Browsing by Subject "naisjohtajat"

Työn tarkoituksena on tarkastella, mitä sukupuoleen liittyviä teemoja voidaan löytää julkisesta keskustelusta silloin, kun naiset astuivat virkoihin, joita ei naisilla ollut aiemmin Suomessa ollut. Tutkimustulokset voidaan kytkeä laajempaan keskusteluun siitä, miten naisista puhutaan politiikassa. Työssä on sovellettu jälkistrukturaalisista sukupuolikäsitystä, jossa sukupuoli ymmärretään kulttuurillisesti ja historiallisesti rakennettuna. Sukupuolta ylläpidetään ja rakennetaan muun muassa politiikassa ja mediassa. Media voidaan nähdä kulttuurillisesti keskeisenä alana, jolla rakennetaan käsityksiä sukupuolesta. Naiset ovat Suomessa olleet aliedustettuja politiikassa ja varsinkin maskuliinisiksi määritellyillä ”kovan” vallan alueilla. Tutkimuksen lähtökohdaksi on otettu neljä maskuliiniseksi miellettyä kovan vallan virkaa, joihin naiset ovat päässeet viimeiseksi. Tarkasteluun on valittu puolustusministerin, presidentin, pääministerin ja valtiovarainministerin tehtävät. Työssä on tarkasteltu Elisabeth Rehnin, Tarja Halosen, Anneli Jäätteenmäen ja Jutta Urpilaisen valtaannousuun liittyviä keskusteluja ja uutisointia mediassa. Työssä on keskitytty siihen, miten naispoliitikoista puhuttiin mediassa heidän noustessaan valtaan. Aikarajaus on kaksi viikkoa kustakin valtaannoususta ja tarkasteluajankohdat sijoittuvat 20 vuoden ajalle. Lähdeaineistona on käytetty kahta sanomalehteä, yhtä iltapäivälehteä ja yhtä naistenlehteä. Aineistoon on valikoitunut hyvin erilaista materiaalia uutisartikkeleista mielipidekirjoituksiin, muotiin ja pakinoihin. Tämä jo itsessään kertoo, miten monipuolisesti sukupuoleen liittynyttä keskustelua lehdissä on käyty. Työssä on käsitelty aihetta aineistosta nousseiden teemojen kuten ulkonäön ja erilaisten muutosuhkien avulla. Työssä on lähdetty siitä olettamuksesta, että sukupuoli näkyy erilaisissa keskusteluissa valtaan nousevista naisista. Näin voidaan myös tulkita käyneen. Sukupuolesta puhuttiin hyvin erilaisin, mutta usein stereotyyppisin tavoin ja se nousi eri keskustelujen ja argumentoinnin keskiöön. Sukupuolella nähtiin olevan vaikutusta politiikkaan ja sitä ympäröiviin keskusteluihin.