Browsing by Subject "kyvykkyys"

Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavana haasteena on henkilöstöpula, joka varsinkin hoitoalalla on huomattava este laadukkaiden lakisääteisien palveluiden tuottamiselle. Hoitoalan työvoimatilanteen parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta on kehitettävä monella taholla ja aiheesta käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua niin mediassa kuin asiantuntijaorganisaatioissa. Talent management eli kyvykkyyksien johtaminen on kokoava käsite sellaisille prosesseille, joilla organisaatiot pyrkivät tunnistamaan, houkuttelemaan, rekrytoimaan, johtamaan, säilyttämään ja kehittämään kyvykkäitä työntekijöitä. Aiemmassa tutkimuksessa kyvykkyyksien johtamisen on havaittu vaikuttavan positiivisesti työhön sitoutumiseen sekä työssä suoriutumiseen Huolimatta kansainvälisen kyvykkyyksien johtamisen tutkimuksen kasvavasta määrästä, suomalaista tutkimusta hoitotyön johtamisen kontekstissa on tehty vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitotyön lähiesihenkilöiden käsityksiä hoitotyön kyvykkyydestä ja kyvykkyyksien johtamisesta hoitotyön kontekstissa. Tutkimukseni täyttää näin ollen aiemman tutkimuksen aukkoja ja osallistuu ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun hoitoalan henkilöstöpulan syistä sekä pohtii johtamisen keinoja, joilla vastata näihin haasteisiin. Tutkimuskysymykset olivat: 1) mitä hoitotyön kyvykkyys merkitsee hoitotyön lähiesihenkilöiden näkökulmasta ja 2) millaisia näkemyksiä hoitotyön lähiesihenkilöillä on kyvykkyyksien johtamisesta? Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto koostui seitsemästä, hoitotyön lähiesihenkilön teemahaastattelusta, jotka analysoitiin abduktiivisen eli teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman tuloksien perusteella hoitotyön lähiesihenkilöt ymmärtävät hoitotyön kyvykkyyden kolmitasoisena ilmiönä: yksilön, yhteisön ja toimintaympäristön tasolla. Haastateltavien näkemyksissä hoitotyön kyvykkyyksien johtamisessa on tunnistettavissa tutkimuskirjallisuudessa kuvattuja kyvykkyyksien johtamisen osa-alueita, mutta kyvykkyyksien johtaminen konkretisoituu henkilöstöjohtamisen kautta, varsinkin päivittäisjohtamisen keinoin. Tulokset osoittavat myös mitkä tekijät lähiesihenkilöiden näkökulmasta edistävät tai estävät hoitotyön kyvykkyyksien johtamista. Tulokset tukevat monin osin aiempaa kyvykkyyksien johtamisen tutkimusta vaikka juuri tässä kontekstissa tehtyä aiempaa tutkimusta ei juurikaan ole. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitotyön kyvykkyyksien johtaminen on koko henkilöstöä koskevaa lähiesihenkilön toimintaa ja se on integroitu, erottamaton osa lähiesihenkilön päivittäistä henkilöstöjohtamista. Yksilökeskeinen ja eksklusiivinen talent management -ajattelu ei sellaisenaan näytä istuvan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstiin vaan hoitotyön kyvykkyyksien johtamista kuvaavat paremmin inklusiivinen sekä kollektiivinen käsitys kyvykkyyksistä ja niiden johtamisesta. Jatkossa olisi keskeistä tutkia hoitotyön kyvykkyyttä erilaisissa hoitotyön ympäristöissä sekä kyvykkyyksien johtamisen näyttäytymistä eri organisaatiotasoilla. Tulevaisuudessa olisi tärkeää saada lisää ymmärrystä lähiesihenkilötyön merkityksestä ja vaikutuksesta hoitotyön veto- ja pitovoimatekijöihin.