Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "narratiivinen kriminologia"

Sort by: Order: Results:

  • Junni, Annukka (2021)
    Tässä kriminologian maisterintutkielmassa tutkin incel-yhteisön kriminologisia narratiiveja incels.co -keskustelupalstalla. Tarkastelen incel-yhteisöön liitettyjä surmaajia käsitteleviä narratiiveja ja analysoin, miten niissä ilmenee rikosmyönteisiä asenteita. Aiheen tutkiminen on sekä kriminologisesti että yhteiskuntapoliittisesti merkittävää. Incelit eli vastentahtoisessa selibaatissa elävät muodostavat etenkin verkossa yhteisön, jossa kannatetaan äärimmäisen misogynistisiä näkemyksiä ja koetaan, että yhteiskunnassa hierarkia määräytyy sukupuolen ja viehättävyyden perusteella näin suosien naisia ja syrjien miehiä, jotka eivät ole viehättäviä. Liikkeen nimissä tehtyjä väkivallantekoja on luonnehdittu poliittisesti motivoituneeksi väkivallaksi. (Baele, Brace & Coan, 2019). Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii oppimisteoria. Eriyttävän oppisaltistumisen teorian mukaan rikosalttius on oppimisen tulosta ja rikoskäyttäytyminen opitaan kommunikoimalla muiden kanssa (Sutherland & Cressey, 1978). Yleisessä oppimisteoriassa rikosmyönteiset asenteet voidaan jakaa moraalitunteisiin liittyviin asenteisiin, rikollisiin samaistumiseen, kontrollin vastaisiin asenteisiin ja neutralisaatioihin (Andrews & Bonta, 2010). Tutkimusmenetelmänäni olen hyödyntänyt narratiivista kriminologiaa. Narratiivinen kriminologia on kiinnostunut siitä, miten tarinat eli narratiivit inspiroivat, yllyttävät tai ylläpitävät vahingolliseen toimintaan osallistumista tai estävät tästä toiminnasta irtautumista (Presser & Sandberg, 2015). Tutkielman aineisto on kerätty loka-marraskuussa 2019 sittemmin suljetulta incels.co -nimiseltä keskustelupalstasivustolta. Analysoitavia kommentteja on yhteensä 386 yhteensä seitsemästä eri surmaajia käsittelevästä keskustelusta. Analyysi osoittaa, että ihailunarratiiveissa esiintyy surmaajien näkemistä pyhimyksenä, sankarina sekä sisällöntuottajana. Kostonarratiiveja kohdistetaan naisia sekä yleisesti yhteiskuntaa kohtaan. Samaistumisnarratiiveissa keskustelijat samaistuvat surmaajan henkilöprofiiliin ja osoittavat heitä kohtaan empatiaa. Toisaalta heillä on myös samaistumiseen liittyviä torjuvia asenteita. Samaistumisnarratiiveja löytyy aineistosta eniten. Analyysin perusteella pyhimys-, sankari-, sekä kostonarratiivit ovat kriminologisesta näkökulmasta kaikista vahingollisimpia. Analyysin perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että yhteisön kriminologiset narratiivit opettaisivat tai edistäisivät rikosmyönteistä käyttäytymistä. Toisaalta analyysi vakuuttaa, että yhteisön kannattama misogynistinen maailmankuva on vahingollinen, ja se voi johtaa rikolliseen käyttäytymiseen. Kriminologisten narratiivien performatiivisuus on potentiaalisesti vaarallista, koska yhteisön ideologia ei vain jäsennä maailmaa vaan myös muovaa sen jäsenten todellisuutta. Todellisuuden muovaaminen eli uusien ideologioiden omaksuminen opitaan verkossa.
  • Veid, Henriikka (2023)
    Tutkielma tarkastelee romanitaustaisten naisvankien kokemuksia ja näkemyksiä rikollisuuteen johtaneista kehityspoluista. Tutkielman kohteena ovat romaninaisvankien kertomukset heidän elämänkulustaan. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisen rikospolun seurauksena naiset ovat päätyneet vankilaan sekä miten he itse käsittävät rikollisuutensa taustalla vaikuttavia tekijöitä ja luonnehtivat rikollisuuteen johtaneita kehityspolkuja. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tieteellistä tietoa romaninaisten rikosurista ja heitä rikollisuuteen kiinnittävistä tekijöistä. Lisäksi tutkielman tarjoaa romaninaisvangeille mahdollisuuden tulla kuulluksi. Tutkielmaa luettaessa on huomattava, että se koskee hyvin erityistä ryhmää romanikulttuurin sisällä, eikä tutkielman tuloksia tule siten yleistää koskemaan koko romanikulttuuria. Tutkielman aineisto koostuu seitsemän romanikulttuuriin identifioituvan naisvangin yksilöhaastattelusta, jotka toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin tietokoneavusteisesti. Analyysissa hyödynnettiin narratiivista kriminologiaa ja sisällönanalyysia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu yleisen paineteorian, elämänkaarikriminologian sekä feministisen kriminologian varaan. Paineteorian avulla tutkielmassa pyritään ymmärtämään rikosmotivaatiota aiheuttavia tekijöitä, kun taas elämänkaarikriminologian epävirallisen sosiaalisen kontrollin käsitteen avulla tarkastellaan olosuhteita, jotka voivat kanavoida rikosmotivaatiota rikolliseksi käyttäytymiseksi. Feministinen kriminologia kiinnittää tutkimusta aiempaan naisista tehtyyn kriminologiseen tutkimukseen sekä naiserityisyyteen. Aineiston analyysissa nousee esiin neljä erillistä kehityspolkua rikollisuuteen. Kehityspolut ovat osittain limittäisiä ja voivat esiintyä yhtäaikaisesti. Ensimmäinen kehityspolku kytkeytyy sosioekonomiseen huono-osaisuuteen, toinen lapsuuden aikaisiin haitallisiin kokemuksiin, kolmas rikollisuuden ylisukupolvisuuteen sekä neljäs miesten ja naisten välisiin valtaeroihin. Miesten ja naisten välisiin valtaeroihin liittyvässä kehityspoluissa kytkeytyivät yhteen naisten asema ja sukupuoliroolit, parisuhdeväkivalta sekä sijaisrikollisuus ja kumppanin rikosten omistaminen. Kaikki neljä löydettyä kehityspolkua ovat aiheuttaneet naisille yleisen paineteorian mukaisia stressitekijöitä sekä vaikuttaneet naisten kokeman sosiaaliseen kontrollin kaventumiseen. Tutkimus on linjassa aiemman naisvankien rikollisuuden kehityspolkuja tarkastelleen tutkimuksen kanssa. Tulosten perusteella romaninaisten rikospoluissa on huomattavissa selvää kehityksellisyyttä, jossa erilaiset rikollisuudelle altistavat tekijät ovat kasautuneet. Kasautuminen on usein alkanut jo lapsuudessa. Lisäksi romaninaisvangeilla esiintyy erityisiä haavoittuvuustekijöitä ja poikkeuksellisen haastavia sosiaalisia tilanteita, joihin puuttuminen vankeusajan puitteissa on vaikeaa. Nämä tekijät tulisikin ottaa huomioon niin oikeusprosessissa kuin rikosseuraamusjärjestelmässäkin. Huomiota tulisi kiinnittää etenkin ennaltaehkäisyyn ja vankeusajan kuntoutukseen sekä selvittää mahdollisuuksia vapautumisen jälkeiseen kuntoutukseen.