Browsing by Subject "lähiö"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2023)Moni suomalainen lähiö on saanut oman tunnistettavan identiteetin, ja erilaiset kulttuuriset käsitykset ja sosiaaliset merkitykset näkyvät kaupunginosahierarkiassa. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä paikan ominaisuuksia Korso saa ja miten Korson maine näkyy Helsingin Sanomien julkaisemissa teksteissä vuosina 2011–2021. Suomalaisessa kontekstissa Vantaalla sijaitseva Korso mielletään usein huonomaineiseksi leimautuneeksi paikaksi ja samalla paikalliset korsolaiset asukkaat mielletään maineeltaan tietynlaisiksi. Tutkielmassa pohditaan myös median osallisuutta huonomaineiseksi leimautuneen lähiön ja sen asukkaiden maineen luomiseen ja uusintamiseen. Tutkielmassa Korson mediateksteissä saamia paikan ominaisuuksia analysoidaan hyödyntäen muun muassa paikan maineeseen liittyvää aiempaa sosiologista tutkimusta sekä Loïc Wacquant'n (2008) alueellisen eli territoriaalisen stigman käsitettä. Tutkielmassa aineisto, Helsingin Sanomissa 2011–2021 julkaistut tekstit, joissa mainitaan Korso tai korsolaisuus, on analysoitu aineistolähtöisesti grounded theory -menetelmää hyödyntäen. Aineistolähtöinen analyysi nosti aineistosta esiin neljä Korson mediajulkaisuissa saamaa ominaisuutta: Korso hurjamaineisena paikkana, Korso haavoittuvaisten paikkana, Korso tavanomaisen elämän paikkana sekä Korson syvän vaikutuksen siellä asuvaan tai joskus asuneeseen. Keskeisinä johtopäätöksinä tutkielmassa todetaan, että erityisesti Korson lähiön ulkopuoliset ajattelevat Korson hurjamaineiseksi paikaksi ja liittävät korsolaisiin jopa alaluokkaisia piirteitä. Media ja fiktio osallistuvat Korson ja korsolaisten hurjan maineen uusintamiseen, kun taas paikalliset korsolaiset hyödyntävät erilaisia strategioita asuinpaikkansa rajun maineen kanssa toimimiseen. Näitä keinoja ovat muun muassa huumori ja jopa Korson brändäys. Korso haavoittuvaisten paikkana tulee aineistossa esiin erilaisina alueella esiintyvinä sosiaalisina ongelmina, epäsiistinä fyysisenä ympäristönä sekä erilaisten globaalien ja lokaalien yhteiskunnallisten muutosten kautta. Aineisto kertoo Korson olevan kuitenkin myös tavanomaisen elämän paikka. Aineiston analyysin kautta tuli myös esiin, miten syvästi Korsossa asuminen vaikuttaa siellä asuvan tai joskus asuneen maailmankuvaan. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten korsolaisuus sallii ja suorastaan edellyttää suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta niin muita ihmisiä kuin paikan ulkonäköä kohtaan. Tutkielmassa tulee myös esiin median vastuu yhteiskunnallisena vaikuttajana.
-
(2024)The urban greenery of Helsinki plays an important role in enabling nature access for city dwellers but as the city develops greenery can be lost under buildings. However, people value their local greenery, which can manifest itself in opposition to development projects. Historical documents can provide insights into how childhood experiences influence the appreciation of urban greenery. This thesis explores how childhood experiences in suburban areas shape perceptions of urban greenery and unbuilt spaces. The research material consists of an oral history collection called "Lapsuus lähiössä", which is stored in the Finnish Literature Society's and gathered between the years 2016 and 2017. The research methodology of the thesis utilizes qualitative content analysis conducted by thematic coding. Theoretically, the thesis draws on oral history research and the study of historical experience. The post-war decades marked an era of various societal change processes, during which Finland can be said to have modernized. The construction of the so-called forest-suburbs was a central process in this modernization. Given their location outside the city centre, suburbs offer an interesting angle for investigating the relationship between urban residents and their environment. Due to their remote locations suburban environments contained a lot of undeveloped space and greenery. Based on the results of the analysis, it can be argued that different natural environments in the vicinity of the neighbourhood played an important experiential role for those who spent their childhood in suburbs. Additionally, spaces left outside urban planning, often referred to as wastelands, have facilitated important experiences related to freedom and adventure, for example.
-
(2020)Tutkielmassa perehdytään Myllypuron ja Kontulan maineeseen selvittämällä, millaisina alueina ja kotipaikkoina nämä huonosta maineesta ja sosioekonomisista ongelmista kärsineet lähiöt on 2000 ja 2010 lukujen aikana esitetty Helsingin Sanomissa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, ovatko Myllypurossa toteutetut laajamittaiset kehityshankkeet vaikuttaneet positiivisesti mediajulkisuuteen. Tutkielman teoreettinen tausta jakautuu kahteen eri tutkimuskeskusteluun. Tutkimusalueiden maineeseen liittyviä lähtökohtia valotetaan kotimaista lähiötutkimusta tarkastellen. Lähiöstä on muotoutunut suomalaisen kaupunkihierarkian huonoin vaihtoehto, jota selittää todellisuuden sijaan paljolti myös lähiöistä käyty negatiivinen keskustelu julkisuudessa. Teoreettisena kehikkona toimii maine, josta huonomaineisten alueiden yhteydessä puhutaan alueen stigmana. Stigma on seurausta alueen asukkaita koskevista kielteisistä stereotypioista, jotka määrittävät aluetta ja asukkaita ulkopuolisten silmissä vaikuttaen negatiivisesti sekä asukkaiden elämään että alueen mahdolliseen kehitykseenkin. Tutkielman aineistona on Kontulaa ja Myllypuroa käsittelevä uutisointi Helsingin Sanomissa vuosien 2000 ja 2017 väliltä. Medialla on keskeinen rooli maineen rakentajana. Helsingin Sanomat on merkittävä mielipidevaikuttaja ja tietolähde myös niiden keskuudessa, joiden tiedot alueista todennäköisimmin ovat puhtaasti mediatietojen varassa. Aineiston analyysi nojaa laadullisen sisällönanalyysin teoriaohjaavaan tutkimusperinteeseen, jolloin analyysissa on painotettu sekä aiemman maine- että lähiötutkimuksen perusteella relevanteimpia sisältöjä. Tutkielman perusteella Myllypuron mediajulkisuuteen perustuva maine on kohentunut tutkimusjakson aikana, kun taas Kontulan on heikentynyt. Kontulan heikentynyt kuva juontaa juurensa stigmaa mukailevan kirjoittelun kasvaneeseen määrään sekä toisaalta alueen paikallista identiteettiä vahvistavan uutisoinnin vähenemiseen. Tämän kaltainen uutisointi on vähentynyt myös Myllypuroa käsittelevässä kirjoittelussa, mutta Myllypurossa on monipuolisten kehityshankkeiden myötä onnistuttu saavuttamaan positiivista mediahuomiota. Alueen fyysisen ympäristön muutoksella on onnistuttu purkamaan niitä paikkoja, joista stigmaa myötäilevä uutisointi lehdessä ammentaa, sekä toisaalta rakentamaan kohteita, joista uutisointi on sisältänyt maineen kannalta myönteisiä sisältöjä. Tulokset todentavat näkemystä maineesta alueen sosiaalisena statuksena. Stigmatisoiva kirjoittelu ammentaa alueen sosiaalisen ympäristön epäjärjestyksestä ja toisaalta maineen kannalta positiiviset sisällöt liittyvät niin ikään alueen sosiaalisen ympäristön positiiviseen muutokseen. Myllypurosta on tutkimusjakson aikana muodostunut lehdessä esimerkillinen ja kehittyvä lähiö, kun taas Kontulan toimii lähiökeskustelussa negatiivisena esimerkkinä. Alueiden lehdessä esitetyt vastakkaiset roolit voivat johtaa niiden väliseen eriytymiseen myös todellisuudessa, jos Myllypuron kohentuneen statuksen myötä alueen kasvanut hintakehitys ohjaa pienituloisempien muuttoliikettä poispäin alueelta, esimerkiksi viereiseen Kontulaan.
-
(2023)Tässä tutkielmassa tarkastellaan Itä-Helsingissä sijaitsevan Roihuvuoren kaupunginosan kehitystä 2000-luvulla. Roihuvuori on 2000-luvulla tullut tunnetuksi aktiivisesta kaupunginosayhdistyksestä, ja noussut mediassakin otsikoihin nopeasti nousseista asuntojen hinnoista. Tutkielmassa kuvataan Roihuvuoren asukasyhteisön syntymiseen ja kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä, ja selvitetään, onko Roihuvuoressa nähtävissä keskiluokkaistumiskehitystä. Tutkielmassa pohditaan myös aktiivisen asukasyhteisön merkitystä alueen kehitykselle. Tutkielman aihe liittyy kaupunkien alueellisen eriytymisen tutkimusperinteeseen. Tutkielman aineistoina toimivat suullista muistitietoa hyödyntävät haastattelut neljän Roihuvuori-aktiivin ja kolmen pitkäaikaisen, ei aktiiviyhteisöön kuuluvan asukkaan kanssa, sekä tilastoaineistot, joilla tarkastellaan alueen keskiluokkaistumista. Haastatteluaineiston analyysissä käytetään apuna laadullisen sisällönanalyysin keinoja, erityisesti teemoittelua, jonka avulla aineistosta nostetaan esiin olennaisia ja usein toistuvia asiakokonaisuuksia. Tilastoaineiston analyysi on deskriptiivistä, eli tilastojen avulla kuvataan alueen kehitystä eri keskiluokkaistumista kuvaavilla mittareilla. Roihuvuoren asukasyhteisö syntyi orgaanisesti tiettyjen aktiivisten henkilöiden ympärille, joita yhdistivät lapsiperhearki ja halu viettää yhteisöllistä lähiöelämää. Yhteisön järjestäytyminen Roihuvuori-seuran ympärille ja alueen paikallisaktivismi saivat alkunsa, kun aluetta kohtasivat muutaman vuoden sisällä kirjaston, ala-asteen ja asukaspuiston purku-uhat, kiista asunnottomien tukiasuntojen rakennuttamisesta, ja kirsikkapuiston istuttaminen sekä siihen liittyvät vuotuiset Hanami-juhlat. Aktiivit kokivat erityisesti vasemmistolaisten arvojen olleen aktiiveja yhdistänyt voima, ja korostivat yhteisten kohtaamispaikkojen merkitystä yhteisöllisyyden jatkuvuudelle. Roihuvuoren keskiluokkaistumiseen viittaavat erityisesti asuntojen hintojen nopea nousu ja korkeasti koulutettujen osuuden kasvu alueella. Toisaalta pienituloisten ja työttömien osuuden kasvu kertovat myös alueen huono-osaistumisesta. Tilastojen perusteella Roihuvuoren kehitys näyttäytyykin ristiriitaisena prosessina, joka viittaa alueen sisäiseen eriytymiseen. Roihuvuoren aktiiviyhteisöllä on ollut tärkeä rooli alueen palveluiden säilymisessä ja alueen maineen kehityksessä. Roihuvuoren aktiiviyhteisössä korostuu kuitenkin arvoliberaalien, usein kulttuuri- ja taidealoilla työskentelevien ja korkeasti koulutettujen ääni, jolloin aktiiviyhteisö ei aina näyttäydy asukkaille yhtä inklusiivisena kuin mihin aktiivit itse pyrkivät.
Now showing items 1-4 of 4