Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "julkisuuskuva"

Sort by: Order: Results:

  • Laurila, Miika (2012)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee Euroopan komission julkisuuskuvaa suomalaissa sanomalehdissä. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälainen julkisuuskuva Euroopan komissiolla on Suomessa, onko uutisoinnissa havaittavissa aluekohtaisia eroja ja millaisia tulkintakehyksiä uutisoinnista on havaittavissa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan julkisuuden ja mediajulkisuuden suhdetta sekä julkisuuskuvan, imagon ja maineen käsitteitä. Tutkimuksessa on käytetty sisällön erittelyä yleiskuvan muodostamiseen aineistosta sekä kehysanalyysia aineiston laadulliseen analyysiin. Tutkielman aineisto sijoittuu aikavälille 1.1.2011 – 31.3.2011 ja se on kerätty Euroopan komission Suomen edustuston toimesta. Aineisto koostuu 413 sanomalehtikirjoituksesta, jotka käsittelevät Euroopan komissiota. Aineistoon lukeutuu uutiskirjoituksia kuudesta suomalaisesta sanomalehdestä: Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen, Maaseudun Tulevaisuus ja Kauppalehti. Sisällönerittelyn avulla on tarkasteltu uutisten määrää, aihepiiriä, tyyppiä ja toimijoita, yleissävyä sekä komission roolia. Havaintojen perusteella sanomalehtien välillä esiintyy merkittäviä eroavaisuuksia. Uutisointia tapahtuu huomattavasti eniten eteläisen Suomen sanomalehdissä kun taas muissa sanomalehdissä uutisointi jää huomattavasti pienemmäksi. Suurin osa uutisoinnista on sävyltään neutraalia. Sävyltään positiivisten uutisten määrä on suurempi kuin negatiivisten, jolloin uutisoinnin voi kuvata olevan positiivissävytteistä. Uutisissa korostuu komission rooli vahvana vallankäyttäjänä. Kaikkein eniten komissio profiloituu toiminnassaan talouden sekä maaseudun asioiden hoitamisessa. Aineistosta on mahdollista havaita kolme eri tulkintakehystä, jotka ovat hallinta-, altruismi- sekä byrokratia-kehys. Hallinnan kehys on kehyksistä dominoivin sekä myös ilmiselvin. Hallinta -kehyksen kautta luodaan kuvaa komissiosta 'poliisimaisena' ja valvovana toimijana. Altruismi –kehys on kaikkein harvinaisin. Altruismi –kehys luo kuvaa komissiosta pyyteettömänä hyväntekijänä ja suojelijana. Virkamieskehys on kaikkein vaikeimmin havaittavissa. Virkamies –kehyksessä korostuu komission monimutkainen sekä byrokraattinen luonne, jonka myötä komissio esitetään monimutkaisena, myötätunnottomana koneistona. Havaintojen pohjalta on mahdollista todeta, että Euroopan komission julkisuuskuva suomalaisissa sanomalehdissä on sen omasta näkökulmasta todella onnistunut. Julkisuuskuva on suurelta osin neutraali, painottuen kuitenkin positiiviseen päin. Komissio esitetään uutisoinnissa vahvana toimijana erityisesti talous- ja maatalousasioiden hoitamisessa.
  • Juuma, Salla-Reetta (2019)
    Tämän maisteritutkielman tarkoitus on selvittää, mistä näkökulmasta huostaan otettuja lapsia kuvataan Helsingin Sanomissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että huostaan otettuihin lapsiin on suhtauduttu yhteiskunnassa eri aikoina eri tavoin. Julkinen puhe jakautuu yleensä joko näkemyksiin turvaa tarvitsevista uhreista tai pahaa tekevistä yksilöistä. Yleisesti koko lastensuojelun julkisuuskuvan on huomattu olevan kielteinen sekä yksipuolinen. Tutkimusaineisto on kerätty 1.1.2017-31.12.2018 ja se koostuu 40 artikkelista, jotka käsittelevät huostaan otettuja lapsia. Tutkimus on toteutettu diskurssianalyysin avulla ja tutkimuksen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimuksen avulla paikantui neljä erilaista diskurssia, joiden kautta huostaan otettuja lapsia mediassa kuvataan. Lapsia kuvataan mediassa moniongelmaisina, tulevina ongelma-aikuisina, uhreina sekä tarinoiden sankareina ja tuhkimoina. Kun lasta kuvataan moniongelmaisena, viitataan hänen haasteelliseen käytökseen, huonoon terveydentilaan sekä taitojen puutteeseen. Näkökulma on kapea, kielteinen ja ongelmalähtöinen. Tulevaksi ongelma-aikuiseksi lasta kuvataan artikkeleissa silloin, kun lapsen elämänhaasteiden nähdään jatkuvan myös tulevaisuudessa. Diskurssissa luodaan mielikuvaa deterministisestä elämänpolusta ja näkökulma on ongelmalähtöinen. Uhri –diskurssissa lapsi kuvataan olosuhteiden uhrina, joka kärsii sekä kodin olosuhteista että viranomaisten toiminnasta. Lapsen kuvaaminen uhrina rakentaa ymmärrystä sille, miksi lapsi on huostaan otettu ja tarvitsee suojelua. Siitä huolimatta näkökulmassa keskitytään kuvailemaan lasta ongelmien kautta. Tarinoiden sankarina ja tuhkimona lapsi kuvataan, kun on kyse hänen positiivisesta elämäntilanteestaan. Tarinan sankari viittaa yksilöön, jolla on selviytymistaitoja ja tarinoiden tuhkimo henkilöön, jonka elämä on mennyt parempaan suuntaan ympäristötekijöistä johtuen. Huostaan otettujen lasten mediavälitteinen kuva Helsingin Sanomissa vuosina 2017 ja 2018 oli pääsääntöisesti ongelmien kyllästämä. Kolmessa diskurssissa neljästä lapset määritellään ongelmien kautta. Näin oli sekä moniongelmaisuus, tulevat ongelma-aikuiset että uhri –diskurssissa. Vaikka siis uhri-diskurssissa lapsi kuvataan kahta muuta diskurssia ymmärtäväisemmässä valossa, keskittyy myös se lasten määrittelyyn ongelmalähtöisesti. Selkeästi positiivisimmassa valossa huostaan otetut lapset tulevat esille, kun heidät kuvataan tarinoiden sankareina ja tuhkimoina.
  • Narva, Laura (2012)
    This Masters thesis examines the way in which a government creates and manages the international image of a national leader. In this study, the term national leader refers to those heads of government and heads of state that actively exercise executive power and are the main representatives of the country abroad. Two streams of theory are merged in this study: public relations and public diplomacy. Public diplomacy refers to the way a government communicates with foreign publics in an attempt to cultivate and manage its international reputation. Scholars have studied public diplomacy extensively and argued that it could benefit from public relations techniques. This study is a qualitative case study of German Chancellor Angela Merkel. The empirical part of this study investigates the kind of communication strategy the German government has for creating and managing an international image for the Chancellor. The primary research data of this study is based on responses obtained from semi-structured interviews with nine communication practitioners working in the German government. In addition, the official website of the Chancellor serves as supplementary research material. Both the interviews and the Chancellors website were analyzed with thematic analysis. The findings of the study show that a national leader can be presented internationally without any strategic planning. While German government communication officials concurred with the fact that the Chancellor affects the overall reputation of Germany, the officials did not have an explicit communication strategy for presenting Chancellor Merkel abroad. Rather than strategically creating a certain image for Chancellor Merkel, the focus of their international communication is on government policies and presenting the country as a whole. Despite this, an implicit code of conduct for the presentation of the Chancellor was visible from the research data. In other words, key messages, publics and communication activities were identifiable. Thus this thesis is a situation analysis of the way Chancellor Merkel is presented internationally. Perhaps this study will encourage future communication practitioners and researchers to discover new ways to create and manage the image of a national leader abroad. The most important references are the works of Ostrowski, D. (2010) Die Public Diplomacy der deutschen Auslandsvertretungen weltweit. Theorie und Praxis der deutschen Auslandsöffentlichkeitsarbeit; Nye, J. S. (2008) Public Diplomacy and Soft Power; Signitzer, B. & Coombs, T. (1992) Public Relations and Public Diplomacy: Conceptual Convergences; Heath, R. (ed.) (2001) Handbook of Public Relations, and Weintraub-Austin, E. & Pinkleton, B. (2001) Strategic Public Relations Management.
  • Charpentier, Meri (2020)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun sosiaalityön julkisuuskuvaa sosiaalisessa mediassa. Nykypäivänä sosiaalinen media on keskeinen vaikuttamisen kenttä, jolla käydään vilkasta keskustelua ympäröivästä maailmasta. Kun aiheena on lastensuojelu, keskustelua sävyttävät tyypillisesti voimakkaat tunteet ja näkemykset. Julkisuuskuvan kannalta on merkityksellistä, millaisin kielen keinoin tulkintoja luodaan. Kielteinen uutisoinnin tapa ja paisuttelevat verkkokirjoitukset ylläpitävät lastensuojelutyöhön liittyviä ennakkoluuloja, heikkoa imagoa sekä yksipuolista valtakäsitystä. Tutkielman avulla voidaan paikantaa vallitsevia käsityksiä lastensuojelusta sekä kohdata niitä tiedontarpeita, joita verkkokirjoituksissa rakennetaan. Syntyvän tiedon perusteella nostetaan esiin, millaiset seikat vaikuttavat julkisuuskuvaan ja millä tavoin sitä on mahdollista muovata. Maisterintutkielman tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia. Tällöin kiinnostus kohdistuu kielenkäytön avulla lastensuojelusta tuotettuihin merkityksenantoihin eli diskursseihin. Tutkielman aineistona toimivat Vauva.fi:n sekä Kaksplus.fi:n verkkosivustojen viestiketjut. Aineisto sisältää yhteensä 98 kommenttia ja 39 sivua. Tutkielman teoriana sovelletaan sosiaalista konstruktionismia, jolloin huomio kiinnittyy tiedon välittyneisyyteen sekä siihen, millä tavoin ihmisten käsitykset muotoutuvat. Tutkimustuloksista nousee esiin kolme lastensuojeludiskurssia: kontrollidiskurssi, kumppanuusdiskurssi sekä rationaalinen diskurssi. Aineistossa valta on keskeisessä asemassa kaikissa diskursseissa. Kontrollidiskurssin mukaisessa ulottuvuudessa lastensuojelun julkisuuskuva rakentuu näkemykseen yksipuolisesta viranomaisvallasta. Lastensuojelun nähdään toteuttavan byrokraattista kontrollointitehtävää, joka perustuu vääristelevään dokumentointiin, huostaanottoihin ja perheiden erottamiseen sekä sosiaalityöntekijöiden määrittelyvaltaan. Kumppanuudiskurssissa valtaa on sekä työntekijällä että asiakkaalla. Tässä diskurssissa lastensuojelun julkisuuskuvaan liitetään yhteisen neuvottelun ja huolenpidon elementtejä. Kolmas, rationaalinen diskurssi asettuu lastensuojelun puolestapuhujaksi. Se selventää lastensuojelun lakisääteistä tehtävää lapsen edun turvaajana. Lisäksi diskurssissa tuodaan esiin, kuinka työn heikko arvostus, kielteinen julkisuus sekä vähäiset resurssit vaikuttavat lastensuojelun julkisuuskuvaan. Johtopäätöksissä otetaan kantaa lastensuojeludiskurssien rinnakkaisuuteen sekä siihen, miten valta elää niiden sisällä. Kontrollidiskurssi on sosiaalisessa mediassa vahvasti esillä, sillä kuten rationaalinen diskurssi tuo esiin, lastensuojelun kielteistä julkisuuskuvaa ylläpitävät skandaalinhakuinen uutisoinnin tapa sekä leimaava keskustelukulttuuri. Toisaalta kumppanuusdiskurssin mukaiset puheenvuorot rakentavat lastensuojelulle tukeen ja auttamiseen perustuvaa julkisuuskuvaa, joka tasapainoittaa kontrollidiskurssin mukaisia tulkintoja. Myönteinen julkisuuskuva edellyttää sosiaalityöntekijöiden julkisia puheenvuoroja lastensuojelun todellisuudesta sekä muutoksia niin rakenteellisiin, organisatorisiin kuin kasvokkaiseen asiakastyöhön liittyviin tekijöihin.
  • Kemppainen, Jasmin (2017)
    Tutkimukseni käsittelee lastensuojelun julkisuuskuvaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käsityksissä ja kertomuksissa. Tutkimukseni tavoitteena on saada sosiaalityöntekijöiden tieto lastensuojelun julkisuuskuvasta näkyviin ja korostaa tutkittavia tiedon tuottajina. Tutkimuksessa sosiaalityöntekijät tuottavat tieteellistä tietoa ilmiöstä, jota ei ole paljon tutkittu. Tutkimuksen alussa esitellään lastensuojelun, julkisuuden ja julkisuuskuvan sekä eettisen ristiriidan käsitteitä aiempien tutkimusten avulla. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu julkisuuskuvan ja eettisten ristiriitojen erilaisista käsitteistä ja teorioista. Aineistona on viiden lastensuojelun sosiaalityöntekijän kertomukset kirjoituspyynnön perusteella. Keräsin aineiston eri-ikäisiltä sosiaalityöntekijöiltä. Narratiivinen tutkimus mahdollisti kertomukset, joissa sosiaalityöntekijät jakavat omia ajatuksiaan ja mielipiteitään tutkittavasta ilmiöstä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät tuottivat kertomuksia omista näkökulmistaan käsin. Sosiaalityöntekijöiden tieto nostaa ja avaa uusia näkemyksiä lastensuojelun ja julkisuuden välisestä suhteesta. Lastensuojelun julkisuuskuva osoittautui kertomuksissa negatiiviseksi. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta lastensuojelun julkisuuskuvaan liittyy epäeettisyys, journalistien vääränlaiseksi koettu käytös ja käsitys lastensuojelusta sekä julkisuuden viihteellistyminen. Lastensuojelua koskeneet uutiset näyttäytyvät tutkittavien kertomuksissa ongelmallisina tuottaen eettisiä ristiriitoja. Vastauksena julkisuuskuvan negatiivisuuteen ja eettisiin ristiriitoihin tutkittavat näkivät oman aktiivisen roolin lisäämisen julkisuudessa ja yhteistyön journalistien kanssa. Tutkittavien näkökulmasta lastensuojelun julkisuuskuvaa voidaan tulevaisuudessa parantaa ja kehittää.
  • Huovila, Leena (2019)
    Sosiaalityö on suosittu aihe mediassa. Median on todettu vaikuttavan mielipiteiden muodostumiseen. Media on tuonut valikoivasti asioita esiin sosiaalityöstä, sillä se kuvataan useimmiten negatiivisessa valossa. Lastensuojelu on saanut muita sosiaalityön kenttiä enemmän huomiota mediassa. Lisäksi viime vuosien aikana sosiaalityön ammattilaiset ovat ottaneet näkyvämmin osaa sosiaalityön julkisuuskuvan rakentamiseen mediassa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen julkisuuskuva sosiaalityöstä muodostuu Helsingin Sanomien kirjoituksissa. Aineisto kerättiin aikavälillä 1.1.-31.8.2018. Aineisto sisälsi yhteensä 96 kirjoitusta Helsingin Sanomien eri osioista. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysin perusteella muodostettiin seitsemän sosiaalityön julkisuuskuvaa rakentavaa kategoriaa, jotka olivat sosiaalityön resurssien vähyys, työn kuormittavuus, keinottomuus, puuttumattomuuden ja puuttumisen kokemukset, onnistumistarinat, osaaminen ja asiantuntijuus sekä sosiaalityön monipuolisuus. Helsingin Sanomien kirjoituksissa sosiaalityöstä muodostunut julkisuuskuva ei ole pelkästään kielteinen, vaan myös positiivisia asioita tuotiin esiin. Tulosten perusteella vähäisten resurssien vuoksi sosiaalityö näyttäytyy suurista asiakasmääristä ja ajanpuutteesta kärsivänä instituutiona, jossa resurssien puute on esteenä paneutuvalle sosiaalityölle. Työn kuormittavuus on yhteydessä resurssien vähyyteen ja se vaikuttaa myös työntekijöiden sitoutumiseen sekä rekrytoimiseen. Sosiaalityön keinot koetaan riittämättöminä asiakkaiden tilanteisiin vaikuttamisessa. Tämän lisäksi sosiaalityöhön liitetään puuttumattomuuden kokemuksia, joissa sosiaalityöntekijöiltä ei saatu haluttua apua. Toisaalta puuttumista saatetaan pelätä tai vältellä. Sosiaalityön julkisuuskuva rakentuu myös onnistumistarinoiden kautta ja sen asiantuntijuutta sekä osaamista arvostetaan. Tulosten perusteella sosiaalityöstä saa monipuolisen kuvan, sillä sosiaalityöntekijät työskentelevät erilaisten asiakkaiden kanssa ja tekevät moniammatillista yhteistyötä. Tutkielman pohjalta herää kysymys siitä, voisiko sosiaalityön muita osa-alueita tuoda enemmän esiin, jotta sosiaalityön julkisuuskuva ei rakentuisi niin vahvasti lastensuojelun ympärille. Alan ammattilaiset näkyivät Helsingin Sanomien kirjoituksissa, mutta heidän osallistumistaan sosiaalityön julkisuuskuvan muodostumiseen tarvitaan yhä enemmän. Usein sosiaalityöstä puhutaan mediassa vain asiakkaiden ja heidän läheistensä näkökulmasta, jolloin viranomaisten toimintaa ei perustella ja asiasta voi jäädä vääränlainen kuva.
  • Kingsley, Suvi (2022)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Suvi Kingsley Työn nimi: Työ, joka vaatii vastapainokseen “kovaa urheilua, lääkkeitä, seksiä tai jotain” – kehysanalyysi lastensuojelun representaatioista Pala sydämestä -draamasarjassa Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: kesäkuu, 2022 Sivumäärä: 63, lähteineen 72. Kolme liitettä: liite 1, 8 sivua; liite 2, 1 sivu; liite 3, 1 sivu. Avainsanat: Lastensuojelu, media, draamasarja, julkisuuskuva, kehysanalyysi, representaatio Ohjaaja tai ohjaajat: Maija Jäppinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: - Tiivistelmä: Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia representaatioita ja kehyksiä Ylen tuottamassa Pala sydämestä -draamasarjassa (2021) esiintyy lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalityöstä. Palkittu draamasarja vie katsojan lastensuojelun avohuollon asiakastapausten äärelle, lastensuojelun johdon neuvotteluihin ja päähenkilöiden yksityiselämän keskelle. Lastensuojelun julkisuuskuvaa aiemmin tutkineen kirjallisuuden mukaan lastensuojelun sosiaalityötä kuvataan usein kielteisestä näkökulmasta, etenkin epäonnistumisten kautta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä rakennetaan mielikuvia joko kovina ja kylminä viranomaisina tai saamattomina hyväntekijöinä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan mielikuvien on havaittu toistuvan fiktiivisten mediaesitysten kuvauksissa. Niin uutismedian kuin fiktiivisten mediaesitysten kuvauksilla on väliä, sillä niiden on osoitettu vaikuttavan työntekijöiden pysymiseen alalla ja sosiaalityöntekijöiden yleiseen arvostukseen. Tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatukseen todellisuudesta vuorovaikutuksessa rakentuvana. Mediaesitykset osallistuvat todellisuuden rakentumiseen. Ne tuottavat merkityksiä ja esittävät asioita aina jostakin näkökulmasta, vaikuttaen siihen, miten maailmaa jäsennetään. Tutkimusaineisto koostui draamasarjan kahdeksasta jaksosta ja lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden fokusryhmähaastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin kehysanalyysia. Kehystämisellä tarkoitetaan sanallisin, äänellisin ja visuaalisin keinoin tehtyä tietoista ja tiedostamatonta näkökulmien valikointia. Kehysanalyysi sopii televisio-ohjelmien rakentamien esitystapojen, representaatioiden, analysoimiseen. Fokusryhmähaastatteluun osallistui kolme haastateltavaa: johtava sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaalityöntekijää lastensuojelun avohuollosta pääkaupunkiseudulta. Haastattelun aikana he katsoivat draamasarjasta valitut 11 katkelmaa ja keskustelivat niiden herättämistä ajatuksista. Haastatteluaineiston myötä kehysanalyysi sai uusia näkökulmia draamasarjassa esiintyviin lastensuojelun kuvauksiin. Aineistosta on tulkittu viisi kehystä: kutsumus, kaaos, kriisi, kontrolli ja valta sekä korruptio. Kutsumuksen kehyksessä lastensuojelun sosiaalityössä korostuvat merkityksellisyys, myötäelämisen kyky ja loppuunpalamisen uhka. Kaaoksen kehyksessä lastensuojelua kuvataan ammattitaidottomana ja hallitsemattomana. Kriisin kehyksessä lastensuojelu näyttäytyy rakenteellisten ongelmien riivaamana. Kontrollin ja vallan kehyksessä lastensuojelua esitetään mielivaltaisena ilman vastuita ja velvollisuuksia, ja samalla ilman oikeaa vaikutusvaltaa asiakkaiden edun turvaamiseksi. Korruption kehyksen kautta tulkittuna hyvä veli -ajattelu rehottaa lastensuojelun työntekijä- ja johtotasoilla. Kehysanalyysi osoitti, että Pala sydämestä -draamasarja rakentaa lastensuojelun sosiaalityöstä ja sosiaalityöntekijöistä kielteisiä representaatioita aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaisesti. Tutkimus yhtyy aiemman tutkimuskirjallisuuden kehotukseen sosiaalityön ammattilaisten ja median edustajien paremmasta yhteistyöstä, jotta lastensuojelun representaatiot voisivat muuttua moniulotteisiksi. Tämän toteuttamiseksi sosiaalityöntekijöitä tulisi kouluttaa median kanssa toimimiseen. Tutkimustietoa tarvitaan lisää siitä, miten fiktiivisissä mediaesityksissä esiintyvät lastensuojelun representaatiot ja kehykset vaikuttavat ei-ammattilaisten mielikuviin lastensuojelusta. Pala sydämestä -draamasarjassa rakennettu kuvaus lastensuojelun maailmasta on tärkeä, sillä se osallistuu lastensuojelun ja sen parissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden yhteiskunnallisen aseman määrittämiseen. Käsillä oleva tutkimus avaa pienen ikkunan siihen, mikä lastensuojelun yhteiskunnallinen kuva on omassa ajassamme