Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kaksoiskansalaisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Kuuluvuuden kokemukset Suomeen muuttaneiden japanilaisten kertomuksissa 
    Veromaa, Julia (2023)
    Tämä tutkielma käsittelee Suomeen aikuisena muuttaneiden japanilaisten henkilöiden kokemuksia muutosta ja sen vaikutuksista elämään. Tutkielma osallistuu antropologiseen keskusteluun käsittelemällä erityisesti keskiluokkaisen muuttoliikkeen vaikutuksia ja uudelleentyöstämistä sekä jäämisen mahdollistamista. Keskeisin tutkimuskysymys on, minkälaisia kuuluvuuden käsityksiä Suomeen muuttaneiden japanilaisten kertomuksissa ilmeni. Kuuluvuuden lisäksi tutkielmassa analysoidaan holistisella otteella useita aiheita, kattaen kulttuurisen toiminnan, mielikuvien, vallan, kansallisuuden ja kansalaisuuden, yhteisöllisyyden sekä toimijuuden näkökulmia. Tutkielmassa tyypitellään ja luokitellaan havaintoja, jotka nousivat viidestä kahdenkeskisestä puolistrukturoidusta ja litteroidusta haastattelusta. Suomeen muuttamisen syyt liittyivät erityisesti arvostettuun ja tuettuun koulutukseen ja muihin positiivisiin mielikuviin Suomesta ja muista Pohjoismaista. Muuttoliikettä motivoivat erityisesti tuet ja ilmainen koulutus. Jäämistä hankaloittivat väliaikaiset oleskeluluvat, kaksoiskansalaisuuden mahdollisuuden puuttuminen ja suomen kielen oppimisen haasteet. Jäämistä mahdollistivat taloudellinen tuki, lasten koulutusmahdollisuudet, vakituinen työ, yhteisöihin osallistuminen, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä tyytyväisyys. Suomessa asumisen eduiksi koettiin esimerkiksi Japania parempi työn ja vapaa-ajan tasapaino, suurempi tasa-arvo ja matalampi hierarkia. Osallistujilla oli erilaisia, osin tilannesidonnaisia identiteettejä ja kuuluvuuden kokemuksia, jotka eivät vaikuttaneet liittyvän Suomessa vietetyn ajan pituuteen. Osallistujat osallistuivat vietetystä ajasta riippumatta suomalaiseksi, kansainväliseksi ja japanilaiseksi miellettyihin aktiviteetteihin ja yhteisöihin. Juhla- ja ruokakulttuuri olivat näkyvimpiä japanilaisen kulttuurin ilmenemismuotoja. Osallistujat suhtautuivat epäröivästi Suomen kansalaisuuden hakemiseen, sillä se tarkoittaisi Japanin kansalaisuudesta luopumista. Suomesta poismuuttamista kohtaan ei ollut vahvoja pyrkimyksiä.
  • Yksi henkilö, yksi kansalaisuus? : Kansalaisuusstatuksen vaikutus etnisen ulkoryhmän lojaalisuuden ja luottamuksen arvioinnissa 
    Sjö, Petja (2016)
    Suomessa on käyty keskustelua mahdollisuudesta rajoittaa kaksoiskansalaisten oikeuksia. Keskustelun kehyksenä voidaan pitää kansallista turvallisuutta. Poliittisella tasolla huolen aiheena on kaksoiskansalaisten kahteen maahan kohdistuvat siteet, eli toisin sanoen se voiko kaksoiskansalaisten luottaa toimivan Suomen etujen mukaisesti vai ajavatko he kenties toisen valtion etuja? Historiallisesti kaksoiskansalaisuuteen on aina liittynyt sisällöllisesti samankaltainen keskustelu. Tässä tutkielmassa tutkittiin, miten tämä poliittisen tason keskustelu näyttäytyy kansalaisten asenteissa. Työn teoreettinen tausta perustuu sosiaalisen identiteetin lähestymistapaan (Tajfel & Turner, 1979; 1986, Turner, ym. 1987), jonka perusteella kansalaisuutta tarkastellaan osana ihmisen sosiaalista identiteettiä. Sen mukaisesti kansalaisuutta voidaan pitää merkityksellisenä kategoriana, jonka perusteella ihmisiä jaotellaan sisä- ja ulkoryhmiin (ns. me ja ne). Kansallisella identiteetillä on taipumus rakentua jo läsnä olevien kategorioiden, kuten kieliyhteisöjen tai etnisten ryhmien päälle. Tästä syystä se muodostaa usein homogeenisen ryhmän, jolloin ryhmän tyypillisestä jäsenestä poikkeavat ihmiset saattavat kokea syrjintää tai heidät pyritään sulkemaan pois ryhmästä. Tutkielma perustuu kehystysmetodiin (framing), jossa tietty ilmiö pyritään kehystämään eri lailla ja tarkastellaan miten tämä kehystys vaikuttaa koehenkilöihin. Koeasetelmassa koehenkilöille (n = 170) esitettiin etnisesti venäläisen henkilön työnhakuprofiili, jossa koeryhmästä riippuen työnhakijan kansalaisuudeksi oli ilmoitettu Suomen, Venäjän tai molempien maiden kansalaisuus. Koehenkilöt vastasivat lomakkeen kysymyksiin työnhakijan kansalaislojaalisuudesta niin Suomea kuin Venäjää kohtaan sekä Suomessa asuvien venäläisten luotettavuudesta. Lisäksi lomakkeessa kartoitettiin koehenkilöiden etnisiä asenteita ja kansallisen identiteetin tasoa. Tutkimuskysymyksinä oli, vaikuttaako kansalaisuusstatuksen manipulointi lojaalisuus- ja luottamusarvioihin ja onko yhteydessä näiden muuttujien kautta etnisiin asenteisiin. Koeryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja lojaalisuusarvioinneissa. Suomen kansalaisten lojaalisuuden arvioitiin kohdistuvan enemmän Suomea kuin Venäjää kohtaan. Venäjän kansalaisten lojaalisuuksien arvioitiin puolestaan kohdistuvan enemmän Venäjää kohtaan. Kaksoiskansalaisten arvioitu lojaalisuus sijoittui näiden ryhmien väliin. Arvioitu lojaalisuus Suomea kohtaan oli epäsuorasti ja positiivisesti yhteydessä etnisiin asenteisiin. Lisäksi kansallisen identiteetin taso kovarioi lojaalisuus- ja luottamusmuuttujien kanssa. Tutkimustulosten perusteella kaksoiskansalaisuuden säilyttämistä pidetään tärkeänä. Vaikka kaksoiskansalaisten lojaalisuuksien arvioitiin kohdistuvan myös Venäjää kohtaan, eivät nämä lojaalisuudet olleet yhteydessä etnisiin asenteisiin. Venäjän kansalaisten kohdalla havaittua negatiivista yhteyttä Suomeen kohdistuvissa lojaalisuuksissa ei kuitenkaan kaksoiskansalaisten kohdalla havaittu.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO