Browsing by Subject "nykymarxismi"

Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielma paneutuu amerikkalaisen yhteiskuntakriitikon Noam Chomskyn yhteiskuntateorian sosiologiseen merkitykseen. Tarkastelutapana on käsiteanalyysi, jolloin tutkimusotteen tarkoituksena on käsitejärjestelmien konstruointi. Chomskyn käsitteet tulevat jäsennetyiksi, tehdään ymmärrettäväksi niihin liitettyjä merkityksiä ja selkeytetään niiden suhdetta lähikäsitteisiin. Chomskyn yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä eritellään yhdenmukaisen määrittelyn tai ymmärryksen löytämiseksi ja arvioidaan niitä nyky-yhteiskuntatieteen valossa. Noam Chomskya pidetään yhtenä merkittävimpänä viime vuosisadan teoreettisen kielitieteen kehittäjänä. Filosofina Chomsky edustaa rationalismia ja tiedekäsityksessään hän vaatii käsitteellistä selkeyttä ja empiiristä testattavuutta. Hänen merkityksensä kuitenkin ylittää oman tieteenalan rajat. Sosiologiassa Chomsky vaikutti merkittävällä tavalla Talcott Parsonsin myöhäisvaiheen teorian kehittelyyn. Chomsky on toiminut yhtenä näkyvimmistä Yhdysvaltain ulkopolitiikan ja kansainvälisen roolin kriitikkona jo Korean sodan ajoista lähtien. Chomskyn yhteiskuntakritiikki kohdistuu sekä kapitalismiin että neuvostotyyppiseen sosialismiin. Chomskyn positiivinen ohjelma perustuu anarkosyndikalistiseen traditioon. Chomskylle kaupallinen moderni yhteiskunta on eräänlainen yhteiskunnan syntiinlankeemus, jossa ihmisyksilön historia erkanee ihmislajin historiasta. Samankaltainen universaaleista eettisistä periaatteista vieraantuminen leimaa valtiososialismia. Chomskyn yhteiskuntateoriassa ihmislajin universaalit eettiset periaatteet ovat vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus, eli itse asiassa Ranskan vallankumouksen periaatteet. Chomsky antaa näille ajatuksille kuitenkin omintakeisen sisällön, joka poikkeaa niin perinteisestä liberalismista kuin vasemmistolaisista valtavirtasuuntauksista. Chomsky edustaa anarkosyndikalistista traditiota tai, kuten hän itse sanoo, libertaarista sosialismia. Chomsky on paitsi ihailtu, myös kaikkein kiistellyimpiä intellektuelleja. Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että jos halutaan kritisoida Chomskya tulisi kritiikin kohdistua yhtäältä anarkistiseen valtiokäsitykseen ja toisaalta syndikalistiseen ihannekuvaan ammattiyhdistysliikkeestä. Chomskyn ajattelun yhteiskuntatieteelliset komponentit: valtiokäsitys ja luokkakäsitys ovat niitä kohtia Chomskyn ajattelussa, joissa on voimakas yhteiskuntatieteellinen lataus. Näissä kohdin Chomskyn ajattelu näyttää olevan myös haavoittumaisimmillaan. Chomskyn yhteiskuntateoriaan sisältyy joitakin marxilaisuuden aineksia, mutta hän ei ole mikään Marx-eksegeetikko. Hän pitää marxilais-leniniläistä filosofiaa yhtä tyhjänä kuin postmoderneja virtauksia. Chomskyn sitoutuessa analyyttiseen filosofiaan hänellä voisi olla hedelmällinen yhteys analyyttiseen marxismiin, erityisesti keskusteltaessa niin sanotuista reaalisista utopioista. Chomskylla on kuitenkin aika vähän sanottavaa konkreettisista kapitalismin vaihtoehdoista. Chomskyn kritiikki sosiologiaa kohtaan ei kohdistu sosiologian perusteorioihin vaan pikemminkin sosiologien eetokseen. Kritiikin ytimessä on ajatus, että intellektuellit välttelevät perustavien yhteiskunnallisten ongelmien käsittelyä ja pääsääntöisesti oman yhteiskuntansa kritiikkiä. Vaikka Chomskyn tarjoama vaihtoehtoinen yhteiskuntamalli saattaa olla pikemminkin abstrakti kuin konkreettinen utopia, niin hänen tinkimätön eetoksensa on vähintään haaste sosiologiselle mielikuvitukselle. Sosiologisesta traditiosta Chomskyn ajattelu onkin lähellä C. Wright Millsin kritiikkiä eliitin valtaa vastaan. Se muistuttaa Millsin vaatimusta kääntää yksilölliset kysymykset yhteiskunnallisiksi ja rikkoa akateemisten instituutioiden rajoitukset.