Browsing by Subject "puoluetutkimus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tässä pro gradussa tutkitaan kuuden suomalaisen puolueen vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelmien suhdetta perus- ja ihmisoikeuksiin. Työn tavoite on erotella, mitä perus- ja ihmisoikeuksia eduskuntavaaliohjelmista on tunnistettavissa sekä analysoida alatutkimuskysymysten avulla tarkemmin, miten ne ilmenevät. Tutkielma sijoittuu politiikan ja oikeuden välisen suhteen tutkimuksen kenttään, jota on kutsuttu tunnetusti hankalaksi. Tieteenalat yhdistävä tutkimuskenttä on Suomessa melko hajanainen ja kiisteltykin, eikä perus- ja ihmisoikeuksien suhdetta puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin ole aiemmin tutkittu. Tutkielmassa hyödynnetään siten politiikan tutkimuksen ja oikeustieteen teoriaa ja käsitteistöä poikkitieteellisesti. Päätutkimuskysymyksen avulla tarkastellaan, mitä perus- ja ihmisoikeuksia puolueiden eduskuntavaaliohjelmista voidaan tunnistaa. Alatutkimuskysymysten avulla paneudutaan lähemmin puolueiden antamaan sisältöön näille oikeuksille esimerkiksi tarkastelemalla, kenelle ne katsovat oikeuksien kuuluvan sekä mitä ratkaisuja, rajoitteita tai reunaehtoja ne niille luovat. Tutkielman menetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla aineistosta esiin tulevia oikeuksia jaotellaan ja analysoidaan. Aineiston käsittelyä on systematisoitu erityisesti havaintojen taulukoinnilla. Havaintojen taulukoinnin yhteyteen on kirjattu, ovatko oikeudet olleet tunnistettavissa implisiittisesti vai eksplisiittisesti. Jokaisesta tutkielman aineistoon valitusta eduskuntavaaliohjelmasta oli tunnistettavissa kolme samaa oikeutta: oikeus sosiaaliturvaan, sivistykselliset oikeudet sekä oikeus työhön. Alatutkimuskysymyksiin vastaaminen osoitti, että puolueet kuvasivat oikeudet sisällöllisesti varsin eri tavoin keskenään. Puolueiden eduskuntavaaliohjelmista nousseet oikeudet vastasivat melko pitkälti eduskunnan oikeusasiamiehen vuonna 2018 julkaisemaa kymmentä puutetta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Politiikka ja oikeus ovat usein vastakkain sekä käytännössä että teoreettisesti. Tilausta poikkitieteelliselle tutkimukselle kuitenkin on. Tällä tutkielmalla osoitetaan, että politiikan teorian ja oikeustieteen yhdistäminen voi tarjota myös tuoreita, hyödyllisiä ja useita jatkotutkimusaiheita tarjoavia näkökulmia.
-
(2023)Tässä tutkielmassa tutkitaan valtasiirtymää Vasemmistoliitossa. Valtasiirtymähypoteesin mukaan valta on siirtynyt puolueessa jäsenistöltä puolue-eliitille. Lähtökohtana Vasemmistoliiton valinnalle tutkimuksen kohteeksi toimii se, että Vasemmistoliitto on jäänyt tutkimukselliseen pimentoon jäsendemokratiaa ja valtasiirtymää tutkittaessa. Tutkimuksen keskittyminen Vasemmistoliittoon avaa joukkopuolueeseen pohjautuvan puolueen jäsenten näkemyksiä vallasta ja jäsendemokratiasta. Täten tutkimus tuo uutta näkökulmaa Suomen puoluetutkimuksen kentälle. Tutkielman varsinaisena tavoitteena on selvittää, onko Vasemmistoliitossa tapahtunut valtasiirtymää ja miten valta on jakautunut eri toimielinten välille. Valtasiirtymän tarkastelun ohella tutkielmassa tutkitaan jäsenten puolueen demokratiaa kohtaan koetun tyytyväisyyden yhteyksiä arvioihin puolue-elinten vallasta. Lisäksi tutkielmassa selvitetään mitkä muut tekijät selittävät puolue-elinten arvioitua valtaa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat puolueteoriat, jotka osoittavat joukkopuolueiden muutoksen asiantuntijoiden valtaa korostaviksi professionaalisiksi vaalipuolueiksi ja kartellipuolueiksi. Taustalla vaikuttaa rappiokertomustulkinta puoluedemokratian muuntumisesta kohti yleisödemokratiaa, jossa puoluepolitiikka on yksilöitynyttä. Nämä muutokset puoluejärjestelmissä muuttavat myös puolueiden sisäistä vallanjakoa niin, että puolueen jäsenistöä edustavat kenttätason puolue-elimet menettävät valtaa julkisella toimintatasolla toimiville puolueen puheenjohtajistolle ja eduskuntaryhmälle. Tutkielman aineistona käytetään marraskuussa vuonna 2021 Vasemmistoliiton jäsenille lähetettyä kyselytutkimusta. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin jäsenten näkemyksiä Vasemmistoliiton jäsendemokratiasta ja puolue-elinten vallasta. Kyselytutkimuksessa saatua aineistoa tutkitaan lineaarisen regressioanalyysin keinoin. Regressioanalyysia käytetään, kun halutaan selvittää, mitkä muuttujat parhaiten selittävät tutkittavaa ilmiötä. Regressioanalyysin selitysaste osoittaa, kuinka hyvin selittämisessä on onnistuttu. Tutkielmassa tehtäviin regressioanalyyseihin valitaan selitettäviksi muuttujiksi puolueen puheenjohtajan, puoluehallituksen ja puoluekokouksen arvioitu valta. Selitettävät muuttujat edustavat jokaisen kolmen toimintatason puolue-elimiä, joille jäsenet arvioivat eniten valtaa. Näitä pyritään selittämään selittävien muuttujien avulla. Tutkielmassa selittäviksi muuttujiksi valikoidaan jäsenten puolueen demokratiaa kohtaan koettu tyytyväisyys sekä kontrollimuuttujat, joita ovat kyselytutkimuksessa vastaajan taustatietoina annetut ikä, liittymisvuosi puolueeseen, koulutustaso sekä rooli puolueessa. Ennen regressioanalyysin ajoa selittävät muuttujat operationalisoidaan dummy-muuttujiksi, mikä mahdollistaa luokitteluasteikollisten muuttujien käytön lineaarisessa regressioanalyysissa. Regressioanalyysissa selittävät muuttujat auttavat kertomaan, mikä yhteys jäsenen taustassa selittää parhaiten näkemyksiä puolue-elinten vallasta. Havainnot osoittavat, että valtasiirtymähypoteesin voidaan sanoa toteutuvan Vasemmistoliitossa. Julkisen toimintatason elimille arvioidaan enemmän valtaa kuin muille toimintatasoille. Regressioanalyysien havainnot osoittavat, että mitä tyytyväisempi jäsendemokratiaan on, sitä enemmän arvioi puolue-elimillä olevan valtaa. Tyytyväisyyttä mittaavien muuttujien merkitsevyysasteet ovat tilastollisesti merkitseviä myös silloin, kun otetaan huomioon kontrollimuuttujat. Kontrollimuuttujista vuosina 2000–2009 ja 2016–2021 puolueeseen liittyneet sekä 26–45-vuotiaat ja 45–65-vuotiaat omaavat myös itsenäistä selitysvoimaa. Samoin puoluerooliltaan aktiiviset ja kunnallisessa luottamustehtävässä toimivat omaavat itsenäistä selitysvoimaa. Tyytyväisyys selittää kuitenkin merkitsevimmin arvioita puolue-elinten vallasta. Tutkielmassa paitsi kerrotaan, miten vallan arvioidaan sijoittuvan puolue-elinten välille, myös osoitetaan, mitkä tekijät parhaiten selittävät näitä arvioita. Tutkielman havainnot ovat yhteneväisiä puolueteorioiden kanssa ja asemoivat tutkielman osaksi puoluetutkimusten kenttää.
Now showing items 1-2 of 2