Browsing by Subject "puolustusmateriaalihankinnat"

Tutkielman tutkimuskohteena on Suomen puolustusvoimien Hawk-harjoitushävittäjähankinta poliittisessa päätöksentekoprosessissa sekä hankintaan liittyneet vastakaupat. Vuonna 1977 tehty kauppa oli siihen asti Suomen kaikkien aikojen suurin ulkomaankauppa ja puolustusmateriaalihankinta sekä ensimmäinen kerta kun myyjäosapuolilta edellytettiin sadan prosentin vastakauppojen toteuttamista. Miljardin markan puolustusmateriaalihankinnasta oltiin tekemässä hankintapäätöstä aikana, jolloin Suomen talous oli taantumassa ja vasemmistopuolueet hallituksessa. Hawk-hankintaa ja sen vastakauppoja käsiteltiin useassa poliittisessa päätöksentekoprosessissa: puolustusneuvoston tehdessä konevalintaa syksyllä 1976, eduskunnan päättäessä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioesityksestä alkuvuodesta 1977, hallituksen päättäessä hankintasopimuksesta vuoden 1977 lopussa sekä vuoden 1978 lisämenoarvion yhteydessä eduskunnassa kesällä 1978. Näitä tapahtumat tarkastellaan tutkielmassa erityisesti vastakauppojen näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään, mitä intressejä Hawk-vastakauppoihin liittyi, sekä miten intressien toteuttamisessa onnistuttiin. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, miksi Hawk-vastakaupat ajautuivat vaikeuksiin syksyllä 1977, jolloin ne olivat jopa kaataa koko harjoitushävittäjähankinnan, kun pääministeri Kalevi Sorsa uhkasi perua kaupat konkreettisten vastakauppojen vähäisyyden takia. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että Hawk-vastakaupat liittyivät läheisesti suomalaisen lentokoneteollisuuden kehitysohjelmaan. Vastakauppojen avulla pyrittiin turvaamaan kotimaisen lentokoneteollisuuden osaaminen ja työllisyys sekä samalla riippumaton huoltovalmius. Hawk-hankintaan liitetyt vastakaupat palvelivat myös sekä puolustusvoimien johdon että suomalaisten poliitikkojen tarkoitusperiä. Vastakaupat olivat heille keino oikeuttaa kallis puolustusmateriaalihankinta, perustelemalla hankintaa vastakauppojen tuomilla talous- ja työllisyysvaikutuksilla.Vastakaupat osoittautuivat myös keinoksi harjoittaa kotimaista teollisuuspolitikkaa. Lisäksi vastakauppojen avulla pyrittiin tasapainottamaan valtiontaloutta sekä edistämään kotimaisen teollisuuden tuotteiden vientiä Iso-Britannian ja kolmansien maiden markkinoille. Hawk-vastakauppojen toteutus osoittautui luultua vaikeammaksi ja lentokoneteollisuuden sekä kotimaisen teollisuuden vienninedistämisen tavoitteita jouduttiin laskemaan. Lisäksi vastakauppojen solmimisaikaa jouduttiin pidentämään useaan otteeseen. Puolustusvoimien johdon näkökulmasta Hawk-vastakaupoille asetetut tavoitteet toteutuivat kun harjoitushävittäjähankinnalle saatiin poliittinen päätös ja rahoitus. Hawk-hankinta ja niiden vastakaupat olivat suomalaisille virkamiehille ja poliitikoille oppimisprosessi vastakauppaperiaatteen käytöstä sekä keino integroida Suomea länteen.