Browsing by Subject "objektiiviset markkinahinnat"

Tutkielman tarkoituksen on avata subjektiivisten arvostelmien ja objektiivisten markkinahintojen välistä suhdetta. Tutkielman aiheena toimii kysymys siitä, millainen on subjektiivisten arvostelmien ja objektiivisten markkinahintojen välinen suhde. Koska tämä on kysymyksenä hyvin laaja, käytännössä tutkimuskysymys on muodossa, millaisin ehdoin subjektiiviset arvostelmat voivat objektiivisiin markkinahintoihin välittyä. Tutkielman luonne on teoreettinen, mikä ilmenee selkeimmin tarkkarajaisen aineiston puuttumisena. Selkeän aineiston uupumisesta seuraavat metodologiset haasteet on tutkielmassa ratkaistu painottamalla käsitteiden määrittelyä. Tutkielman tutkimusmenetelmä nojaakin semioottiseen sosiologiaan, ideaalityyppiseen tutkimukseen ja käsiteanalyyttiseen lähestymistapaan. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimii tiedonsosiologia, josta kumpuaa myös tutkielman tutkimuskysymys. Tiedonsosiologian keskiöön on tutkielmassa luettu kysymys siitä, kuinka subjektiivisista arvostelmista rakentuu objektiivinen todellisuus. Tutkielman tutkimuskysymys on muodostettu tätä kysymystä varioimalla. Subjektiivisia arvostelmia lähestytään tutkielmassa subjektiivisen arvoteorian kautta. Objektiivisia markkinahintoja taas tarkastellaan hintatasapainon ja täydellisten markkinoiden kautta. Näiden teorioiden välisistä ristiriidoista muodostuu tutkielman runko. Tutkielmassa objektiivisten markkinhintojen edellytykseksi katsotaan formaalin rationaalisuuden mukaisen toiminnan olemassaolo. Tutkielmassa oletetaan, että subjektiiviset arvostelmat on kyettävä määrällistämään rahassa, jotta ne voisivat välittyä markkinahintoihin. Tämä on myös tutkielman keskeisimipiä tutkimustuloksia. Tutkielmassa esitetään, että subjektiivisten arvostelmien välittyminen objektiivisiin markkinahintoihin riippuu subjektien kyvystä rahavälitteiseen kulutukseen. Keskeisimmäksi ehdoksi subjektiivisten arvostelmien välittymisessä objektiiviisiin markkinahintoihin määritellään palkkatyö.Tutkielman tutkimustulos ei sellaisenaan ole kovin yllättävä. On melko selvää, että varattomien yksilöiden mahdollisuudet vaikuttaa tuotantoon ovat heikommat kuin varakkaiden. Tutkimustuloksen sijaan tutkielman keskeiset huomiot liittyvätkin yleisesti subjektiivisten arvostelmien ja hintojen väliseen suhteeseen. Lisäksi tutkielmassa avataan markkinateorian suhdetta utilitrismiin ja luonnonoikeusteoriaan. Utilitarismi luetaan tutkielmassa keskeiseksi markkinataloutta oikeuttavaksi moraalifilosofiaksi. Tämän pohjalta tutkielman lopuksi esitetään muutamia ajatuksia markkinamekansimin, demokratian ja utilitarismin suhteesta.