Browsing by Subject "lääkehoitoon sitoutuminen"

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden koulutusohjelma Opintosuunta: Väestötiede Tekijä: Nina Jokirinne Työn nimi: Vanhempien mielenterveysongelmien yhteys astmaa sairastavan lapsen astmalääkeadherenssiin Suomessa Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 03/2022 Sivumäärä: 67 Avainsanat: lapsen astma astmalääkeadherenssi lääkehoitoon sitoutuminen mielenterveysongelmat Ohjaaja tai ohjaajat: Heta Moustgaard, Elina Hiltunen, Pekka Martikainen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Heikko astman lääkehoitoon sitoutuminen eli astmalääkeadherenssi on yhteiskunnalle kallista ja yksilötasolla se aiheuttaa tarpeetonta toimintakyvyn heikkenemistä sekä kärsimystä. Allergia ja astma ovat suomalaislasten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia, ja arviolta viidenneksellä astmaa sairastavista lapsista on heikko astmalääkeadherenssi. Vastuu lapsen lääkehoidosta on vanhemmilla, mutta aiemman tutkimuksen perusteella äidin mielenterveysongelmat heikentävät lapsen astmalääkeadherenssia. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia eikä kaikissa tutkimuksissa ole yhteyttä havaittu. Aiempaa tutkimustietoa on niukasti esimerkiksi isien mielenterveysongelmien yhteydestä lapsen astmalääkeadherenssiin. Lisäksi aihetta on tutkittu lähinnä Yhdysvalloissa pienillä aineistoilla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko vanhempien mielenterveysongelmien ja lapsen astmalääkeadherenssin välillä yhteyttä. Lisäksi selvitetään, selittävätkö muut lapseen ja perheeseen liittyvät tekijät tätä yhteyttä. Viimeiseksi selvitetään, onko vanhempien mielenterveysongelmien ja lapsen astmalääkeadherenssin välinen yhteys erilainen demografisilta ominaisuuksiltaan ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaisten perheiden lapsilla. Tutkimuksen aineisto perustuu Tilastokeskuksen keräämään kokonaisaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen rekisteriaineistoon erityiskorvausoikeuksista sekä lääkeostoista. Tutkimuksessa selvitettiin sellaisten 1-13-vuotiaiden suomalaislasten astmalääkeadherenssia, jotka olivat saaneet astmalääkkeiden ensimmäisen erityiskorvausoikeuden vuosien 1995 ja 2017 välillä (N=83 483). Lasten astmalääkeadherenssia seurattiin erityiskorvausoikeuden saamista seuraavien kahden kalenterivuoden ajalta. Astmalääkeadherenssia mitattiin lääkeostomäärinä sekä hoitavien ja kaikkien ostettujen astmalääkkeiden lääkesuhteena. Vanhempien mielenterveysongelmia mitattiin psyykenlääkeostoina lapsen astmalääkkeiden erityiskorvausoikeuden alkamisvuonna. Analyysimenetelmänä käytettiin Poissonin regressioanalyysia. Ensimmäisinä seurantavuosina lasten hyvän astmalääkeadherenssin osuus on lääkeostomäärinä mitattuna 56 prosenttia, jos vanhemmilla ei ole mielenterveysongelmia. Vastaava osuus lääkesuhteena mitatulle astmalääkeadherenssille on 92 prosenttia. Lasten hyvän astmalääkeadherenssin osuus on pienempi toisina seurantavuosina ja silloin, kun vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Erot astmalääkeadherenssissa kaventuvat toisina seurantavuosina niiden lasten välillä, joiden vanhemmilla on tai ei ole mielenterveysongelmia, koska hyvän astmalääkeadherenssin osuus pienenee enemmän niillä lapsilla, joiden vanhemmilla ei ole mielenterveysongelmia verrattuna lapsiin, joiden vanhemmilla niitä on. Vanhempien mielenterveysongelmien sekä lasten astmalääkeadherenssin välillä havaitaan siis yhteys siten, että niiden lasten hyvän astmalääkeadherenssin suhteellinen riski on pienempi, joiden vanhemmilla on mielenterveysongelmia verrattuna lapsiin, joiden vanhemmilla niitä ei ole. Yhteys säilyy, vaikka huomioidaan lasten ja perheiden demografisia sekä sosioekonomisia tekijöitä. Yhteys ei ole erilainen demografisilta ominaisuuksiltaan tai sosioekonomiselta asemaltaan erilaisten perheiden lapsilla. Tulokset ovat hyvin samanlaisia astmalääkeadherenssin eri mittaustavoilla sekä kummankin seurantavuoden osalta. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Tutkimus tuotti myös lisätietoa vanhempien mielenterveysongelmien yhteydestä lapsen astmalääkeadherenssiin suomalaisessa kontekstissa ja isän mielenterveysongelmien yhteydestä lapsen astmalääkeadherenssiin. Tutkimuksen perusteella koko perheen tilanteen huomioiminen lapsen astmaa hoidettaessa on tärkeää.