Browsing by Subject "odotusten sosiologia"

Tutkielma tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyviä odotuksia. Työ on tapaustutkimus, jossa tutkitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanketta Apottia. Apotti on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen, Kauniaisen, Tuusulan ja Keravan yhteinen tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanke, jossa hankitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä sekä uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä. Tutkielmassa Apotin hankkimaa tietojärjestelmää lähestytään dataintensiivisenä teknologiana. Apotti-hanke liitetään osaksi terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan datafikaatiota, eli sosiaalisen elämän muuntamista digitaaliseksi ja vertailukelpoiseksi dataksi. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään tieteen- ja teknologiantutkimuksen teknologian sosiaalisen muotoutumisen näkökulmaa sekä odotusten sosiologiaa. Odotusten sosiologiaa hyödyntämällä työssä tutkitaan Apottiin liittyviä kollektiivisia odotuksia. Odotusten sosiologian mukaan julkilausutut kollektiiviset odotukset ohjaavat teknologian suunnittelua sekä teknologista toimintaa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten Apotti-hankkeessa hankittavan uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä yhteiskuntaa. Tutkielman aineistona toimii haastattelu- ja asiakirja-aineisto. Haastatteluaineisto koostuu viiden Apotissa pitkään työskennelleen sosiaali-, terveys- ja IT-alan asiantuntijan haastattelusta. Asiakirja-aineisto on koottu Apotin julkaisemista uutiskirjeistä, tiedotteista, blogeista ja videoista sekä hankkeeseen liittyvistä julkisista asiakirjoista. Aineistojen pohjalta on muodostettu kuvaus Apotti-hankkeen kulusta ensimmäiseen käyttöönottoon asti. Haastatteluaineistolle on tehty temaattinen analyysi, jonka pohjalta tarkastellaan Apotti-järjestelmään liittyviä odotuksia haastattelu- ja asiakirja-aineistoa hyödyntäen. Työssä havaitaan Apottiin liittyvän julkiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan suoraan kytkeytyviä sekä muita yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Apotin järjestelmähankintaan liittyy odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoiden uudistamisesta. Tietojärjestelmämarkkinoihin liittyvät odotukset kytkeytyvät koettuihin epäonnistumisiin aiemmissa tietojärjestelmähankinnoissa, ja Apotin järjestelmähankinnalla tavoitellaan tietojärjestelmämarkkinoiden parantamista. Uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työtä ohjaamalla työntekijöiden työskentelyä sekä yhtenäistämällä järjestelmää käyttävien yksiköiden toimintatapoja. Asiakkaiden ja potilaiden odotetaan saavan uudesta järjestelmästä parempia mahdollisuuksia omahoitoonsa. Samalla järjestelmästä saatavan datan avulla odotetaan voitavan puuttua ennakoivasti ihmisten kohtaamiin terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Apotissa odotetaan myös, että uuden järjestelmän myötä tutkijat ja sosiaali- ja terveysalan yritykset voivat kiinnittyä kiinteämmin osaksi julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Uudesta järjestelmästä odotetaan saatavan enemmän ja parempaa dataa tutkimuskäyttöön, ja järjestelmän odotetaan tuovan uusia tapoja kerätä tutkimusdataa. Apotin ympärille rakennetaan yritysekosysteemiä, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan startup-yritykset halutaan integroida osaksi uutta Apotti-järjestelmää. Tutkielma osoittaa dataintensiivisten teknologioihin liittyvien odotusten muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja tavoitteenasetteluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon työn ja asiakkuuksien odotetaan muuttuvan dataintensiivisten teknologioiden myötä. Näiden odotusten toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä asiakkaat ja työntekijät voivat käyttää teknologioita eri tavoilla kuin on suunniteltu. Odotusten sosiologian näkökulmasta teknologian käyttöönoton onnistumiseksi loppukäyttäjät pyritään puhumaan kollektiivisten odotusten avulla teknologian puolelle ja käyttämään teknologiaa halutuilla tavoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa dataintensiivisten teknologioiden käyttöä oikeutetaan eri tavoin, eivätkä kaikki tavoitteenasettelut liity sosiaali- ja terveydenhuollon ydintoimintojen parantamiseen. Tutkielmassa ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon datafikaation tutkimuksen tulisi tarkastella ja arvioida julkisen sektorin dataintensiivisiin teknologioihin liittyviä tavoitteita, ja pohtia, mikä on kaikkien kansalaisten etua ajavien tavoitteiden rooli dataintensiivisten teknologioiden aikakaudella. Tutkielman lopuksi arvioidaan odotusten sosiologian näkökulman hyödyllisyyttä yhteiskunnan datafikaation ja Apotin kaltaisten sosioteknisten muutosten tutkimuksessa.

Tutkielma käsittelee tekoälyä koskevaa julkista keskustelua Suomessa vuosina 1994-2019. Julkista keskustelua lähestytään tekoälyyn kohdistuvien odotusten kautta. Tutkimus selvittää, millaisia odotuksia tekoälyyn liitetään julkisessa keskustelussa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii ensisijaisesti odotusten sosiologia. Odotuksiin liittyvät teoreettisina käsitteinä myös hypesykli ja teknologiamyytit. Lisäksi tarkastellaan tieteisfiktion merkitystä odotusten synnyssä. Teoreettinen tausta käsittelee myös tekoälyn käsitettä ja historiaa, julkisuusteoriaa ja journalismin murrosta. Tutkimuksen aineistona on yhdentoista suomalaisen sanomalehden artikkeleita vuosilta 1994-2019. Aineistoa analysoidaan kahden tutkimusmenetelmän, aihemallinnuksen ja kehysanalyysin avulla. Laskennalliseen yhteiskuntatieteeseen lukeutuva aihemallinnus ja laadulliseen tutkimusperinteeseen kuuluva kehysanalyysi yhdistetään tuoreeksi tutkimusmenetelmäksi nimeltä kehysmallinnus. Alkuperäisaineistosta löytyi 2286 tekoälyä koskevaa artikkelia, joille tehtiin aihemallinnus. Mallinnuksen jälkeen aineistosta poimittiin kolmetoista artikkelia lähilukua varten ja ne analysoitiin kehysanalyysin avulla. Aihemallinnus tuotti aiheita, joista kolmetoista ryhmiteltiin neljään teemaan. Yhteiskunta-teeman aiheet liittyivät talouteen, työhön ja kansainväliseen politiikkaan. Teknologia-teeman aiheet käsittelivät koneoppimista, robotteja, teknologista kehitystä ja sosiaalista mediaa. Kulttuuri-teemaan muodostui yleinen kulttuuria käsittelevä ja erillinen kirjallisuutta käsittelevä aihe. Viihde-teema käsitteli pelejä ja elokuvia. Kehysanalyysin avulla tunnistettiin lähiluetuista artikkeleista yhdeksänkymmentäkuusi odotusta. Kahden analyysimenetelmän avulla tunnistettiin, että suomalaisessa julkisessa keskustelussa on nähtävissä hypesyklin mukainen aktivoituminen vuosina 2014-2019. Lähes kaikki tekoälyä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu tarkasteluaikavälillä on käyty samoina vuosina. Ennen 2010-lukua tekoäly on esiintynyt enimmäkseen peliarvosteluiden yhteydessä. Tekoälyyn kohdistuvista odotuksista osa oli ylilyöviä ja tekoälymyyttiä rakentavia. Merkittävämpi havainto oli kuitenkin se, että odotukset kohdistuivat suurelta osin taloudellisen tehokkuuden edistämiseen. Keskustelussa ääneen pääsivät pääasiassa yritysmaailmaa edustavat, korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa toimivat miehet, jotka hyötyvät tekoälyn kehityksestä taloudellisesti. Tutkimuksen johtopäätöksenä onkin, että tekoälyä koskevan julkisen keskustelun tulisi olla moniäänisempää. Toimittajien tulisi pyrkiä päästämään ääneen myös niitä, jotka kärsivät tekoälyn mahdollistamasta automatisaatiosta ja suhtautua kriittisemmin kehityksestä hyötyviin.