Browsing by Subject "läheiset"

Koronavirus levisi alkuvuodesta 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Viruksen leviämisen ehkäisemiseksi rajoitettiin sosiaalista kanssakäymistä, ja vanhusten hoivakoteihin asetettiin vierailurajoituksia. Tässä maisterintutkielmassa selvitetään läheisten kokemuksia vanhusten hoivakotien vierailurajoituksista koronapandemian aikana. Tutkimus toteutettiin keväällä 2020 sähköisen kyselyn avulla (N=334). Tavoitteena on tutkia läheisten rajoituksiin liittyviä mielipiteitä ja selvittää mitkä tekijät vaikuttivat mielipiteisiin ja miten niitä perusteltiin. Tutkimuksen selitettävä muuttuja on kysymys: onko läheisten pääsyn estäminen hoivakoteihin koronapandemian aikana sinusta oikea ratkaisu? Kysymyksessä vastausvaihtoehdot olivat: ”kyllä on” ja ”ei ole”. Lisäksi avovastauksella oli mahdollisuus perustella kantansa. Aineiston analyysi sisältää kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen vaiheen. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla, ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysiprosessilla. Vastaajista yli puolet (54 %) oli sitä mieltä, että läheisten pääsyn estäminen hoivakoteihin koronapandemian aikana oli oikea ratkaisu. Vastaajista 40 % oli puolestaan sitä mieltä, että se ei ollut oikea ratkaisu. Vierailurajoitusta vastustaneet perustelivat kantaansa sillä, että hoivakodissa asuvan asukkaan elämänlaatu on elämänpituutta tärkeämpää. Vierailurajoitusta puolustaneiden perusteluissa elämän varjelu nähtiin tärkeämpänä. Sekä ”kyllä” ja ”ei” vastanneiden mielestä turvallisia tapaamisia olisi pitänyt järjestää huomattavasti aikaisemmin. Tämän tutkielman aineiston vahvuutena on se, että vastanneet henkilöt olivat täyttäneet kyselyn hyvin tunnollisesti, ja kysymyskohtainen kato oli pieni (3 %). Myös avovastauksen jättäneiden määrä oli riittävä kvalitatiiviseen analyysiin. Otokseen ovat tiedonkeruun muodon vuoksi vastaajiksi valikoituneet sellaiset läheiset, jotka käyttävät internettiä ja sosiaalista mediaa. Tämän tutkielman tulosten mukaan vierailurajoituksen aikana keskeisintä on aktiivinen ja avoin tiedottaminen sekä asukkaan ja läheisen välisiin yhteydenpidon mahdollisuuksiin panostaminen. Saatujen tulosten perusteella vierailurajoitus oli oikea ratkaisu, mutta kategorisia vierailurajoituksia tulisi välttää, ja niiden sijaan kehittää joustavasti vaihtoehtoisia tapaamismuotoja, joissa huomioidaan alueellinen tautitilanne sekä taudin leviämisen ehkäiseminen.

Aikaisempi tutkimuskirjallisuus osoittaa, että syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. On myös tunnistettu, että syöpään sairastuneilla on monia, yleisesti havaittuja yhteisiä tuen tarpeita. Yhteisiä tuen tarpeita on myös havaittu syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä välillä. Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli tutkia, mitä olivat syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tuen tarpeet Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluissa, sekä sitä, miten erilaiset taustatekijät vaikuttivat näihin tunnistettuihin tuen tarpeisiin. Tutkielman tavoitteena oli lisätä tietoa syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tuen tarpeista sekä näihin vaikuttavista tekijöistä Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden osalta. Tutkielman aineistona käytettiin Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden valtakunnallista asiakasrekisteriä. Tutkimusjoukkona olivat syöpään sairastuneet ja heidän läheistensä yhteydenotot mainitulla tarkasteluaikavälillä (N=4813). Tutkielman analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysiä. Lisäksi syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä ristiintaulukoinnissa tuen tarpeiden kanssa suoritettiin khiin neliö -testi (χ2). Tutkielman tuloksena syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tuen tarpeita tunnistettiin Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden valtakunnallisesta asiakasrekisteristä seuraavia: psyykkinen tuki, oireisiin liittyvä neuvonta, diagnoosiin, ennusteeseen ja tutkimuksiin liittyvä neuvonta, hoitoihin liittyvä neuvonta, taloudellisiin asioihin liittyvä neuvonta, perinnöllisyysneuvonta, kuntoutukseen ja seurantaan liittyvä neuvonta, elintapoihin liittyvä neuvonta, ennaltaehkäisyyn liittyvä neuvonta sekä yhteystietojen kysely. Tutkielman perusteella tutkielmassa käytetyt taustatekijät vaikuttivat tuen tarpeisiin syöpään sairastuneilla ja heidän läheisillään. Ainoana poikkeuksena tuen tarpeista oli taloudellisiin asioihin liittyvä neuvonta, johon taustatekijöiden lisääminen ei vaikuttanut. Tutkielman logistisen regressioanalyysin perusteella erot tuen tarpeissa syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä välillä tasaantuivat taustatekijöitä lisättäessä. Aikaisemmat tutkimukset syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tuen tarpeista vahvistavat osaltaan tämän tutkielman tuloksia. Kuitenkin on huomioitava, että syöpätapausten määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan sekä yhä useampi syöpään sairastunut parantuu. Tästä syystä syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tuen tarpeista sekä tukemisesta tarvitsemme jatkossa lisää tutkimusta.