Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "julkistalous"

Sort by: Order: Results:

  • Mäkelä, Elias (2022)
    Apteekit muodostavat oleellisen osan suomalaista lääkehuoltoa. Apteekkien tehtävänä on huolehtia lääkehuollon tehokkaasta ja turvallisesta järjestämisestä. Apteekkimarkki-nan raskaan sääntelyn johdosta apteekeille muodostuu paikallisia monopoleja. Apteek-kien ja apteekkareiden verotuksen avulla pyritään kattamaan lääkehuollon kustannuksia sekä saavuttamaan tulonjaollisia tavoitteita. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään harjoitta-vatko apteekit vero-optimointia ja millaisia taloudellisia vaikutuksia sillä on. Veroreaktioiden tutkimiseen käytetään usein verotuksen muutoksen luomaa luonnollista koeasetelmaa. Apteekkiverotuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aineiston aikavälillä. Aineistona tutkielmassa käytetään FIMEAN apteekkien talousaineistoa vuosil-ta 2010-2018, yhdistettynä avoimesti saatavilla olevaan aineistoon apteekkien tiloissa toimivista erillisyhtiöistä. Apteekkien vero-optimointia lähestytään tarkastelemalla koko-naisverotuksen luomia verokannusteita. Tyyliteltyjä verokäyttäytymismalleja verrataan apteekkien ja apteekkareiden toteutuneeseen käyttäytymiseen. Veroja optimoivan käy-töksen sattumanvaraisuuden poissulkemiseksi käytetään logistista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella apteekkareiden keskuudessa yleistyy systemaattinen vero-optimointia erillisyhtiöiden kautta tapahtuvalla tulonmuunnolla. Ylimpään tulodesiiliin kuuluvat apteekkarit saavuttavat näin lähes 15 prosenttiyksikön veroedun. Vero-optimoinnin todennäköisyyttä nostaa siirrettävissä olevat tulot sekä apteekkariin kohdis-tuva henkilöveroprosentti. Siirrettävien tulojen ylittäessä 200 tuhatta euroa ylittää erillis-yhtiön todennäköisyys 50 prosenttia. Verotulojen menetys on noussut, kun maksettujen yhteisöverojen kasvu huomioidaan, noin 15 miljoonaan euroa vuodessa. Tulokset ovat linjassa pienyritysten vero-optimoinnin empiirisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Aiheen jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä yhdistää aineistoon veroaineisto henkilön tarkkuudella. Tarkastelu olisi mielenkiintoista laajentaa koskemaan kaikkia listaamatto-mia osakeyhtiöitä.
  • Jehkoi, Aino (2023)
    Tämän maisteritutkielman tarkoitus on tarkastella julkistalouden kestävyysvajetta ideatutkimuksen periaatteen mukaisesti politiikkaideana, jolla poliittista päätöksentekoa perustellaan. Tutkielmassa julkistalouden kestävyysvajetta tarkastellaan ohjelmallisena ideana ja institutionaalisena viitekehyksenä, jonka vakiintumisessa valtiovarainministeriöllä on ollut merkittävä rooli. Tavoitteena on selvittää, millaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia toimenpiteitä esiintyy hallitusohjelmissa kestävyysvajeen idean yhteydessä, sekä mitä sosiaali- ja terveyspoliittisia lakiesityksiä perustellaan kestävyysvajeella. Tutkimus on laadullinen, ja tutkimusstrategia yhdistää prosessijäljitystä ja aineisto- sekä teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto koostuu vuosien 2006–2020 välillä julkaistuista hallitusohjelmista sekä sosiaali- ja terveyspoliittisten lakiesitysten yleisperusteluosista, joissa kestävyysvajeen idea esiintyy eksplisiittisesti. Aineisto sisältää 6 hallitusohjelmaa ja 12 hallituksen esityksen yleisperusteluosaa. Analyysin keskeisenä tuloksena selvisi, että hallitusohjelmissa kestävyysvajeen ideaan yhdistetyt sosiaali- ja terveyspoliittiset toimenpiteet muodostuvat kunta- ja palvelurakenteeseen sekä sosiaaliturvaan kohdistuvista toimista. Kunta- ja palvelurakenteeseen kohdistuvat toimet koostuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kuntarakenteen uudistamisesta, ja sosiaaliturvaan kohdistuvat toimet muodostuivat työeläkejärjestelmän ja opintotukijärjestelmän uudistamisesta. Sosiaali- ja terveyspoliittiset lakiesitykset puolestaan koostuvat pääasiassa hallinnon uudelleenjärjestelyistä. Lisäksi esityksissä esiintyi markkinoiden luomista, kavennuksia eläkkeisiin ja työttömyystukiin sekä esitys Suomessa opiskelleiden ulkomaalaisten oleskelulupien pidentämisestä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävyysvajeen idean merkittävimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset vaikutukset ovat kohdistuneet kuntarakenteeseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, joiden uudistamista idealla on perusteltu. Julkisessa keskustelussa samaansa erittäin laajaan huomioon nähden idean käyttö politiikkatoimenpiteiden perustelussa on ollut suppeaa.