Browsing by Subject "julkisuuskuva"

Pro gradu -tutkielma käsittelee Euroopan komission julkisuuskuvaa suomalaissa sanomalehdissä. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälainen julkisuuskuva Euroopan komissiolla on Suomessa, onko uutisoinnissa havaittavissa aluekohtaisia eroja ja millaisia tulkintakehyksiä uutisoinnista on havaittavissa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan julkisuuden ja mediajulkisuuden suhdetta sekä julkisuuskuvan, imagon ja maineen käsitteitä. Tutkimuksessa on käytetty sisällön erittelyä yleiskuvan muodostamiseen aineistosta sekä kehysanalyysia aineiston laadulliseen analyysiin. Tutkielman aineisto sijoittuu aikavälille 1.1.2011 – 31.3.2011 ja se on kerätty Euroopan komission Suomen edustuston toimesta. Aineisto koostuu 413 sanomalehtikirjoituksesta, jotka käsittelevät Euroopan komissiota. Aineistoon lukeutuu uutiskirjoituksia kuudesta suomalaisesta sanomalehdestä: Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen, Maaseudun Tulevaisuus ja Kauppalehti. Sisällönerittelyn avulla on tarkasteltu uutisten määrää, aihepiiriä, tyyppiä ja toimijoita, yleissävyä sekä komission roolia. Havaintojen perusteella sanomalehtien välillä esiintyy merkittäviä eroavaisuuksia. Uutisointia tapahtuu huomattavasti eniten eteläisen Suomen sanomalehdissä kun taas muissa sanomalehdissä uutisointi jää huomattavasti pienemmäksi. Suurin osa uutisoinnista on sävyltään neutraalia. Sävyltään positiivisten uutisten määrä on suurempi kuin negatiivisten, jolloin uutisoinnin voi kuvata olevan positiivissävytteistä. Uutisissa korostuu komission rooli vahvana vallankäyttäjänä. Kaikkein eniten komissio profiloituu toiminnassaan talouden sekä maaseudun asioiden hoitamisessa. Aineistosta on mahdollista havaita kolme eri tulkintakehystä, jotka ovat hallinta-, altruismi- sekä byrokratia-kehys. Hallinnan kehys on kehyksistä dominoivin sekä myös ilmiselvin. Hallinta -kehyksen kautta luodaan kuvaa komissiosta 'poliisimaisena' ja valvovana toimijana. Altruismi –kehys on kaikkein harvinaisin. Altruismi –kehys luo kuvaa komissiosta pyyteettömänä hyväntekijänä ja suojelijana. Virkamieskehys on kaikkein vaikeimmin havaittavissa. Virkamies –kehyksessä korostuu komission monimutkainen sekä byrokraattinen luonne, jonka myötä komissio esitetään monimutkaisena, myötätunnottomana koneistona. Havaintojen pohjalta on mahdollista todeta, että Euroopan komission julkisuuskuva suomalaisissa sanomalehdissä on sen omasta näkökulmasta todella onnistunut. Julkisuuskuva on suurelta osin neutraali, painottuen kuitenkin positiiviseen päin. Komissio esitetään uutisoinnissa vahvana toimijana erityisesti talous- ja maatalousasioiden hoitamisessa.

This Masters thesis examines the way in which a government creates and manages the international image of a national leader. In this study, the term national leader refers to those heads of government and heads of state that actively exercise executive power and are the main representatives of the country abroad. Two streams of theory are merged in this study: public relations and public diplomacy. Public diplomacy refers to the way a government communicates with foreign publics in an attempt to cultivate and manage its international reputation. Scholars have studied public diplomacy extensively and argued that it could benefit from public relations techniques. This study is a qualitative case study of German Chancellor Angela Merkel. The empirical part of this study investigates the kind of communication strategy the German government has for creating and managing an international image for the Chancellor. The primary research data of this study is based on responses obtained from semi-structured interviews with nine communication practitioners working in the German government. In addition, the official website of the Chancellor serves as supplementary research material. Both the interviews and the Chancellors website were analyzed with thematic analysis. The findings of the study show that a national leader can be presented internationally without any strategic planning. While German government communication officials concurred with the fact that the Chancellor affects the overall reputation of Germany, the officials did not have an explicit communication strategy for presenting Chancellor Merkel abroad. Rather than strategically creating a certain image for Chancellor Merkel, the focus of their international communication is on government policies and presenting the country as a whole. Despite this, an implicit code of conduct for the presentation of the Chancellor was visible from the research data. In other words, key messages, publics and communication activities were identifiable. Thus this thesis is a situation analysis of the way Chancellor Merkel is presented internationally. Perhaps this study will encourage future communication practitioners and researchers to discover new ways to create and manage the image of a national leader abroad. The most important references are the works of Ostrowski, D. (2010) Die Public Diplomacy der deutschen Auslandsvertretungen weltweit. Theorie und Praxis der deutschen Auslandsöffentlichkeitsarbeit; Nye, J. S. (2008) Public Diplomacy and Soft Power; Signitzer, B. & Coombs, T. (1992) Public Relations and Public Diplomacy: Conceptual Convergences; Heath, R. (ed.) (2001) Handbook of Public Relations, and Weintraub-Austin, E. & Pinkleton, B. (2001) Strategic Public Relations Management.

Tutkimukseni käsittelee lastensuojelun julkisuuskuvaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käsityksissä ja kertomuksissa. Tutkimukseni tavoitteena on saada sosiaalityöntekijöiden tieto lastensuojelun julkisuuskuvasta näkyviin ja korostaa tutkittavia tiedon tuottajina. Tutkimuksessa sosiaalityöntekijät tuottavat tieteellistä tietoa ilmiöstä, jota ei ole paljon tutkittu. Tutkimuksen alussa esitellään lastensuojelun, julkisuuden ja julkisuuskuvan sekä eettisen ristiriidan käsitteitä aiempien tutkimusten avulla. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu julkisuuskuvan ja eettisten ristiriitojen erilaisista käsitteistä ja teorioista. Aineistona on viiden lastensuojelun sosiaalityöntekijän kertomukset kirjoituspyynnön perusteella. Keräsin aineiston eri-ikäisiltä sosiaalityöntekijöiltä. Narratiivinen tutkimus mahdollisti kertomukset, joissa sosiaalityöntekijät jakavat omia ajatuksiaan ja mielipiteitään tutkittavasta ilmiöstä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät tuottivat kertomuksia omista näkökulmistaan käsin. Sosiaalityöntekijöiden tieto nostaa ja avaa uusia näkemyksiä lastensuojelun ja julkisuuden välisestä suhteesta. Lastensuojelun julkisuuskuva osoittautui kertomuksissa negatiiviseksi. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta lastensuojelun julkisuuskuvaan liittyy epäeettisyys, journalistien vääränlaiseksi koettu käytös ja käsitys lastensuojelusta sekä julkisuuden viihteellistyminen. Lastensuojelua koskeneet uutiset näyttäytyvät tutkittavien kertomuksissa ongelmallisina tuottaen eettisiä ristiriitoja. Vastauksena julkisuuskuvan negatiivisuuteen ja eettisiin ristiriitoihin tutkittavat näkivät oman aktiivisen roolin lisäämisen julkisuudessa ja yhteistyön journalistien kanssa. Tutkittavien näkökulmasta lastensuojelun julkisuuskuvaa voidaan tulevaisuudessa parantaa ja kehittää.

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Suvi Kingsley Työn nimi: Työ, joka vaatii vastapainokseen “kovaa urheilua, lääkkeitä, seksiä tai jotain” – kehysanalyysi lastensuojelun representaatioista Pala sydämestä -draamasarjassa Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: kesäkuu, 2022 Sivumäärä: 63, lähteineen 72. Kolme liitettä: liite 1, 8 sivua; liite 2, 1 sivu; liite 3, 1 sivu. Avainsanat: Lastensuojelu, media, draamasarja, julkisuuskuva, kehysanalyysi, representaatio Ohjaaja tai ohjaajat: Maija Jäppinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: - Tiivistelmä: Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia representaatioita ja kehyksiä Ylen tuottamassa Pala sydämestä -draamasarjassa (2021) esiintyy lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalityöstä. Palkittu draamasarja vie katsojan lastensuojelun avohuollon asiakastapausten äärelle, lastensuojelun johdon neuvotteluihin ja päähenkilöiden yksityiselämän keskelle. Lastensuojelun julkisuuskuvaa aiemmin tutkineen kirjallisuuden mukaan lastensuojelun sosiaalityötä kuvataan usein kielteisestä näkökulmasta, etenkin epäonnistumisten kautta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä rakennetaan mielikuvia joko kovina ja kylminä viranomaisina tai saamattomina hyväntekijöinä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan mielikuvien on havaittu toistuvan fiktiivisten mediaesitysten kuvauksissa. Niin uutismedian kuin fiktiivisten mediaesitysten kuvauksilla on väliä, sillä niiden on osoitettu vaikuttavan työntekijöiden pysymiseen alalla ja sosiaalityöntekijöiden yleiseen arvostukseen. Tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatukseen todellisuudesta vuorovaikutuksessa rakentuvana. Mediaesitykset osallistuvat todellisuuden rakentumiseen. Ne tuottavat merkityksiä ja esittävät asioita aina jostakin näkökulmasta, vaikuttaen siihen, miten maailmaa jäsennetään. Tutkimusaineisto koostui draamasarjan kahdeksasta jaksosta ja lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden fokusryhmähaastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin kehysanalyysia. Kehystämisellä tarkoitetaan sanallisin, äänellisin ja visuaalisin keinoin tehtyä tietoista ja tiedostamatonta näkökulmien valikointia. Kehysanalyysi sopii televisio-ohjelmien rakentamien esitystapojen, representaatioiden, analysoimiseen. Fokusryhmähaastatteluun osallistui kolme haastateltavaa: johtava sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaalityöntekijää lastensuojelun avohuollosta pääkaupunkiseudulta. Haastattelun aikana he katsoivat draamasarjasta valitut 11 katkelmaa ja keskustelivat niiden herättämistä ajatuksista. Haastatteluaineiston myötä kehysanalyysi sai uusia näkökulmia draamasarjassa esiintyviin lastensuojelun kuvauksiin. Aineistosta on tulkittu viisi kehystä: kutsumus, kaaos, kriisi, kontrolli ja valta sekä korruptio. Kutsumuksen kehyksessä lastensuojelun sosiaalityössä korostuvat merkityksellisyys, myötäelämisen kyky ja loppuunpalamisen uhka. Kaaoksen kehyksessä lastensuojelua kuvataan ammattitaidottomana ja hallitsemattomana. Kriisin kehyksessä lastensuojelu näyttäytyy rakenteellisten ongelmien riivaamana. Kontrollin ja vallan kehyksessä lastensuojelua esitetään mielivaltaisena ilman vastuita ja velvollisuuksia, ja samalla ilman oikeaa vaikutusvaltaa asiakkaiden edun turvaamiseksi. Korruption kehyksen kautta tulkittuna hyvä veli -ajattelu rehottaa lastensuojelun työntekijä- ja johtotasoilla. Kehysanalyysi osoitti, että Pala sydämestä -draamasarja rakentaa lastensuojelun sosiaalityöstä ja sosiaalityöntekijöistä kielteisiä representaatioita aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaisesti. Tutkimus yhtyy aiemman tutkimuskirjallisuuden kehotukseen sosiaalityön ammattilaisten ja median edustajien paremmasta yhteistyöstä, jotta lastensuojelun representaatiot voisivat muuttua moniulotteisiksi. Tämän toteuttamiseksi sosiaalityöntekijöitä tulisi kouluttaa median kanssa toimimiseen. Tutkimustietoa tarvitaan lisää siitä, miten fiktiivisissä mediaesityksissä esiintyvät lastensuojelun representaatiot ja kehykset vaikuttavat ei-ammattilaisten mielikuviin lastensuojelusta. Pala sydämestä -draamasarjassa rakennettu kuvaus lastensuojelun maailmasta on tärkeä, sillä se osallistuu lastensuojelun ja sen parissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden yhteiskunnallisen aseman määrittämiseen. Käsillä oleva tutkimus avaa pienen ikkunan siihen, mikä lastensuojelun yhteiskunnallinen kuva on omassa ajassamme