Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "näkemys"

Sort by: Order: Results:

  • Heikkilä, Miika (2018)
    Tässä tutkielmassa käsitellään ikääntyvien naisten näkemyksiä alkoholinkäytöstä. Tavoitteena on saada tietoa heidän omista näkemyksistään ja koota niitä yhteen. Ikääntyvät naiset muodostavat hyvin heterogeenisen joukon ja he omaavat myös erilaisia käsityksiä alkoholin käytöstä. Tutkimukseen osallistuneet naiset ovat iältään 55–85-vuotiaita. Tutkimusaineisto kerättiin pienen kaupungin alueella Keski-Suomessa. Tutkimus on toteutettu puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla ja 2 teemahaastattelulla. Kyselylomakevastaukset muodostavat tutkimuksen pääaineiston. Kyselylomakkeita jaettiin kolmekymmentä kappaletta ja niitä palautui kaksikymmentäyhdeksän kappaletta. Tutkimuskysymykseni on: Minkälainen on ikääntyvien naisten näkemys omasta ja ikäistensä naisten alkoholinkäytöstä? Aineistoni analyysitapa on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jossa teemoittelun avulla saadaan monipolvinen aineisto tiivistettyä ja sieltä voidaan etsiä tutkimuskysymykseen vastaavia tietoja. Vastauksia analysodaan neljän eri teeman avulla. Ne ovat ensinnäkin paikka, jossa alkoholia käytetään, toisena rituaalinen tapa eli miten alkoholia käytetään, kolmantena alkoholikulutusmäärät ja neljäntenä alkoholinkäytön tarkoitus. Näkemyksiä toisten naisten alkoholinkäytöstä lähestytään suopean suhtautumisen ja kriittisemmän suhtautumisen avulla. Vastaajat suhtautuivat omaan alkoholin käyttöönsä kuvaten sitä sopivaksi ja hyväksyttäväksi. Alkoholinkäytön kontrolli oli vastaajien mielestä koko ajan läsnä. Oma alkoholinkäyttö liittyi selvästi joko nautintoon tai rituaaliseen tapaan. Vastauksissa tulee vahvasti esiin feminiininen juomatapa, jossa alkoholinkäyttö ei ole humalahakuista. Toisten, ikäistensä naisten alkoholinkäytössä nähtiin jonkin verran ongelmia ja kontrollin katoamista. Humala liitetään yleensä toisiin naisiin kun oma alkoholinkäyttö on samaan aikaan kohtuullista. Ikääntyvät naiset käyttävät ja ovat tottuneet käyttämään alkoholia enemmän kuin aiemmat sukupolvet. He ovat hyvin heterogeeninen joukko ja heidän syyt käyttää alkoholia ovat yksilöllisiä. Tutkimuksen tulisi painottua näihin yksilöllisiin syihin, jotta tulevaisuudessa voidaan vastata ikääntyvien naisten alkoholinkäytön aiheuttamiin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin.
  • Ekström, Clarissa (2023)
    Aikaisempien tutkimusten perusteella empatiaa tarvitaan nykypäivän muuttuvassa työympäristössä, erityisesti johtajien ominaisuutena. Empaattisesta johtajuudesta on paljon hyötyä työntekijöille, johtajille sekä organisaatioille. Se voi auttaa luomaan viihtyvämpää ja turvallisempaa työyhteisöä ja saada työntekijät sitoutumaan paremmin työhönsä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, näkevätkö johtajat ja työntekijät empaattisen johtajuuden samalla tavalla ja miten merkitykselliseksi he sen käsittävät. Merkityksellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kahta asiaa: 1. Empaattisen johtajuuden määritelmää eli mitä se tarkoittaa johtajien ja työntekijöiden näkökulmasta 2. Miten tärkeäksi tai hyödylliseksi se nähdään tai mikä empaattisen johtajuuden arvo on. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin fenomenologiaa ja analyysimetodina käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysia, joka mahdollistaa syvällisen tutkimuksen ihmisten subjektiivisesta näkökulmasta ja heidän merkityksellisistä kokemuksistaan. Aineisto koottiin strategisella valinnalla ja puolistrukturoiduilla haastattelumenetelmällä miesvaltaisessa teollisuuden organisaatiossa. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti empatian kokeminen miesvaltaisessa ympäristössä, jossa oletettavasti empatiaa stereotyyppisesti pidetään feminiinisenä ominaisuutena. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että empaattinen johtajuus koostuu aktiivisesta kuuntelusta, ystävällisyydestä ja tunnetaidoista. Empaattinen johtajuus nähdään yhtenä tärkeänä johtamisominaisuutena sekä miehille että naisille, ja tulokset ovat jonkin verran yhteneväisiä aiempien empatian ja empaattisen johtajuuden tutkimusten kanssa. Sukupuoliroolien vaikutus tutkimuksessa jäi kuitenkin osittain epäselväksi. Lisäksi tutkimuksen rajoituksena oli muun muassa se, että jotkut haastatteluista tehtiin etänä ja jotkut paikan päällä, mikä saattaa vaikuttaa tuloksiin. Tulevaisuuden tutkimukset voivat keskittyä osallistujien asenteisiin empatiaa kohtaan, johtajamenetelmien keskusteluun, koulutuksiin tai tapahtumiin, joissa jokainen yrityksen jäsen huomioidaan tai muihin vastaaviin aiheisiin. Myös syvempi ja kattavampi haastattelututkimus voisi auttaa ymmärtämään empaattisen johtajuuden käsitettä ja sen merkitystä entistä paremmin.