Browsing by Subject "kaavoitus"

Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on selvittää, millainen sosiaalinen-käsite konstruoituu Helsingin Kalasataman alueen osayleiskaavan suunnitteluasiakirjoista. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa, kuvailla ja analysoida, mitä eri merkityksiä sosiaaliseen jäsentyy ja pyrkiä selittämään ja ymmärtämään niiden yksityiskohtaiset piirteet. Tutkimuksen tavoitteena on myös kehittää sosiologista teoriaa. Tavoitteena on lisäksi tuottaa tietoa kaupunkialueiden kehittämisen ja tehdä siihen liittyviä ehdotuksia. Tutkimus on sosiaalisen konstruktionismin tradition piiriin kuuluva kvalitatiivinen tapaustutkimus. Grounded theory toimii tutkimuksen taustateoriana ja sosiologisesti tutkimus perustuu Èmile Durkheimin teoriaan sosiaalisesta. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin kaupungin Kalasataman osayleiskaavan selostuksesta sekä siihen liittyvistä 21 liitteestä (575 sivua). Tutkimuksen analyysimetodina käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja diskursiivista analyysiä. Tutkimuksen tuloksena sen ydinkategoriaksi määrittyy affektiivisen sopeutumisen sosiaalisen ja prokseemisen sosiaalisen kokoava urbaani polyforminen sosiaalinen. Sen voi kuvata yleisiksi ja pysyviksi toimintatavoiksi, joilla erilaisuus hyväksyen toteutetaan ja sovitetaan yhteen elämän eri merkityksiä ja pyrkimyksiä omien resurssien puitteissa eri tavoin representoidussa ja koetussa kaupunkitilassa. Affektiivisen sopeutumisen sosiaalinen nivoo yhteen elämäntavan sosiaalisen piirteet sekä huomioi merkitysmaailmat, joilla yksilöt ja ryhmät määrittävät urbaania relativistista elämäntapaa. Prokseeminen sosiaalinen tunnistaa sosiaalisen erilaiset spatiaaliset piirteet urbaanin kontekstissa. Se yhdistää havaintoja ja teorioita ihmisten tilankäytöstä erityisenä kulttuurin tarkentamisen muotona. Tutkimus osoittaa, että aiempi teoria ei ole ottanut riittävästi huomioon sosiaalisen sopeutumisen ulottuvuutta. Urbaani polyforminen sosiaalinen korostaa yksilön sopeutumista ja vastuuta sen yhteisön koheesiosta urbaanissa kaupunkitilassa, jonka osa hän itse on ja jota hän itse samalla luo. Tästä syystä tutkimuksessa myös esitetään, että Erik Allardtin having, loving, being -teoriaa hyvinvoinnista tuli täydentää käsitteellä communing.