Browsing by Subject "kansainväliset organisaatiot"

Tutkimuksessa keskitytään maailmantalouden 2000-luvun suurimpaan nousijaan, Kiinaan. Kiina on tekemässä paluuta kansainvälisille areenoille ja sen uuden aktiivisuuden veturina on toiminut maan talouskasvu. Kiina on jo ottanut enemmän vastuuta ja suuremman roolin kansainvälisissä organisaatioissa. Tutkimuksessa keskitytään alueeseen, jolla Kiina on vahvimmillaan globaalin poliittisen talouden hallinnassa ja jolla se pystyy esittämään suurimman haasteen länsimaille, eli pitkän aikavälin lainojen tarjoamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Kiina on pitkään profiloitunut kehitysmaiden tukijana, joten on kiinnostavaa selvittää, pitääkö Kiina lupauksensa noustessaan ravintoketjun huipulle. Lisäksi tutkimus tukee tulevaa Kiinan nousuun ja kansainväliseen rooliin liittyvää tutkimusta. Analyysissa tutkitaan Kiina-vetoisia kehityspankkeja, jotka ovat saaneet mediassa suurta huomiota perinteisten kehityspankkien haastajina. Näitä organisaatioita verrataan perinteisiin kehityspankkeihin, Maailmanpankkiin ja Aasian kehityspankkiin. Tutkimuksessa lähdetään oletuksesta, että kehityspankkien merkitys globaalissa taloudessa ja hallinnassa on oleellinen, sillä ne vaikuttavat globaaliin talouteen sekä suoralla toiminnalla, että yleistä kehitysdiskurssia luomalla, muokkaamalla ja vahvistamalla. Kehityspankeissa johtavassa asemassa olevat valtiot voivat hyödyntää kehityspankkeja oman sanomansa ja intresseilleen edullisten ajatusmallien levittämiseen. Kiinan nousuun liittyvä tutkimus esitellään tutkielmassa jakamalla se kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä on tutkijan suhtautuminen Kiinan tulevaan rooliin kansainvälisissä organisaatioissa ja järjestyksessä. Osa tutkijoista uskoo Kiinan sitoutuvan vallitsevaan järjestelmään, sillä se osallistuu kansainvälisiin sopimuksiin ja organisaatioihin. Toiset ovat epävarmoja Kiinan sitoutumisesta, sillä eivät näe merkkejä siitä, että Kiina olisi sisäistänyt kansainväliset normit. Kolmannet pitävät kansainvälisten valtarakenteiden takia lähes väistämättömänä, että Kiina sitoutuisi kansainväliseen järjestykseen. Analyysissa vastataan seuraaviin kysymyksiin: (1) Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja Aasian infrastruktuuri-investointipankin ja Uuden kehityspankin virallisissa, julkisuuteen annetuissa tiedoissa niiden päätöksentekoon, hallintoon ja toimintaan liittyen on verrattuna Aasian kehityspankkiin ja Maailmanpankkiin? (2) Mikä on kaikkein vähiten kehittyneiden valtioiden ja keskituloisten valtioiden asema virallisten, julkisten dokumenttien mukaan Aasian infrastruktuuri-investointipankissa ja Uudessa kehityspankissa verrattuna Aasian kehityspankkiin ja Maailmanpankkiin? Aineistona toimivat organisaatioiden perussopimukset, vuoden 2016 vuosiraportit, ääni- ja osakeoikeusdokumentit sekä virallisen Internetsivut. Menetelmänä käytetään sisällönanalyysia. Analyysin johtopäätöksissä todetaan, että muiden kuin korkeatuloisten valtioiden vaikutusmahdollisuudet ja edustus eli asema on virallisten, julkisuuteen annettujen tietojen mukaan parempi Kiina-vetoisissa pankeissa kuin perinteisissä kehityspankeissa. Kuitenkin tämä johtuu erityisesti keskitason tulotason valtioiden eli esimerkiksi BRICS-valtioiden asemasta. Kaikkein vähiten kehittyneet valtiot ovatkin vahvemmin edustettuna perinteisissä kehityspankeissa kuin Kiina-vetoisissa pankeissa. Analyysin pohjalta voidaan päätellä, että Kiina on tähän mennessä ottanut vetämissään organisaatioissa melko samanlaisen roolin, kuin mikä Yhdysvalloilla ja Japanilla on perinteisissä kehityspankeissa. Tuloksia voidaan tulkita useammasta näkökulmasta. Osa tekijöistä viittaa siihen, että Kiina haluaa ylläpitää vallitsevaa kansainvälistä järjestelmää, mutta haluaa saada enemmän valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia itselleen ja mahdollisesti myös muille BRICS-maille. Toisaalta Kiina-vetoiset pankit ovat lähteneet perinteisten kehityspankkien kanssa eri suuntaan muun muassa kehityksen määrittelyssä ja kehitykseen tähtäävien keinojen valikoinnissa.