Browsing by Subject "pääomarakenne"

Implisiittisiä sopimuksia ja miten ne määräytyvät on tutkittu paljon 1970-luvulta alkaen. Yrityksen pääomarakenne ja sen optimaalisuus on kysymyksenä kiehtonut taloustieteilijöitä 1950-luvulta lähtien. Näiden asioiden keskinäistä vaikutusta ei ole kuitenkaan juuri tutkittu. Berk, Stanton ja Zechner (2010) ovat tutkineet kyseistä asiaa. Heidän artikkelinsa sekä Harris & Holmström (1982) artikkeli luovat perustan tälle pro gradu -työlle. Harris ja Holmström (1982) ovat pystyneet rakentamaan teoreettisen mallin, joka mandollistaa optimaalisen alaspäin jäykän palkkasopimuksen olemassaolon, kun kyseessä on riskinkaihtaja työntekijä ja riskineutraali työnantaja. Berk et al (2010) puolestaan lisäävät Harris & Holmströmin malliin tekijäksi yrityksen pääomarakenteen ja konkurssikustannukset. Konkurssi aiheuttaa työntekijälle kustannuksia, sillä mikäli yritys ajautuu maksuvaikeuksiin työnantaja voi vetäytyä implisiittisestä palkkasopimuksesta työntekijän kanssa. Mitä velkaisempi yritys sitä suurempaa riskipreemiota työntekijät vaativat, sillä velkaisuusasteen kasvaessa palkanmaksun epävarmuus kasvaa, koska velkarahalle maksettava korko maksetaan ennen palkkoja. Toisaalta velkaraha tuo yritykselle veroetua, joten yrityksen eli työnantajan tavoitteena on optimoida yrityksen pääomarakennetta samalla huomioiden pääomarakenteen vaikutus työntekijöiden palkkavaatimuksiin.