Browsing by Subject "naiseus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)Tutkimuksessani tarkastelen sitä, millä tavoin vapaaehtoisesti lapsettomat naiset hyväksyttävät valintaansa jäädä lapsettomaksi kertoessaan lapsettomuudestaan naistenlehtien haastatteluissa. Vertailen vapaaehtoisesti lapsettomien naisten kertomuksia vasten tahtoaan lapsettomiksi jääneiden kertomuksiin: vertailun kautta on mahdollista tuoda esille niitä tapoja, joilla äitiyttä, naiseutta ja lapsettomuutta ymmärretään hegemonisessa diskurssissa. Samalla paljastuu, millaisia vastadiskursseja vapaaehtoisesti lapsettomat naiset käyttävät, ja miltä osin taas tulkinnat lapsettomuudesta ovat yhteneviä maternalistisen diskurssin (ks. Morell 1994) kanssa. Tutkimukseni perustana on aineistolähtöisyys ja lähestymistapani diskurssianalyyttinen; aineistonani käytän naistenlehdissä vuosien 2007-2010 välillä julkaistuja artikkeleita ja haastatteluita, joissa käsitellään tai sivutaan vapaaehtoista ja vastentahtoista lapsettomuutta. Aineistoni vapaaehtoisesti lapsettomat voitiin jakaa kahteen eri ryhmään: niihin, jotka tiesivät jo varhain, etteivät halua lapsia ja niihin, jotka siirsivät lapsentekoa aina vain myöhemmäksi, kunnes lopulta lapsetkin jäivät tekemättä. Lykkääjien kohdalla lapsenteon siirtymistä perusteltiin esimerkiksi työn tai sopivan kumppanin puuttumisen kautta, varhaiset tiedostajat taas vetosivat puuttuviin äidinvaistoihin tai maapallon ylikansoittumiseen. Lapsettomuuden varhain valinneilla lasten hankkiminen ei missään vaiheessa ollut todellinen vaihtoehto, joten päätökseen jäädä lapsettomaksi suhtauduttiin varmuudella — lykkääjien kohdalla taas päätökseen liittyi enemmän ambivalenssia ja pohdintaa siitä, kaduttaako lapsettomuus myöhemmällä iällä. Kumpikin vapaaehtoisesti lapsettomien naisten ryhmä sekä vasten tahtoaan lapsettomiksi jääneet tunsivat ajoittaista ulkopuolisuutta lapsettomuutensa vuoksi. Kertomalla läheisistä suhteistaan esimerkiksi sisarusten tai ystävien lapsiin naiset halusivat osoittaa, ettei lapsettmouus merkitse samaa kuin kokonaan lapseton elämä: lapsettomatkin naiset voivat nauttia saadessaan toimia lasten kanssa tai auttaa näitä esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta. Liitän tutkimukseni laajempaan keskusteluun äitiydestä ja naiseudesta sekä yhteiskunnassamme käynnissä olevaan individualisaatioon: elämänkaaren korvautuessa yksilöllisten valintojen muodostamalla elämänkululla on vapaaehtoinen lapsettomuuskin vain valinta muiden joukossa. Tästä huolimatta äitiys liitetään edelleen kiinteästi naiseuteen, eikä itse valittua lapsettomuutta siten nähdä hyväksyttävänä vaihtoehtona äitiydelle. Vapaaehtoisesti lapsettomien naisten onkin pyrittävä tekemään valinnastaan hyväksyttävä myös ympäristön silmissä tullakseen hyväksytyksi itse naisina ilman lapsia. Käytännössä tämä tapahtuu perustelemalla lapsettomuutta eri tavoin, esittämällä päätös tietoisena ja tarkkaan harkittuna sekä erottamalla äitiys naiseudesta ja toisaalta liittämällä äidillisinä pidettyjä piirteitä myös lapsettomiin naisiin. Samalla naiset kumoavat vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liittyviä stereotypioita ja virheellisiä käsityksiä.
-
(2013)Tutkielman lähtökohtana on selvittää millaista naiseutta roller derbyssä tuotetaan. Roller derby on naisille kehitetty quad-rullaluistimilla pelattava joukkuelaji, joka luokitellaan täyskontaktilajiksi. Roller derbyn –harrastamiseen liittyy kulttuurisia erityispiirteitä, kuten esimerkiksi derbynimien käyttö. Urheilu on androsentrinen sosiaalinen instituutio, jonka rakenteet ovat liitoksissa yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin ja valtasuhteisiin. Urheilun mieskeskeisyys muokkaa myös naisten mahdollisuuksia osallistua urheiluun. Naisurheilu eroaa tuottamuksellisesti miesurheilusta. Tutkielman tavoitteena on selvittää millaista naiseutta roller derbyn kontekstissa tuotetaan. Tutkielmassa pohditaan myös sitä, pystyykö roller derby haastamaan vallitsevia käsityksiä naisurheilusta. Tutkielma hyödyntää Butlerilaista lähestymistapaa sukupuoleen ja sen tuottamiseen. Sukupuoli nähdään sosiaalisena konstruktiona, jota tuotetaan ja vahvistetaan arkipäiväisten performanssien kautta. Tutkielma hyödyntää myös R.W. Connellin näkemystä sukupuolten hierarkkisesta suhteesta selittääkseen urheilussa vallitsevaa mieskeskeisyyttä. Lisäksi käytetään Mimi Schippersin teoriaa hylkiöfeminiinisyydestä sekä sukupuolen manööveristä, jonka kautta sukupuolten välisiä valtasuhteita voidaan neuvotella uudelleen. Myöskin Bahtinin käsitteitä karnevalisoinnista sekä groteskista on hyödynnetty selventämään roller derbyn karnevalistisia piirteitä suhteessa uuden naisurheilun tuottamiseen. Aineisto koostuu pääosin yhdeksästä teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat helsinkiläisiä roller derby –harrastajia. Haastatteluaineisto on kerätty marraskuun 2012 ja tammikuun 2013 välisenä aikana. Haastatteluaineiston analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä. Haastatteluaineiston lisäksi tutkielma hyödyntää roller derbystä olemassa olevaa Internet-materiaalia sekä lehtiaineistoa, jonka lisäksi aineistoa on kerätty myös havainnoinnin kautta. Tutkielman keskeisenä tuloksena on, että roller derbyssä on muokkaantunut suotuisa ympäristö voimaannuttavalle naiseudelle. Voimaannuttava naiseus rakentuu tiiviin yhteisöllisyyden ympärille sekä sen kautta. Yhteisöllisyys ja yhteistyö kuvaantuvat lajin elinehtona ja joukkuelajissa menestyksen edellytyksenä. Voimaannuttavan naiseuden kautta roller derbyn toimintaympäristössä on myös muokkaantunut kauneusihanne, jonka kautta on mahdollista ottaa etäisyyttä yleisesti vallitsevista käsityksistä naiskauneudesta, naisurheilusta sekä urheilevasta naisesta. Tutkielmassa pohditaan myös median roolia urheilun androsentrisyyden ylläpitäjänä sekä sen asennoitumista roller derbyn kaltaiseen normista poikkeavaan naisurheiluun. Media kuvautuu yhtäällä tärkeänä välineenä roller derbyn harrastajille lajin eteenpäin viemiseksi, toisaalta media ei täytä harrastajakunnan toiveita esittää roller derbyä urheilulajina. Median primäärinä kiinnostuksen kohteeksi valikoitui lajin erityispiirteet, kuten vaatetus ja derbynimet ja se, että harrastajat ovat naisia. Tarjoamalla roller derbylle vakavasti otettavan urheilulajin sijasta alakulttuuriasemaa, median voidaan katsoa vahvistavan käsitystä legitiimistä naisurheilusta, jollaiseksi roller derbyä ei haluta mieltää. Roller derbyn katsotaan kuitenkin pystyvän haastamaan vallitsevia käsityksiä naisurheilusta yhdistämällä naiseuden fyysiseen urheiluun ja tuottamalla näin perinteisestä naisurheilusta poikkeavaa uutta naisurheilua.
Now showing items 1-2 of 2