Browsing by Subject "muuttovalmius"

Tutkielma käsittelee 18-30-vuotiaiden Suomessa asuvien työnhakijoiden valmiutta muuttaa työn perässä. Erityisesti työnhakijoihin kohdistuvaa muuttohalukkuustutkimusta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Aineistona on vuonna 2009 mol.fi-työnhakupalvelun kautta kerätty 18-30-vuotiaille työttömille tai työttömyyttä kokeneille nuorille suunnattu kyselyaineisto. Tutkielmassa tarkasteltiin vain vastaajia jotka ilmoittivat vastaushetkellä etsivänsä töitä. Lopulliseen analyysiin päätyi 603 vastaajaa. Analysimenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysiä. Analyysi suoritettiin neljälle hypoteettista muuttomatkaa kuvaavalle vastemuuttujalle sekä Suomen sisäistä muuttovalmiutta kuvaavalle summamuuttujalle. Selittävinä muuttujina käytettiin sukupuolta, ikää, koulutustasoa, yliopistokaupungissa asumista, ja kotitalouden muotoa. Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että matala koulutus ja parisuhde, erityisesti jos vastaajalla on lapsia, vähensivät muuttovalmiutta voimakkaimmin ja järjestelmällisemmin. Tulokset vaihtelivat vastemuuttujan mukaan, mutta vähemmän koulutetut ja parisuhteessa olevat olivat noin kaksi kertaa todennäköisemmin haluttomia muuttamaan enemmän koulutettuihin ja yksi asuviin verrattuna. Myös sukupuoli ja asuinpaikka vaikuttivat muuttovalmiuteen, mutta eivät yhtä systemaattisesti. Naiset olivat miehiä valmiimpia muuttamaan, ja selkeimmin tämän vaikutus näkyi ulkomaille muuttamisen tapauksessa, jossa naiset olivat miehiä noin kaksi kertaa todennäköisemmin valmiita muuttamaan. Yliopistokaupunkien ulkopuolella asuvat olivat yliopistokaupungeissa asuvia vähemmän valmiita muuttamaan, mutta tämä tulos ei ollut kovinkaan vahva. Muuttovalmius laski hypoteettisen muuttomatkan kasvaessa. Valmius muuttaa ulkomaille poikkesi muista vastemuuttujista koulutuksen epälineaarisen yhteyden sekä sukupuolen ja asuinpaikan voimakkaan yhteyden perusteella. Tunnetekijöiden yhteyttä muuttovalmiuteen testattiin tutkimalla lähipiirissä koettua sosiaalista arvostusta kuvaavien muuttujien yhteyttä muuttovalmiuteen. Tunnetekijöitä kuvaavat muuttujat eivät kuitenkaan nousseet järjestelmällisesti tilastollisesti merkitseviksi. Koulutustason, perhemuodon ja sukupuolen yhteydet olivat linjassa aiempien muuttohalukkuus- ja muuttoliiketutkimusten kanssa. Yliopistokaupunkien ulkopuolella asuvien heikompi muuttovalmius taas ei. Monet muuttohalukkuuteen- ja liikkeeseen aiemmissa tutkimuksessa yhteydessä olleet muuttujat eivät olleet yhteydessä muuttovalmiuteen tässä tutkimuksessa. Iän yhteyden puuttuminen herättää kysymyksiä elämänkaarimallin ja muuttovalmiuden yhteyksistä. Työmarkkinastatuksen yhteydessä puuttuminen saattaa indikoida sitä, että työnhakijuus on työmarkkinastatusta tärkeämpi muuttovalmiuteen yhteydessä oleva tekijä.