Browsing by Subject "pääsiäinen"

Tutkimuksessa selvitetään, millaisena perhejuhlat perinteisissä naistenlehdissä representoidaan. Työn lähtökohtana on ymmärtää lehtien juhlaesityksissä muotoutuva perhe idealisoiduksi kuvaksi perheestä, joka ei siten saa vastinettaan todellisuudesta. Tutkimuksessa halutaan tietää, millainen on perhejuhlien perhe kokoonpanoltaan ja millaisten elementtien, esimerkiksi rituaalien ja esineiden varaan onnellinen perhejuhla rakentuu. Perhejuhlissa muotoutuvaa perheyhteisyyttä tarkastellaan Emil Durkheimin yhteisöllisyyttä käsittelen teoriaan avulla, erityisesti Durkheimin pyhä-profaani erottelu on työssä keskeinen. Toinen tärkeä lähestymistapa on materiaalinen sosiologia, jonka lähtökohtana on ottaa sekä inhimilliset että ei-inhimilliset asiat vuorovaikutuksen muotoutumisessa huomioon. Lisäksi esineet ja asiat ovat erilaisten tunteiden, kuten onnellisuuden kasvualustoja. Tutkimuksen aineistona ovat Kotiliedet ja Kodin Kuvalehdet vuosilta 1987 & 1988, 2007 & 2008 sekä 2015, eli työssä vertaillaan, miten perhejuhlaesitykset ovat muuttuneet ja toisaalta pysyneet samanlaisina ajankohtien välillä. Tutkimuksen päämielenkiinnon kohteena on kolme suosituinta vuotuisjuhlaa: joulu, pääsiäinen ja juhannus. Aineiston ollessa pääosin kuvallista on aineistoa ensin luokiteltu sisällönanalyysin avulla, ja tämän jälkeen analyysiä on syvennetty semioottisin menetelmin. Kaikkein selvimmät muutokset tarkasteluajankohtina koskevat valmistelurituaalien sekä lapsikeskeisyyden lisääntymistä 2000-luvulle tultaessa. Nämä kaksi tekijää ovat osin yhteydessä toisiinsa, sillä lapset ottavat osaa juhlavalmisteluihin. Lisäksi lapsille suunnattuja rituaaleja on uudemmissa aineistoissa enemmän. Tulkitsen muutoksen olevan yhteydessä perhemyönteisten arvojen lisääntymiseen yhteiskunnassa. Kolmas muutos koskee perhekokoonpanojen monipuolistumista erityisesti 2015 vuoden aineistossa. Tosin ydinperhe on kaikkina ajankohtina hallitsevin perhemuoto. Naistenlehdissä rakentuva perheunelma on muutoksista huolimatta pysynyt melko samanlaisena koko tarkasteluajanjakson. Perinteet ovat perhejuhlissa hyvin tärkeässä asemassa niin esineellisyydessä kuin rituaalisessa toiminnassakin. Toinen muuttumaton asia juhlakuvauksissa on naisen rooli juhlien pääjärjestelijänä. Äiti representoituu juhlakuvausten sydämeksi ja perheen hyvinvointi on hänestä lähtöisin. Lisäksi koti ja juhannuksen juhlinnassa luonto piirtyvät pyhinä arvoina esiin. Perhejuhlaesityksissä joulu on muuttunut kaikkein vähiten, ja se on kaikkina ajankohtina eniten palstatilaa saanut juhla. Joulu representoituu vuoden tärkeimmäksi juhlaksi, ja tulkitsen joulun painoarvon olevan perheunelman rakentumisessa kaikkein merkittävin. Pääsiäinen ja juhannus muuttuivat 2000-luvulle tultaessa. Pääsiäinen avautui osittain ystävien kanssa juhlittavaksi kun taas juhannuksen hääkeskeisyys vaihtui pienen lähipiirin kanssa vietettäväksi juhlaksi.