Browsing by Subject "maahanmuuttajapalveluiden jälkihuolto"

Suomalainen yhteiskunta kansainvälistyy ja muuttuu yhä monimuotoisemmaksi. Vaikka maahan on tullut vuonna 2020 uusia turvapaikanhakijoita verrattain vähän, ei pakolaisuus globaalina ilmiönä ole ohimenevä. Myös aiempina vuosina pakolaisina Suomeen tulleet henkilöt tarvitsevat edelleen apua ja tukea uudessa asuinmaassaan. Sosiaalipalveluiden järjestäminen on tässä keskeisessä roolissa. Yksin alaikäisenä Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet nuoret ovat täysi-ikäistyessään erityisen tuen tarpeessa. Heinäkuussa 2020 voimaan tullut uusi kotoutumislain muutos mahdollistaa heille jatkossa jälkihuollon palvelut 25-vuotiaaksi asti. Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy yksin tulleiden pakolaisnuorten tarpeisiin ja arjen kansalaisuuden rakentumiseen jälkihuollon kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisia tuen ja avun tarpeita erään suomalaisen kunnan jälkihuollon työntekijät tunnistavat yksin tulleilla nuorilla olevan ja miten niihin jälkihuollon käytänteissä vastataan. Sen lisäksi tutkimus tuottaa arjen kansalaisuuden teorian avulla tietoa nuorten arjen kansalaisuuden rakentumisesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet maahanmuuttajilla olevan erityistarpeita, joiden vuoksi myös kotoutumisaika on nähty liian lyhyenä. Arjen kansalaisuuteen keskittyvät tutkimukset ovat osoittaneet kansalaisuuden juridispoliittisen näkökulman olevan riittämätön sosiaalipalveluissa. Sen sijaan vuorovaikutukseen, kohtaamisiin ja käytäntöihin keskittyvä moniulotteinen kansalaisuus kuvaa paremmin maahanmuuttajien läpikäymää kansalaistumisen prosessia. Tutkimus lähestyy aihetta laadullisesti tarkastellen jälkihuollon työntekijöiden kertomuksia. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta jälkihuollon sosiaalialan ammattilaisen teemahaastattelusta, jotka on kerätty toukokuussa 2020. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Arjen kansalaisuuden teoreettinen viitekehys on ohjannut tutkimuksen tekoa koko prosessin läpi. Tutkimustulosten perusteella nuorilla tunnistetaan olevan monenlaisia tarpeita, joihin työntekijät pyrkivät jälkihuollon käytänteissä vastaamaan. Kaikkiin tarpeisiin vastaaminen ei ole mahdollista yhteiskunnallisten rakenteiden ja palvelujärjestelmän puitteissa. Nuorten arjen kansalaisuuden voidaan nähdä rakentuvan erilaisista elementeistä, joista keskeisimpiä ovat luottamuksellisen suhteen luominen sekä nuorten autonomian ja toimijuuden vahvistaminen. Arjen kansalaisuuden rakentumista sen sijaan heikentävät kiristynyt maahanmuuttopolitiikka, jotkin yhteiskunnalliset rakenteet ja riittämättömät sosiaalipalveluiden resurssit. Tutkimustulokset luovat kuvaa yksin tulleista pakolaisnuorista, jotka rakentavat omaa arjen kansalaisuuttaan yhteiskunnallisten ja poliittisten paineiden alla. Sosiaalialan ammattilaisten tarjoama aika, psykososiaalinen tuki, käytännön apu ja kumppanuuteen perustuva turvallinen sekä luottamuksellinen ihmissuhde ovat merkittävässä roolissa arjen kansalaisuuden rakentumisen kannalta. Tutkimus tuottaa tietoa työntekijöiden näkökulmasta nuorten kohtaamista haasteista sekä hyvistä jälkihuollon käytänteistä, joiden keskiössä ovat yksin tulleet nuoret yksilöllisine tarpeineen turvaa, pysyvyyttä ja huolenpitoa etsien.