Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "punk"

Sort by: Order: Results:

  • Halme, Lotta (2024)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuosina 1979–1982 julkaistujen helsinkiläisten punkpienlehtien roolia vaihtoehtoisina viestintäkanavina. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millaisia vastakulttuurisia diskursseja punkpienlehdistä voidaan löytää. Tutkielman teoreettisen pohjan muodostavat sosiologian vasta- ja alakulttuuriteoriat sekä viestinnän tutkimuksen teoria vaihtoehtoisesta mediasta ja viestinnästä. Lisäksi tutkielmassa sovelletaan julkisuusteorioita pienlehtien kontekstiin. Tutkimuksen tarvetta perustelee se, että pienlehtien tutkimus etenkin Suomessa on ollut vähäistä ja punkpienlehtien rooli paikallisena vaihtoehtomediana ansaitsee laajempaa tutkimusta. Analyysissa hyödynnetään kriittistä diskurssianalyysia sekä laadullista sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston muodostavat viisitoista kappaletta vuosina 1979–1982 tehtyä helsinkiläistä pienlehteä, jotka kerättiin Punkmuseon ylläpitämästä digitaalisesta pienlehtiarkistosta. Pienlehdistä löydetyt vastakulttuuriset diskurssit olivat kantaaottava diskurssi, me vastaan muut-diskurssi sekä affektiivinen diskurssi. Kantaaottava diskurssi ilmeni aineistossa poliittisten ja yhteiskunnallisten teemojen käsittelyn muodossa. Me vastaan muut-diskurssi esiintyi valtakulttuurin ja sen arvojen ja normien kritisoinnissa. Lisäksi kritiikkiä kohtasivat vallitsevien yhteiskunnallisten normien lisäksi myös journalistiset käytännöt sekä muut alakulttuurit. Affektiivisten elementtien läsnäolo määriteltiin affektiiviseksi diskurssiksi, lehdet hyödynsivät ironiaa ja huumoria sekä vetosivat tunteisiin. Ironian avulla alakulttuuri loi etäisyyttä valtakulttuuriin sekä edisti yhteenkuuluvuutta alakulttuurin sisällä. Aineiston analysointi osoitti, että helsinkiläiset punkpienlehdet toimivat merkittävinä vaihtoehtoisen median kanavina tuotantotavan, levityksen, sisällön ja visuaalisen ilmeen osalta ja tarjosivat hedelmällisen alustan vastakulttuuristen sisältöjen levittämiselle. Punkpienlehdet olivat osa alakulttuurien välistä viestintää, mutta ne eivät ainoastaan toimineet tiedonvälityksen kanavana vaan myös aktiivisesti rakensivat ja ylläpitivät identiteettiä ja punkyhteisöä.
  • Pietikäinen, Minna (2013)
    Tutkielmassa tarkastellaan Michel Foucault’n filosofiaan tukeutuen kehitysvammaisuuden kategorian kehittymistä, kehitysvammahuollon instituutioita ja käytäntöjä sekä näiden tuottamia tiedon muotoja: asiantuntijoiden määritelmiä kehitysvammaisuudesta. Tämä analyysi toimii pohjana empiiriselle tutkimukselle, jossa kartoitetaan diskursseja kehitysvammaisuudesta suomalaisessa painetussa ja sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on kyseenalaistaa yksinkertaistavia tapoja määrittää kehitysvammaisuutta. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi. Tutkielman empiirisessä osuudessa analysoidaan kehitysvammaisista muusikoista koostuvan Pertti Kurikan Nimipäivät -punk-yhtyeen lyriikoita, heidän Kallioon-kappaleensa kommentointia YouTube-sivustolla, yhtyettä koskevia kirjoituksia painetussa mediassa sekä yhtyeestä kertovan Kovasikajuttu-dokumenttielokuvan markkinointia ennen elokuvan ensi-iltaa. Pertti Kurikan Nimipäivät on ensimmäinen kehitysvammaisista koostuva yhtye, joka on päässyt suuren yleisön tietoisuuteen. Tätä poikkeustapausta analysoimalla tehdään välillisiä päätelmiä kehitysvammaisten aseman kehityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen perusteella yhtyettä koskevat kirjoitukset eivät keskity vain tähän yhtyeeseen vaan niissä kommentoidaan kehitysvammaisuutta ja kehitysvammaisten asemaa yhteiskunnassa. YouTube-aineiston perusteella hegemonisia kehitysvammaisuutta määrittäviä diskursseja ovat toimintakyvyn ja lääketieteen diskurssit. Näiden lisäksi kehitysvammaisuutta ymmärretään myös tukeutuen tasa-arvon/kansalaisuuden diskurssiin. Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyettä koskevaan kommentointiin käytetään lisäksi aidon punkin diskurssia. Media-analyysissa tulee ilmi dikotomia kehitysvammaisuuden ja punkin kategorioiden välillä ja taipumus sijoittaa yhtye jompaankumpaan kategoriaan. Painetussa mediassa ei kuitenkaan tukeuduta lääketieteen diskurssiin. Yhtyeen lyriikoissa sekä yhtyeen jäsenten mediassa julkaistuissa kommenteissa omaksutaan tasa-arvon/kansalaisuuden diskurssiin tukeutuen aktiivisen toimijan positio ja ilmaistaan vastarintaa alistavia käytäntöjä kohtaan. Samoin YouTube-aineistossa kehitysvammaisiksi itsensä ilmoittavat kommentoijat käyttävät tasa-arvon/kansalaisuuden diskurssia. Tutkimuksen perusteella hegemoniset diskurssit kehitysvammaisuudesta ovat yksinkertaistavia. Pertti Kurikan Nimipäivien saama mediahuomio on osaltaan edesauttanut vaihtoehtoisten diskurssien esillepääsyä. Pertti Kurikan Nimipäivät voidaan laskea osaksi kulttuurista jatkumoa, jossa jähmeitä kehitysvammahuollon käytäntöjä arvostellaan.