Browsing by Subject "kaivosteollisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)To comprehensively study economic inequality and its development, Distributional National Accounts (DINA) base its inequality measures on the national income as a whole. Focusing on the national accounts part of the project, I follow DINA’s recommendations on modifying the concept of national income to cover some of the aspects it currently excludes. The three proposed modifications account for natural resource depletion, income from tax havens, and reinvested earnings on foreign portfolio investment. In this thesis, I apply all three modifications to the Finnish national income 1975–2022. To estimate the first, novel modification on the depreciation of natural capital, I combine a variety of data sources and methodologies on depletion of timber and minerals. The two modifications to foreign income flows have already been estimated by DINA, and my contribution lies in analyzing the results in the Finnish context. Although depletion of natural resources has gained wide attention, my thesis thus provides the first example where depletion of natural resources has been studied aside the two other modifications. I find that the modifications change national income by between 0.8 and - 5.8 % each year, the effect being largest at the beginning of the 21st century. Moreover, the modifications change the rate of growth in national income by approximately two percentage points each year 1998–2003. The results imply that the way natural resources and foreign income flows are recorded can significantly affect the level of national income and that the effect is not unequivocally negative.
-
(2020)Tutkimus käsittelee Outokummun kaivoksen (1910 1989) ja sen rikastamon jätevesien synnyttämää paikallista jätevesikiistaa arkistoaineistoihin sekä kerättyyn muistitietoon nojautuen. Pohjois Karjalan Sysmäjärvi ja lähivesistöt sekä Outokummun kuparikaivoksen läheiset pohjavedet pilaantuivat 1930 luvulta alkaen kaivoksen ja sen rikastamon happamien ja raskasmetallipitoisten jätevesien seurauksena. Paikalliset maanviljelijät ja kalastajat järjestäytyivät vesiliikkeeksi vaatiakseen jätevesihaittojen selvittämistä, vesistöpäästöjen lopettamista ja parempia korvauksia aiheutuneista haitoista. Tutkimuksessa kuvataan, miten haitankärsijät korostivat järjestäytymisessä omien elinkeinojensa ja niiden tulevaisuuden edellytysten puolustamista. Liikkeen toiminta synnytti uudenlaisia jännitteitä kaivosyhteisön sisällä sekä kaivosyhtiön ja maaseutuväestön välille että maaseutuväestön keskuuteen. Vesiliikkeen toimijat vaikuttivat myös kansallisen vesilain muotoutumiseen. Liikkeen toimijat hyödynsivät ensimmäisten joukossa uuden vuoden 1961 vesilain tarjoamia juridisia välineitä. Kiistassa erityisesti luonnonvesistä riippuvainen karjatalous ja kalastus sekä kaivosteollisuuden päästöt asettuivat vastakkain, ja aineiston valossa tätä jännitettä voi pitää perustavana ajan suomalaiselle vesilainsäädännön kiristämiselle. Tapaus tuo näkyville paikallisen luonnonvarojen käyttöä puolustavan yhteiskunnallisen toiminnan muodon, jota voi pitää luontopolitiikan muotona ja joka osoittaa ympäristöhistoriallisia ja sosiaalihistoriallisia jatkuvuuksia luonnonvaroista käydyissä kiistoissa eri aikoina. Outokummun jätevesitapauksen vaiheita jäljittämällä osoitetaan, että teollisuuden haittavaikutukset olivat paikallisesti ja kansallisesti kiisteltyjä 1940 luvulta eteenpäin, siis jo paljon ennen tutkimuskirjallisuudessa kuvattujen ympäristöliikkeiden, politiikan tai hallinnon syntyä 1970 luvulta eteenpäin. Vaikka vesistöhaitta muistetaan paikallisesti hyvin, sen luonne kiistana ja liikkeen vaatimukset muistetaan heikosti. Outokummussa vesien pilaantuminen nähdään muisteluaineistossa sekä välttämättömänä kaivosteollisuuden seurauksena että surun ja paikan menetyksen kokemusta korostaen.
Now showing items 1-2 of 2