Browsing by Subject "osakkeet"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2013)The long-run average return on equities shows a sizable premium with respect to their relatively riskless alternatives, the short-run government bonds. The dominant explanation is that the excess return is compensation for rare but severe consumption disasters which result in heavy losses on equities. This thesis studies the plausibility of this explanation in a common theoretical framework. The consumption disasters hypothesis is studied in the conventional Lucas-tree model with two assets and with constant relative risk aversion preferences, captured by the power utility function. The thesis argues that this oft-used model is unable to account for the high premium, and a simulation experiment is conducted to find evidence for the argument. The consumption process is modelled by the threshold autoregressive process, which offers a simple and powerful way to describe the equity premium as a result of a peso problem. Two statistics, the arithmetic average and the standard deviation, are used to estimate the long-run average and the volatility of the returns. The simulated data is analyzed and compared to the real world financial market data. The results confirm that the potential for consumption disasters produces a lower equity premium than the case without disasters in the Lucas-tree model with power utility. The disaster potential lowers the average return on equity instead of increasing it. This result comes from the reciprocal connection between the coefficient of relative risk aversion and the elasticity of intertemporal substitution, and from the special nature of the equity asset, which is a claim on the consumption process itself. The risk-free asset remains unaffected by the disaster potential. The equity premium remains a puzzle in this framework. The advantage of the threshold autoregressive consumption process is to show this result with clarity. Breaking the link between aversion to risk and intertemporal substitution is indeed one possible direction to take. Changing the assumptions about expected consumption or about the equity asset might offer another way forward. Another form of utility or another model is needed if the equity premium is to be explained in financial markets that are free of frictions.
-
(2017)Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin arvopaperipörssin käyttäytymistä 1930-luvun laman aikana. Tutkimuksessa tullaan kuvailemaan Helsingin arvopaperipörssin yleisindeksin kehittymistä tutkimusajanjakson aikana. Pörssistä saatavan datan ja siinä olleiden yritysten taloudellisten tietojen avulla lasketaan erilaisia arvostuskertoimia osakkeille. Arvostuskertoimien avulla pyritään selvittämään, miten osakkeet olivat arvostettu ajanjaksolla ja mitä ne kertoivat sijoittajien suhtautumisesta lamaan. Tutkimusajanjaksoksi on valittu vuodet 1926–1938, jotta arvopaperipörssin käyttäytymisestä laman aikana saisi kokonaisvaltaisemman kuvan. Näin ollen tutkimusajanjakso käsittää 1920-luvun lopun nousukauden, lama-ajan laskusuhdanteen sekä sen jälkeisen elpymisen. Pääasiallisena lähteenä käytetään osakkeiden hintadataa. Tutkimukseen on kerätty myös Helsingin arvopaperipörssin listattujen yhtiöiden tulokset vuosilta 1926–1939 Firmor i Finland- vuosijulkaisuista. Näiden avulla on pystytty laskemaan pörssihinnoittelua kuvaava P/E- luku. Kyseistä lukua ei ole tiettävästi ennen laskettu tutkimuksen ajanjaksolta. Tutkimuksessa käytetään muina arvostuskertoimina kuvailemaan pörssin hinnoittelua: efektiivistä osinkotuottoa, P/NV- lukua, P/S- lukua ja tuottoa suhteessa nimelliseen kirjanpitoarvoon. Arvostuskertoimien avulla on mahdollista muun muassa selvittää edelsikö lamaa esimerkiksi jonkinlainen räikeä yliarvostustilanne pörssissä, vai oliko laman aikana nähtävissä selkeitä aliarvostustilanteita. Tutkimuksen metodina käytetään deskriptiivistä lähestymistapaa yhdessä yrityksistä saatavan tilastollisen datan kanssa. Tutkimuksessa rakennetaan narratiivi Helsingin arvopaperipörssin kehityksestä käyttäen hyväksi arvopaperipörssistä ja siinä olevista yrityksistä saatavaa taloudellista dataa. Narratiivia syvennetään pörssin historiikeista saatavilla aikalaiskuvauksilla sekä sen ajan Kauppalehden uutisoinnilla. Tutkimuksen lopputulemana voidaan todeta, ettei Helsingin arvopaperipörssi ollut ennen lamaa yliarvostetussa tilassa, eikä siinä ollut havaittavissa spekulatiivista kuplaa. Sijoittajat näyttivät ennakoivan laman alkamisen kohtuullisen hyvin, sillä mitään äkillisiä isoja kurssilaskuja ei esiintynyt. Lamasta elpymisen myötä arvopaperipörssi nousi rajusti tutkimusajankohdan loppuun asti. Elpyminen alkoi hiljalleen jo kultakannasta irrottautumisen jälkeen, jolloin sijoittajat alkoivat hinnoitella tuloskasvua yrityksille. Sijoittajat näyttivät olevan hyvinkin valveutuneita Suomen ja maailman taloudellisista muutoksista ja niiden vaikutuksista kotimaan pörssiin. Vuonna 1937 pörssi vaikutti hetkellisesti olevan yliarvostetussa tilassa, mutta muutoin arvostus on pysynyt laman aikana kohtuullisena — jopa hieman aliarvostettuna. Toimialakohtaisesti mitattuna pankkiosakkeet ovat olleet yliarvostettuja laman jälkipuoliskolla, kun taas teollisuusosakkeiden kurssikehitys näyttää vuotta 1937 lukuun ottamatta seuranneen niiden vahvaa tuloskasvua. Tutkimuksen ajanjaksolla arvopaperipörssi on tuonut noin 12 % kumulatiivisen tuoton reaalisesti mitattuna, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen tuottoisana jaksona.
-
(2012)Tutkielmassa tutustutaan aikariippuvaisia korrelaatioita mallintavaan DCC-malliin. Aluksi kuvaillaan mallin linkittyminen rahoitusteorian peruspilareihin, minkä jälkeen itse malli. Mallin toimivuutta arvioidaan empiirisessä osiossa käyttäen vertailukohtana otoskorrelaatiota. Mallin toimivuutta tutkitaan neljän alueellisen indeksin viikottaisen tuottodatan avulla. Päätelmät mallien suoriutumisesta tehdään VaR – tunnuslukujen osuvuuden sekä mallien avulla tehtyjen sijoitusten tuottojen perusteella. Lopputulemana on, että DCC-malli toimii kohtalaisen hyvin VaR-tunnuslukujen ennustamisessa ja otoskorrelaatioon verrattuna myös sijoitusallokaatioiden muodostamisessa. Erot testituloksissa korrelaatioennusteiden välillä olivat kuitenkin pieniä ja korrelaatioita määräävämpänä tekijänä on todennäköisesti kovarianssien muodostamisessa käytetty varianssiennuste.
Now showing items 1-3 of 3