Browsing by Subject "nuorten yhteiskuntatakuu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2014)Tutkin työssäni nuorisoon ja nuorisotyöttömyyteen liittyviä käsityksiä suomalaisessa politiikassa ja niissä viime vuosikymmenien aikana tapahtuneet muutokset. Lähestyn aihetta vertailemalla vuonna 1980-luvun nuorisotakuukokeilua edeltänyttä keskustelua 2013 alussa voimaan tulleesta Nuorisotakuu-uudistuksesta käytyyn keskusteluun. Käytän nuorisotyöttömyyden problematisoinnin hahmottamisessa pääasiallisesti Carol Bacchin WRP-analyysia. Arvioin WPR-analyysin osana myös retorisia keinoja, joilla kansanedustajat tuovat omia ja puolueensa näkemyksiä esiin sekä sitä, miten kokemuksia ja odotuksia suhteutettiin ja miten odotushorisontin muutokset ilmenivät. Hyödynnän Kari Palosen näkemystä parlamentarismista retorisena politiikkana sekä Reinhart Koselleckin teoriaa menneen kokemustilan, nykyhetken ja odotushorisontin yhteydestä. Aineistoani toimivat eduskunnan pöytäkirjat valtiopäiviltä 1982-83 ja 2011-12. Lisäksi aineistooni kuuluivat Kalevi Sorsan III ja IV sekä Jyrki Kataisen hallitusohjelmat sekä Nuorisotakuun kotisivut. Tutkimuksessani käy ilmi, että 1980- luvun nuorisotyöttömyys ja 2000-luvun nuorisotyöttömyys esitettiin osittain samanlaisena ongelmana. Erityisesti samankaltaisuuksia löytyi suhteesta nuorisoon ja työhön. Nuoret nähtiin sekä 1980- että 2000-luvun keskustelussa erityisryhmänä, johon voitiin, ja tuli kohdistaa erityisiä työllistämistoimenpiteitä. Työ näyttäytyi molemmissa keskusteluissa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin perustana sekä keinona kiinnittyä yhteiskuntaan. Työtöntä nuorta uhkasi passivoituminen sekä henkiset ja sosiaaliset ongelmat. 2000-luvulla työttömyyden epätoivottuihin vaikutuksiin viitattiin syrjäytymisenä. Koulutuksen ensisijaisena tehtävänä nähtiin kummassakin keskustelussa valmistaa nuori työelämään. 1980-luvulla koulutuksen tilaan kohdistui myös kritiikkiä. Tutkimukseni osoitti, että nuorisotyöttömyyden representaatio on jonkin verran muuttunut 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Nuorisotyöttömyys esitettiin 1980-luvulla inhimillisenä yksilön ongelmana, kun se 2000-luvun keskustelussa esitettiin vahvemmin kansantaloudellisena ongelmana. 2000-luvun keskustelussa nuoret esitettiin passiivisempina kuin 1980-luvun keskustelussa. 2000-luvulla ongelma myös käsitetään yksilön ominaisuuksista johtuvana ongelmana ja siihen oltiin valmiita puuttumaan aiempaa hanakammin. Nuorten aktivoinnista on tullut politiikassa tärkeä tavoite. Molemmissa keskusteluissa nuorisotyöttömyyttä selitettiin vaikealla taloustilanteella. 1980-luvulla vaikea taloustilanne kytki nuorisotyöttömyyden osaksi yleistä työttömyyttä. 2000-luvun keskustelussa vaikea taloustilanne tuotiin esiin hallituksen ponnistuksille lisää painoarvoa tuovassa retoriikassa. 2000-luvulla nuorisotyöttömyydelle haettiin lisäksi vertailupohjaa historiasta. Erityisesti 1990-luvun lama näyttäytyi odotushorisontissa uhkakuvana, mihin tilanne pahimmillaan johtaisi. Nuorten yhteiskuntatakuukokeilua ja nuorisotakuuta pidettiin yleisesti myönteisinä uudistuksina. Ne näyttäytyivät kumpikin vasemmistolaisina uudistuksina. 1980-luvulla omaa rooliaan korostivat SKDL ja SDP, 2000-luvulla nuorisotakuu oli selkeästi sosiaalidemokraattien ykköshanke. Uudistusten välille ei samankaltaisuuksista huolimatta syntynyt 2000-luvun keskustelussa yhteyttä. Kansanedustajien suhtautuminen nuorisotyöttömyyteen näyttää kolmenkymmenen vuoden aikana tiukentuneen. Tulos on yllättävä, ja se tuskin olisi ollut samanlainen ilman WPR-analyysiä.
-
(2012)Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille nuorten näkemyksiä työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä ja toimenpiteistä. Vertailuaineistoa, joka on nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportti, peilataan nuortennäkemyksiin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen täysimääräisenä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat istuvan hallituksen kärkitavoitteita. Nuorisotyöttömyyden ollessa korkealla tasolla on tärkeää jäsentää myös nuorten näkemyksiä työllistymisen keinoista. Tutkimus pyrkii tuomaan esille nuorten oman äänen ja kartoittamaan heidän näkemyksiään. Tutkimuksen ensisijainen aineisto on saatu Työministeriön nuorille syksyllä 2011 teettämästä kyselystä 'Nuorten ääni kuuluviin'. Nuorten näkemykset työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä on saatu analysoimalla aineistolähtöisesti kyselyssä ollutta avokysymystä, 'kerro lopuksi ajatuksiasi – toiveita tai pelkoja – tulevasta työurastasi'. Kysymykseen oli vastannut 2782 nuorta. Pelkistämisen, ryhmittelyn ja abstrahoinnin tuloksena aineistosta saatiin muodostettua kymmenen alaluokkaa ja viisi yläluokkaa. Yläluokiksi muodostuivat ennakointi, työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö, työuran takkuinen alku, virallisten toimenpiteiden tehottomuus sekä ennakkoluulot ja syrjintä. Tutkimuksen lopullinen aineisto koostui 314 vastaajasta. Tutkimuksen tuloksien mukaan nuoret kokevat työelämän ja työmarkkinoiden todellisuudesta kertovan riittävän ja ajantasaisen tiedon, oppisopimuskoulutuksen, oppilaitosten ja työnantajien välisen yhteistyön työllistymistä edistäviksi tekijöiksi. Työllistymistä ehkäiseviä tekijöitä olivat työkokemuksen ja työelämäsuhteiden puutteesta johtuva työpaikan saamisen vaikeus, TE-toimistojen tehottomuus ja palvelun laatu, työharjoitteluiden negatiivinen vaikutus työllistymiseen ja naisten, vammaisten ja vajaakuntoisten syrjintä työhönotossa. Mielenterveysongelmista kärsineet nuoret kokivat kuntoutuksen keskeytymisen tai sen epäämisen olevan esteenä työllistymiselle. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportissa esiintyvät toimenpide-ehdotukset vastasivat osittain nuorten näkemyksiä työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä, mutta joihinkin nuorten esiin tuomiin näkökohtiin työllistymistä ehkäisevistä elementeistä raportti ei pystynyt vastaamaan. Yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportissa tunnistetaan oppisopimuskoulutuksen työllistävä vaikutus ja tiedotuksen ja neuvonnan lisäämisen tarpeellisuus. Työryhmä on väliraportissaan ottanut kantaa myös työkokemuksen puutteen negatiivisiin vaikutuksiin työllistymisessä, TE-toimistojen toiminnan tuloksellisuuteen sekä vammaisten, vajaakuntoisten sekä mielenterveysongelmaisten heikkoon asemaan työmarkkinoilla. Työharjoitteluiden työllistymistä haittaavaan vaikutukseen ja naisten syrjintään työmarkkinoilla väliraportissa ei otettu kantaa.
Now showing items 1-2 of 2