Browsing by Subject "kannatus"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kansalaisten Euroopan unionille ja Euroopan integraatiolle antama kannatus muuttunut eurokriisin seurauksena ja mitkä tekijät selittävät kannatuksen mahdollista muutosta. Eurokriisin seurauksena monet euroskeptiset poliittiset toimijat ovat saaneet merkittäviä vaalivoittoja kansallisten vaalien lisäksi Euroopan parlamentin vaaleissa, ja moni EU-kriittinen puolue on noussut merkittäviin asemiin kansallisella tasolla. Koska Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvat puolueet ovat valtavirtaistuneet läpi maanosan, on perusteltua tutkia sitä, onko euroskeptisismin nousun taustalla kansalaisten perusteellinen asennemuutos Euroopan unionia kohtaan. EU-kritiikkiä ja EU-kriittisiä poliittisia toimijoita tarkastellaan euroskeptisismin ja populismin teoreettisen viitekehyksen kautta. Tutkimuksen aineistona käytettiin eurobarometrien tarjoamaa tietoaineistoa. Selitettävän muuttujan eli Euroopan unionin kannatuksen yhteyttä elämän odotuksiin, tyytyväisyydellä elämäntilanteeseen, yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen ja ikään tarkasteltiin regressioanalyysin tarjoamin keinoin. Tutkimuksen tulos osoitti, että eurokriisi on jakanut euroalueen yhä enenevissä määrin kriisiytyneeseen Etelä-Eurooppaan ja vauraampaan, paremmin menestyvään Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Eurokriisin seurauksena Euroopan unionin kannatus on vähentynyt kaikissa vertailtavissa jäsenvaltioissa, mutta eniten juuri Etelä-Euroopan kriisiytyneissä jäsenvaltioissa. Euroopan unionin kannatuksen selittäjänä kansalaisten yksilölliset näkemykset suhteessa omaan elämäänsä ovat kasvattaneet merkitystään samalla, kun yhteiskuntaluokan merkitys selittävänä tekijänä on vähentynyt. Tutkimus osoitti, että EU-kriittiset katsantokannat ovat tasoittuneet eri yhteiskuntaluokkien sisällä. Unionin kannatuksen muutoksesta on kuitenkin vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan kansalaiset haluavat integraatiota tulevaisuudessa vietävän.