Browsing by Subject "kyberrikollisuus"

Tässä maisterintutkielmassa selvitin, minkälaisia neutralisaatioita keskustelijat antavat rikoskäyttäytymiselleen eräällä Tor-verkon pedofiilien keskustelupalstalla. Yhteiskunnallisesti tutkielmani kiinnittyy keskusteluun seksuaalirikoksiin liittyvästä sääntelystä. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on vuonna 2019 kiristetty, kun rikoslain 20 lukuun lisättiin uusi törkeää lapsenraiskausta koskeva pykälä. Parhaillaan on käynnissä myös seksuaalirikoslain kokonaisuudistushanke, jonka yhtenä tavoitteena on niin ikään ankaroittaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten sääntelyä. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa siitä, millä tavalla pedofiilit käyttävät erilaisia neutralisaatiotapoja lapsiin liittyvän seksuaalirikoskäyttäytymisen selittämiseen ja perustelemiseen anonyymissä verkossa. Teoreettisesti tutkielma kiinnittyy kriminologiseen neutralisaatioteoriaan. Neutralisaatioteorian mukaan neutralisaatiot ovat opittuja tapoja perustella ja oikeuttaa rikoskäyttäytymistä. Opitut neutralisaatiot ovat yksi syy rikoskäyttäytymiseen. Neutralisaatioiden oppimista voi tapahtua vertaisryhmissä, minkä vuoksi aiheen tarkastelu keskustelupalsta-aineistossa on perusteltua. Hyödynnän analyysissä Sykesin ja Matzan (1957) klassisia neutralisaatioita, kun tarkastelen tapoja, joilla keskustelijat pyrkivät oikeuttamaan ja perustelemaan poikkeavaa käyttäytymistään. Pedofiilien motiiveista ja neutralisaatiotavoista on olemassa vähän aiempaa tutkimusta, mutta aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu anonyymin Tor-verkon kontekstissa. Tutkielmassa vastaan seuraaviin kysymyksiin: 1) millä tavoin keskustelijat neutralisoivat rikoskäyttäytymistään Tor-verkon pedofiilien keskustelupalstalla, ja 2) eroavatko keskustelijoiden valitsemat neutralisaatiotavat toisistaan sen perusteella, minkä ikäisestä lapsesta keskustelija on kiinnostunut. Aineisto on kerätty PedoSupportCommunity-keskustelupalstan PedoDebate-keskusteluosiosta ajalta 1.7.2019-31.8.2019. Aineisto muodostui 103 keskustelijan 548 kommentista. Aineiston analyysimenetelmänä käytin laadullista teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Neutralisaatioiden joukossa esiintyi kaikkia klassisia neutralisaatiotapoja ja kahta uutta neutralisaatiotapaa. Uudet neutralisaatiotavat nimesin painekattilaneutralisaatioksi ja rikoksen hyödyn neutralisaatioksi. Painekattilaneutralisaatiota käytti joka neljäs ja rikoksen hyödyn neutralisaatiota noin joka kuudes neutralisaatioita esittänyt keskustelija. Klassisista neutralisaatioista yleisimmin valittu neutralisaatiotapa oli tuomitsijoiden tuomitseminen. Vahingon kieltämisen valitsi joka kolmas ja vastuun kieltämisen joka neljäs neutralisaatioita esittänyt keskustelija. Vetoaminen korkeampiin periaatteisiin ja uhrin kieltäminen olivat vähiten suosittuja neutralisaatiotapoja, ja niitä käytti vain noin joka kymmenes neutralisaatioita esittänyt keskustelija. Aineistossa havaitut neuvot ja oppimisen ilmaisut tukevat ajatusta siitä, että sekä rikostekniikoita että rikollisuudelle suotuisia määritelmiä voidaan oppia vertaisryhmissä. Kaikki keskustelijat eivät suhtautuneet lapsiin liittyvään seksuaalirikoskäyttäytymiseen suopeasti, osa keskustelijoista esitti tuomitsevia asenteita lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kohtaan. Tässä aineistossa eri ikäisistä lapsista kiinnostuneiden ryhmissä oli havaittavissa joitakin eroja. Nuoremmista lapsista kiinnostuneet keskustelijat valitsivat useammin vahingon kieltämiseen ja vastuun kieltämiseen liittyvän neutralisaation. Kouluikäisistä ja puberteettia lähestyvistä lapsista kiinnostuneet keskustelijat valitsivat puolestaan useammin painekattilaneutralisaation tai rikoksen hyödyn neutralisaation. Tämän tutkielman tulosten perusteella on kuitenkin vaikeaa päätellä, onko sillä, minkä ikäisistä lapsista pedofiili ilmoittaa olevansa kiinnostunut, keskeinen vaikutus neutralisaatiotavan valintaan. Aineiston perusteella saatiin sen sijaan viitteitä siitä, että keskustelunaihe ohjaa ainakin jossain määrin neutralisaatiotavan valintaa.Tulokset neutralisaatiotapojen käytöstä vastaavat pääpiirteiltään aiemmassa tutkimuksessa tehtyjä havaintoja. Erot liittyivät uusien neutralisaatioiden käyttöön ja vastuun kieltämisen yleisyyteen. Neutralisaatiotavan valinta vaikutti tulosten perusteella liittyvän ainakin osittain keskustelun aihepiiriin.

Virtuaalivaluuttojen nopeasti kasvaneen suosion sekä niiden tarjoaman anonymiteetin ja suurten voittojen mahdollisuuksien myötä virtuaalivaluutat voivat tarjota houkuttelevan mahdollisuuden talous- ja erityisesti verorikollisuudelle. Kun samanaikaisesti verorikosten kokonaismäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa, herää kysymys, ketkä virtuaalivaluuttojen verorikoksiin syyllistyvät ja voiko ilmiöillä olla yhteyttä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää virtuaalivaluuttojen verorikosten ja niistä epäiltyjen piirteitä suhteessa muuhun vero- ja kyberrikollisuuteen sekä tarkastella minkälaisia syitä epäillyt esittävät teoilleen. Tutkimuksen aineistona toimivat poliisiasiain tietojärjestelmästä poimitut esitutkintamateriaalit vuosina 2013-2019 poliisin tietoon tulleista vero- (RL 29:1-4), kirjanpito- (RL 30:9-10) ja velallisen rikoksista (RL 39:1-6). Tapauksista eriteltiin virtuaalivaluuttoja koskevat tapaukset asiasanahaun avulla, sekä varmennettiin poiminta käymällä jokainen aineistoon valikoitunut tapaus erikseen läpi. Tutkimuksen analyysi toteutettiin ristiintaulukointina tekijöiden piirteiden selvittämiseksi sekä sisällönanalyysinä rikoksista epäiltyjen perusteluiden ja tekojen oikeuttamistapojen tarkastelemiseksi. Tutkimuksessa havaittiin, etteivät virtuaalivaluuttojen verorikoksista epäillyt henkilöt vastaa piirteiltään selkeästi vero-, mutta eivät myöskään kyberrikollisia. Epäillyt vaikuttavatkin jäävän piirteiltään johonkin näiden kahden rikoslajin välimaastoon tarkasteltujen muuttujien osalta. Vaikka lähes kaikki aineiston virtuaalivaluuttojen verorikoksista epäillyt henkilöt myönsivät tekonsa, valtaosa heistä koki teon tapahtuneen tahattomasti. Epäiltyjen perustelut teoilleen voidaan luokitella karkeasti kahteen pääkategoriaan: vetoamiseen tietämättömyyteensä verovelvollisuudesta sekä verovelvollisuudesta annetun ohjeistuksen epäselvyyteen. Epäiltyjen perustelut ovat jossakin määrin linjassa aiemmissa tutkimuksissa verorikollisten antamien perusteluiden sekä toisaalta tutkimuksessa sovelletun Sykesin ja Matzan vuonna 1957 kehittämän neutralisaatioteorian kanssa. Vaikka merkittävä osa virtuaalivaluuttojen verorikoksista jää hyvin todennäköisesti havaitsematta, aineiston koon perusteella voidaan arvioida verorikollisuudessa viime vuosina havaitun tasaisen kasvun johtuvan muista kuin tutkimuksen mukaisista virtuaalivaluuttoihin liittyvistä rikoksista. Koska epäillyt vaikuttavat kuitenkin olevan piirteiltään hieman poikkeavia muista vero- ja kyberrikollisista, aiheen jatkotutkimus voisi tuottaa tärkeää tietoa virtuaalivaluutoilla toteutetuista rikoksista myös laajemmassa kuvassa.