Browsing by Subject "kansakunta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tarkastelen työssäni perustuslaillista patriotismia, nationalismia sekä niiden tapoja rakentaa poliittinen identiteetti. Työni lähtökohtana toimii väite, jonka mukaan kansallisvaltio on kontingentti ilmiö ja moderni valtio sekä sitä tukeva poliittinen identiteetti voidaan rakentaa kansakunnan ajatuksen sijaan liberaalin demokratian arvoille ja prosesseille. Väitteelläni on kaksi osaa, joista ensimmäisen muodostaa kritiikki kansakuntien väitettyä historiallisuutta ja luonnollisuutta kohtaan, sekä sen osoittaminen, että nationalismi ei ole sovitettavissa yhteen liberalismin periaatteiden kanssa. Toisen osan muodostaa perustuslaillisen patriotismin käsittely, jossa pyrin rakentamaan teoriasta koherenttia kuvaa ja kuvaamaan miten teorian puitteissa poliittinen identiteetti pyritään rakentamaan deliberatiivisen demokraattisen prosessin varaan. Työni olennainen tavoite on perustuslaillisen patriotismin teorian yhtenäinen kuvaus olemassa olevien lähteiden perusteella, sen eritteleminen suhteessa nationalismiin ja teorian kehystäminen vasten Jürgen Habermasin laajempaa ajattelua. Olen ottanut työssäni lähtökohdaksi sen tarkastelun, miten nationalismi ja sen väitteet poliittisen yhteisön yhteisestä alkuperästä voidaan historiallisen tarkastelun valossa asettaa kyseenalaisiksi, jonka lisäksi olen pyrkinyt osoittamaan, että sen sijaan, että nationalismissa poliittinen identiteetti perustuisi hyvin konkreettiselle kansalliselle kulttuurille, on kyseessä pikemminkin hyvin abstrakti, erilaisin symbolein ja narratiivein ylläpidetty identiteetti. Tukeudun väitteissäni erityisesti Eric Hobsbawmin (1983, 1993), Ernst Gellnerin (1984, 1998) ja Benedict Andersonin (1991) ajatuksiin kansallisesta kulttuurista ”keksittynä perinteenä” ja kansakunnista ”kuviteltuina yhteisöinä”. Tämän lisäksi pyrin osoittamaan, että kansallisen kulttuurin luonteesta johtuen myös liberaalit muotoilut nationalismista ovat viime kädessä ristiriidassa liberalismin periaatteiden kanssa ja toteutuakseen aito liberaali demokraattinen valtio tarvitsee tuekseen toisenlaisen poliittisen identiteetin. Tätä vasten asetan kuvaukseni perustuslaillisesta patriotismista ja jälkikansallisesta identiteetistä. Käyn läpi teorian keskeisiä ajatuksia universaalien moraaliperiaatteiden oikeutuksesta, niiden päälle rakentuvasta deliberatiivisesta diskurssista ja sen varaan rakentuvasta poliittisesta identiteetistä. Esitän, kuinka teoria pyrkii yhdistämään universaalit arvot partikulaariin poliittiseen identiteettiin erottamalla kulttuuri-identiteetit poliittisen yhteisön kollektiivisesta identiteetistä ja perustamalla sen kansallisuuden sijaan kansalaisuuteen. Argumentoin, että nationalismiin rinnastettuna teoria voi näin mahdollistaa autenttisemman poliittiselle osallistumiselle perustuvan identiteetin, jossa samaistumisen poliittiseen yhteisöön tapahtuu kollektiivisen toiminnan kautta. Keskeiset lähteet perustuslaillisen patriotismin kuvauksessani muodostuvat Jan-Werner Müllerin kirjasta Constitutional Patriotism (2007), Ciaran Croninin artikkelista ”Democracy and Collective Identity: In Defence of Constitutional Patriotism” (2003) sekä joukosta artikkeleita, joissa teorian sisäistä rakennetta on käsitelty pintapuolisemmin. Teoriaa käsittelevän lähdekirjallisuuden haasteena on vähäinen tutkimus sekä sisäisen yhtenäisyyden puute. Työssäni pyrin ensisijaisesti rakentamaan teoriasta yhtenäistä kuvaa melko niukkojen lähteiden perusteella ja sitomaan sitä Jürgen Habermasin ajatuksiin demokratiasta, oikeusvaltiosta, nationalismista ja globalisaatiosta, kuten hän on niitä teoksissaan Between Facts and Norms (1996), Postnational Constellation (2004) ja The Inclusion of Other (2005) käsitellyt.
-
(2020)Nokian matka suomalaisesta monialayhtiöstä maailman suurimmaksi matkapuhelinten valmistajaksi on tuttu lähes kaikille suomalaisille. Nokian kasvu kansainvälisillä matkapuhelinmarkkinoilla oli onnenpotku Suomelle kasvun osuessa aikaan, jolloin Suomi kärsi vuosisadan pahimmasta lamasta. Nokia toimi läpi 1990-luvun Suomen talouden veturina, ja yhtiön menestyksellä on ollut pitkälle kantavia vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Suomalaisten mieliin on jäänyt myös yhtiön matkapuhelinliiketoiminnan täydellinen romahtaminen 2000-luvun alussa. Nokian matka markkinajohtajan paikalta täydelliseen katoamiseen vain muutamassa vuodessa on myös kansainvälisesti vertailtuna ainutlaatuinen tapaus. Nokian menestys ja romahdus ovat herättäneet verrattain suurta kiinnostusta myös akateemisessa maailmassa, jossa syitä sekä yhtiön menestykseen että epäonnistumiseen on pohdittu lukuisissa julkaisuissa. Tämä pro gradu -tutkielma ei kuitenkaan ole jatkumoa Nokian menestystä ja romahdusta analysoiville tapaustutkimuksille. Sen sijaan tämä tutkimus linkittyy taloushistorialliseen näkökulmaan tarkastelemalla Nokian, suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen identiteetin välistä suhdetta. Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan, miten Nokian kotipaikka Suomi on näyttäytynyt osana yhtiön toimintaympäristöä ja kuvitteellista yhteisöä yhtiön kasvaessa kansainväliseksi suuryritykseksi. Tutkimuskysymyksen taustalla on politiikantutkija Benedict Andersonin tunnettu käsitys kansakunnista kuviteltuina yhteisöinä ja siihen linkittyvät sosiaalisia imaginäärejä sekä kansallista identiteettiä koskevat teoreettiset viitekehykset. Tutkimuksen primaariaineisto koostuu elämäkerrallisesta kirjallisuudesta, joka sisältää neljän Nokian entisen johtajan muistelmateosta, joissa he käyvät läpi kokemuksiaan Nokiassa työskentelystä. Aineistoa analysoidaan teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa osoitetaan, että Nokian menestyksen alkuvaiheessa sijoittautumien Suomeen on mahdollistanut yhtiön kasvun ja kansainvälisen menestyksen. Kansainvälisen menestyksen myötä Suomea on kuitenkin alettu tarkastelemaan kriittisemmin yhtiön kotipaikkana ja toimintaympäristönä. Toisaalta Nokian toiminnan kasvaessa Suomen etuna on maantieteellisen sijainnin lisäksi nähty valtiojohdon ja elinkeinoelämän rakenteellinen yhteistyö sekä Nokian mahdollisuus vaikuttaa Suomessa tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Tutkimuksessa esitetään vertailua myös muista Nokian tärkeistä markkina-alueista, jotka näyttäytyvät tutkimusaineistossa hyvin erilaisina kuvitteellisina yhteisöinä kuin Suomi. Nokian menestyksen myötä suomalaisten asenteiden yrittäjyyttä kohtaan on koettu muuttuneen positiivisemmaksi. Nokian aikaansaaman asennemuutoksen on vuorostaan nähty edistäneen Suomen elpymistä talouslamasta. Nokian menestyksestä on nähty muodostuneen Suomessa tarina ja symboli, jotka ovat kuvanneet yrittäjyyden mahdollisuuksia ja toisaalta myös suomalaista osaamista maailmalla. Nokian menestyksen ei olla nähty vaikuttaneen ainoastaan suomalaisten mielikuviin itsestään, vaan myös kansainvälisiin mielikuviin Suomesta ja suomalaisten ominaisuuksista. Suomalaisen identiteetin onkin nähty muodostuneen Nokian menestyksen ympärille. Tästä johtuen suomalaisten on koettu ottaneen raskaasti Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahtamisen. Tutkimuksessa osoitetaan, että Suomi on toimintaympäristönä ja kuvitteellisena yhteisönä asettanut sekä mahdollisuuksia että haasteita Nokian toiminnalle. Nokian menestyksellä on myös nähty olevan merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisten identiteettiin. Tutkimus kuitenkin perustuu ainoastaan elämäkertakirjallisuudessa esitettyihin subjektiivisiin näkemyksiin. Näin ollen tässä tutkimuksessa ei tuoda esiin, kuinka Nokian menestys on tosiasiassa vaikuttanut suomalaisen yhteiskunnan muutokseen tai suomalaisten identiteettiin. Tutkimuksen lopussa käydään keskustelua Nokian vaikutuksesta suomalaiseen kuvitteelliseen yhteisöön, jonka voidaan edelleen nähdä elävän Nokian menestyksen varjossa.
Now showing items 1-2 of 2