Browsing by Subject "kuviteltu yhteisö"

Tutkimus tarkastelee Euroopan rakentumista kuviteltuna yhteisönä eurooppalaisissa elokuvissa. Tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää elokuvatutkimusta ja Eurooppa-tutkimusta vastaamalla kahteen tutkimuskysymykseen. Ensinnäkin työssä tarkastellaan sitä, miten elokuvat rakentavat Eurooppaa kuviteltuna yhteisönä. Toiseksi työssä tutkitaan sitä, millaista eurooppalaisuus viiden aineistoelokuvan perusteella on. Tutkimuksen teoreettisena työkaluna on Benedict Andersonin määritelmä kuvitellusta yhteisöstä. Teoriaosuudessa käydään läpi Andersonin kuvitellun yhteisön käsitteen lisäksi eurooppalaisuutta tarkastelemalla identiteetin, kansallisen identiteetin ja eurooppalaisen identiteetin käsitteitä, eurooppalaisuuden esittämisen historiaa sekä Euroopan visuaalista maantiedettä. Eurooppalaista elokuvaa koskevassa luvussa tarkastellaan elokuvan kykyä rakentaa kuviteltua yhteisöä sekä eurooppalaisen elokuvan tutkimusta. Taustalla on ajatus kuvittelemisen ja kuvittamisen yhteydestä: työssä esitetään, että elokuvan kuvat rakentavat identiteettejä kuvittamalla liikkuvalla kuvalla eurooppalaista yhteisöä ja luomalla representaatioita, joille Eurooppa konstruktiona rakentuu. Aineistona työssä on viisi vuosina 2009 ja 2010 valmistunutta elokuvaa eri Euroopan maista. Elokuvat ovat englantilais-saksalais-ranskalainen Ghost Writer, saksalainen Soul Kitchen, ranskalainen Jumalista ja ihmisistä, romanialainen Eu cand vreau sa fluier, fluier ja tanskalainen Submarino. Elokuvat valittiin maantieteellisen kattavuuden ja elokuvakulttuurisen edustavuuden perusteella. Menetelmänä on käytetty laadullista lähilukua, jota voi kutsua myös teoreettiseksi tulkinnaksi. Aineistoa käsitellään Donald McNeillin visuaalisen maantieteen käsittein, joiden avulla analysoidaan sitä, miltä Eurooppaa ja eurooppalaisuus näyttävät elokuva-aineistossa. Lisäksi aineistosta erottuu laadullisen lähiluvun avulla neljä teemaa, jotka ovat vankila, veljeys, uhka ja koti. Työssä tullaan siihen tulokseen, että aineistoelokuvat rakentavat Eurooppaa ja eurooppalaisuutta kuviteltuna yhteisönä käsittelemällä aikaa ja muistia. Elokuvalla on kyky rakentaa kuviteltua yhteisöä kertomalla tarinoita ja muistuttamalla menneistä tapahtumista. Elokuvat kuvittavat yhteisöjä ja identiteettejä liikkuvan kuvan avulla. Viiden aineistoelokuvan visuaalisten merkkien sekä elokuvista kumpuavien neljän teeman perusteella Eurooppa on jumissa liikkuvuuden ja pysyvyyden välillä. Eurooppalaisuutta leimaa eriarvoisuus, sekä vapauden ja vankilan, ja toisaalta paikattomuuden ja pysyvän kodin välinen ristiriita. Elokuvien perusteella eurooppalaisuudelle ominaista on epävarmuus, identiteettikriisi ja tarve katsoa menneisyyteen päästäkseen eteenpäin. Työn teoreettisessa viitekehyksessä identiteettiä ja yhteisöä määriteltäessä tärkeimpiä lähteitä ovat Benedict Anderson ja Stuart Hall. Eurooppa-tutkimuksen osalta keskeisiä lähteitä ovat Donald McNeill, Michael Wintle ja David Morley ja Kevin Robins. Eurooppalaisen elokuvan tutkimusta käsiteltäessä nojataan Wendy Everettin, Mary P.Woodin, Thomas Elsaesserin ja Tim Bergfelderin tutkimukseen. Aineiston tulkinnassa tärkein menetelmällinen lähde on Anu Kantola.