimaan 1.1.2023 ja, kyseessä oli yksi Suomen historian laajimmista hallintorakenneuudistuksista. Tässä tutkielmassa tarkastelu kohdentuu kahteen viimeisimpään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja niiden taustalla tapahtuneeseen politiikkaprosessiin vuosina 2015–2022. Politiikkaideat muokkaavat ja ohjaavat politiikkaprosesseja ja niitä kehystämällä poliittiset toimijat nostavat politiikan asialistalle tietynlaisia ongelmia ja tavoitteita. Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia, miten julkistalouden kestävyyden politiikkaidealla kehystetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valiokuntien asiantuntijalausunnoissa Juha Sipilän sekä Antti Rinteen ja myöhemmin Sanna Marinin hallituskausilla. Tutkielmassa tarkastelu kohdentuu siihen, millaisia ongelmanmäärittelyiden ja ratkaisujen kuvauksia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen politiikkaprosessista nousee tarkasteltujen hallituskausien asiantuntijalausunnoissa. Tutkielma on toteutettu laadullisin menetelmin. Tutkielman aineisto koostuu Lakitutka–sivustolta helmikuussa 2023 kerätyistä Sipilän (2015–2019) ja Rinne/Marinin (2019–2023) hallitusten valiokuntien asiantuntijalausunnoista, jotka käsittelivät julkistalouden kestävyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin perusteella asiantuntijalausunnoista nousee kolme kehystä, joilla määriteltiin sote-uudistuksen vaikutuksia julkistalouden kestävyyteen. Yksityisen sektorin toiminnan kehyksessä korostuu Sipilän hallituskauden aikaisissa asiantuntijalausunnoissa valinnanvapauslainsäädännön korostunut asema uudistuksen valmistelussa, kun taas Rinne/Marinin hallituskaudella asiantuntijalausunnoilta nousee esiin yksityisen sektorin rajoitukset ongelmana julkistalouden kestävyydelle. Maakuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusmallien kehyksessä itsehallinnollisille alueille kaavailtuja rahoitusmalleja kuvataan kannustavan heikosti alueita hillitsemään kustannuksia – ja siten olevan ongelmallisia julkistalouden kestävyydelle. Toiminnan tehostumisen kehykseen sisältyvät toimenpiteen puolestaan esitetään ratkaisuksi julkistalouden kestämättömyyden ongelmaan Sipilän ja Rinne/Marinin hallitusten uudistuksissa. Kehyksistä kaksi ensimmäistä kuvaavat ensisijaisesti asiantuntijalausunnoista nousevia ongelmanmäärittelyitä ja kolmas ratkaisuja. Tutkielman tulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvät toimenpiteet voidaan kehystää politiikkaprosessissa sekä ongelmaksi että ratkaisuksi julkistalouden kestävyyden kannalta. Politiikkaideoiden kehystäminen ongelmaksi tai ratkaisuksi riippuu muun muassa kehystäjän omasta yhteiskunnallisesta positiosta, ajanhengestä sekä toimenpiteeseen liitetystä valenssista. Tutkielma vahvistaa käsitystä siitä, että julkistalouden kestävyyden politiikkaidealla on keskeinen asema suomalaisessa politiikassa ja siihen nojaten perustellaan erilaisia toimenpiteitä.